Lueskelin tuossa erästä opikelijoille tarkoitettua nettipalstaa ja löysin alla olevan kirjoituksen. Ajattelin laittaa sen tänne, koska se on kuin omasta elämästäni. Onko muita samassa tilanteessa olevia?
Tuossa aiemmin eräs kertoi yksinäisyyden aiheuttamasta stressistä, syynä yksinäisyyteen hän piti juomattomuuttaan. Valitettavasti suomalaisessa yhteiskunnassa alkoholi ja baarit näyttelee varsin merkittävää osaa kaveri- ja parisuhteiden muodostamisessa, tämän olen omakohtaisesti saanut kokea. Varsinkin opiskelijana jää helposti porukan ulkopuolelle jos ei ryyppäämistä tunne omakseen. No, joku voi tietysti väittää, ettei opiskelijabileissä tarvitse juoda jos ei halua, mutta ainakin itse tunnen oloni hyvin ulkopuoliseksi loppuillasta. En pidä itseäni epäsosiaalisena ihmisenä, mutta rehellisesti myönnän, että juomattomuuteni rajoittaa sosiaalista elämääni.
Alkuperäiselle ehdottaisin itselleen sopivien harrastusten hankkimista tai ainakin kulkea ihmisten ilmoilla ja käydä vaikka elokuvissa, ettei jämähdä neljän seinän sisälle. Onhan se tietysti ilman kavereita vähän tylsää, muttei ainakaan vieraannu muista ihmisistä lopullisesti.
Yksinäisyys koskee varmasti monia opiskelijoita, varsinkin toiselta paikkakunnalta kaupunkiin muuttaneita, jolloin ympäristö ja kaveripiiri muuttuu täysin. Opiskelijan on vaikea puhua yksinäisyydestä tässä sosiaalisuutta korostavassa yhteiskunnassa, koska helposti leimautuisi luuseriksi, jolla ei ole kavereita. Ehdottaisinkin, että ylläpito avaisi yksinäisyys-nettiryhmän, jossa opiskelijat voisivat jakaa ajatuksiaan yksinäisyydestään anonyymisti. Varmasti helpottaisi monia, kun saavat tietää etteivät ole ainoita yksinäisiä.
Tuossa aiemmin eräs kertoi yksinäisyyden aiheuttamasta stressistä, syynä yksinäisyyteen hän piti juomattomuuttaan. Valitettavasti suomalaisessa yhteiskunnassa alkoholi ja baarit näyttelee varsin merkittävää osaa kaveri- ja parisuhteiden muodostamisessa, tämän olen omakohtaisesti saanut kokea. Varsinkin opiskelijana jää helposti porukan ulkopuolelle jos ei ryyppäämistä tunne omakseen. No, joku voi tietysti väittää, ettei opiskelijabileissä tarvitse juoda jos ei halua, mutta ainakin itse tunnen oloni hyvin ulkopuoliseksi loppuillasta. En pidä itseäni epäsosiaalisena ihmisenä, mutta rehellisesti myönnän, että juomattomuuteni rajoittaa sosiaalista elämääni.
Alkuperäiselle ehdottaisin itselleen sopivien harrastusten hankkimista tai ainakin kulkea ihmisten ilmoilla ja käydä vaikka elokuvissa, ettei jämähdä neljän seinän sisälle. Onhan se tietysti ilman kavereita vähän tylsää, muttei ainakaan vieraannu muista ihmisistä lopullisesti.
Yksinäisyys koskee varmasti monia opiskelijoita, varsinkin toiselta paikkakunnalta kaupunkiin muuttaneita, jolloin ympäristö ja kaveripiiri muuttuu täysin. Opiskelijan on vaikea puhua yksinäisyydestä tässä sosiaalisuutta korostavassa yhteiskunnassa, koska helposti leimautuisi luuseriksi, jolla ei ole kavereita. Ehdottaisinkin, että ylläpito avaisi yksinäisyys-nettiryhmän, jossa opiskelijat voisivat jakaa ajatuksiaan yksinäisyydestään anonyymisti. Varmasti helpottaisi monia, kun saavat tietää etteivät ole ainoita yksinäisiä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tällaista se vaan on, ikävä kyllä. Ja ehdottomasti, samassa tilanteessa ollaan.
Olisin hieman toista mieltä tuosta, että jää porukan ulkopuolelle, jos ei juo. Ensinnäkin, kyllä bileissä voi käydä vaikkei joisikaan.
Toisekseen, ainakin meillä on ties kuinka monia erilaisia kerhoja, joiden toimintaan alkoholi ei kuulu millään tavalla. Kerhojen lisäksi on tusinoittain tapahtumia, joihin juominen ei kuulu. Jos siis jää totaalisesti sosiaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle, voi siitä syyttää vain itseään - ei viinaa.
Kaikki ylioppilaskunnan harrastus- tai järjestötoiminta, oli sitten yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, perustuu kahdelle tukipilarille, ja vain ja ainoastaan näille kahdelle tukipilarille:
1) RANKKA RYYPPÄÄMINEN
2) SISÄPIIRI JA SISÄPIIRIN SUOJELEMINEN
Että ainakaan meidän koulussa kaikki yhteisötoiminta ei perustu rankalle ryyppäämiselle. Lisäksi kummastelen tuota sisäpiiri-ilmaustasi. Yleensä toimijoiden aktiivisin aika jää 3-5 vuoden mittaiseksi johtuen opinnoista. En ymmärrä, miten tässä ajassa ehtii muodostua mitään sisäpiiri varsinkin, kun yhteisöihin tulee joka vuosi suuri määrä uusia fukseja.
Jos jotenkin kyseenalaistaa juomista, niin leimataan heti jotenkin ahdasmieliseksi ja aletaan ehdottelemaan, että hei, kyllähän sä nyt yhden voit ottaa.
Nämä jotka juovat ovat sitten itse alkoholisteja, joten omasta mielestäni heillä ei ole mitään oikeutta pakottaa toisia juomaan.
Opiskelijabileet ovat niin perseestä, että ei sieltä löydä sivistynyttä seuraa. Ne ovat pikkupojuja jotka siellä vaikuttavat ja tappavat aivosolunsa.
Sekä opiskellessani normaalisti että virtuaalikursseja sain uusia ystäviä.Oletin, että meitä yhdisti opiskelut. Ns. opiskelijakemut.Valmistuttuani olen etsiskellyt uusia frenduja työpiireistä, oletan että voi viedä vähän aikaa; kiinnostavimpia alan kumppaneita olen tavannut ulkomailla, kaikkein trendikkäimpiä alansa edelläkävijöitä.Fun-Fun.Aion myös palata yhden urheilun pariin josta ne tiiviimmät hekumat ja naurut löytyy.
Opiskelijasosiaalisuus on hetkeen tarttumista, muistojen portfolion rakentamista..Tulee päivä, jolloin töistä ei lähdetä kuten luentojen jälkeen minnekään bishelle keskellä viikkoa.Sitä kutsutaan työelämäksi.Arki on uuvuttavampaa ja vastuullisempaa, mutta vapaus ja haasteet aivan kuin pilvenpiirtäjän huippuikkunasta katsoisi ulos.
Pidän yhteyttä silloin tällöin 2 opiskelutoveriin.Jokaiselle voisi soittaa, jos järjestäisi re-unionin.Kuitenkin katson, että kukin omilla tahoillaan kohti whatever.Jos joku minua kaipaisi, kai se mut löytäisi 020202:sta.
Ehkä Suomessa ei lähdetä työkavereiden kanssa kesken päivän kaljalle, mutta kun olen ollut keski-euroopassa töissä niin eipä tuo nyt niin outoa siellä ollut.
Olin vastikään viikon Saksassa..Huomasin, että aika vähän näki naisia pubeissa arki-iltaisin.Turistina tietty olin ekan illan suoraan lentokentästä (suurinpiirtein, vein vain tavarat majoituspaikalle)yhellä. Jos olet selkeästi opiskelija tms., voit seurueessa naisena hengailla baarissa.Mutta näytän tosi herttaiselta joten..Vedin johtopäätökset, että täälläpä (Berliinissä, tuona iltana itä-)ilmeisesti naiset ovat..Missä? No, majaillessani läntisellä esikapunkialueella se oli täysin naisten ylläpitämää, kodikasta ja viihtyisää aluetta.Mitkä kodit, mitkä kaupat.Jos tarjoutuisi mahis muuttaa saksalaiseen kotiin tuolla alueella, voisin vaikka kokata illat pitkät!