Moi! Mulla onkin visaisempi pulma.... On mies joo.. Mies käy töissä kun itseä sattuu huvittamaan ja yleensä jos päättää lopettaa, syy on työnantajassa... Olemmme ns. uusioliitossa, johon kuuluu lapsia, minun puolelta ja miehen puolelta, mutta niitä ei näy, vaikka saisi, eikä pahemmin tapaakaan... Aikaisemmin meillä meni hyvin, lähinnä kait siksi, että mies huomioi minua ja toki sitten toisinpäin. Nyt kolmisen vuotta oltu yhdessä ja seksi kuollut, mitään ei tehdä yhdessä... ei vaikka pyytäisin. Mies kotona päivät, minä töissä. Ja siitäpä sitten päästään olennaiseen... kas kun minä huolehdin siitä, että on katto pään päällä ja laskut tulevat maksettua.. jos ei ajallaan, niin ainakin maksettua. Minua on alkanut koko asetelma ketuttamaan, koska yh:na pärjäsin paremmin... ja toisaalta: mitä liikkuu miehen päässä kun ei halua vastuuta kantaa mistään? Minä olin suunnitellut eläväni ihmisen kanssa loppuelämän, mutta arkikäytännöt tulleet vastaan.. ja realiteetit. Mikä on miesten moraali? Kuka oikeasti voi hyvän alun/ näyttelemisen jälkeen ruveta vapaaherraksi ja miksi? Stressaa, koska rakastan ja olisi haaveita, mutta en uskalla niistä edes puhua näiden asioiden tiimoilta... luottamus mennyt. Onko teitä paljonkin, vai olenko vain onnistunut löytämään harvinaisen yksilön? Näin naisena ajatellen, olis mukava kun molemmat kävis töissä ja kantaisi kortensa kekoon... ja jos mahd olis parempaan... tekisi vielä sen yhden lapsen ja saisi olla kotona ja kasvattaa niin sitä pientä kuin vanhempia.... ja miehen lapset olisivat tervetulleita, jos mies vain uskaltaisi pyytää.. entisten kanssa kuulumma huonot välit... silti kännissä pyytävät bisselle tms... täytyykö tätä jaksaa, vai mitä?
apuva
ulalla
3414
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sillähän siitä pääsee eroon :)
"Mies käy töissä kun itseä sattuu huvittamaan ja yleensä jos päättää lopettaa, syy on työnantajassa"
Tiedän itsekkin näitä vastaavanlaisia tapauksia. Vaihdetaan jatkuvasti työpaikkaa, missään ei ole ikinä hyvä olla, aina on syy jossain muualla kuin itsessä ja omassa asenteessa, plaa plaa plaa.
Onhan sitä mukava pieni/keskituloisena elättää sellaisia, jotka eivät ota vastuuta mistään. Tai eivät osallistu syntyvien kulujen maksuun. Kenenkään rahat riitä sellaiseen ;)
Tiedän eräänkin ihan suht nätin ja mukavalta vaikuttavan naisen, joka ensin oli naimisissa alkoholistin (ja mitä muuta liekkään se ukko) kanssa, sitten jätti tämän ja otti uudeksi miehekseen toisen "paskapään", juuri tuollaisen joka vaihtelee työpaikkaa miten sattuu ja vika on AINA kaikissa muissa paitsi itsessä. Alkoholikin taitaa maistua kiitettävissä määrin. Niin muutamat vain ovat ihmetelleet tätä naisen käytöstä, ensin on huonossa suhteessa ja sitten kun lopulta tulee järkiinsä, niin aloittaa uuden huonon suhteen :O
Vaan eipähän tuo mulle kuulu, eikä kiinnostakkaan, olkoon vaan kenen kanssa tahansa. Henk. koht. en vain elämääni kehtaisi kuluttuu huonossa parisuhteessa.
Tutulta kuullosti tuollainen "elätettävä" joka aina syyttää muita, eikä omista lapsistaan välitä. Jos välittäisi ei huonot välit exään tätä estäisi.
Käy narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla lukemassa keskusteluita parisuhteesta narsistin kanssa. Voi olla että löydät vastauksen sieltä siihen, mikä miestä vaivaa...
Aika slarvailija äijä sulla. Jos et saa suhteesta seksiä, fyrkkaa tai mitään muutakaan tukea, niin etsisin jotain parempaa.
Mä en hirveästi yyhoista diggaa mutta kunnioitan niitä kuitenkin sen verran että järkkäisin ainakin pöperöä pöytään ja petiseuraa, vaikken mitenkään muuten sitoutuiskaan. Joku roti se olla täytyy miehen sikailussakin.