Miksi ihmisten täytyy puuttua toisten elämään? Minulla oli aika hurja sinkku elämä ja nyt kun olen mielestäni löytänyt sen oikean, niin kaikki haluavat vaan pelkkää pahaa. Koko ajan saa kuulla miten paha ihminen olen jne... Toivon vaan kovasti että mieheni ei niistä menoista saa kuulla. En haluaisi hänen kuulevan miten hurja meno minulla joskus on ollut...Kertokaa te, miksi toiset ihmiset ovat kiinnostuneimpia toisten elämästä kuin omastaan? Kai sinkkuna voi viettää hurjaa elämää, sitä varten kai elämä on että sitä eletään!!
Miksi?
Sanna
351681
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Mulla kävi samalla tavalla. Uuden tyttöystäväni kaverit ottivat selvää ja kertoilivat vanhoista menoistani ja tekemisistäni.
Selvitin asiani kertomalla rehellisesti kaikesta entisestä ja kysyin: "nyt kun tiedät millainen mies olen, vieläkö haluat olla kanssani". Onnekseni vastaus oli myöntävä, ja nyt tyttönikin voi vastata kaikkeen vihjaluun vain sanomalla "juu, J on tuon jo kertonut minulle".
,...kävi niin että itse en ole juurikaan miehiä harrastanut (2 ollut) ja mieheni taas oli ollut sinkkuvuosinaan kuulemma todella "pukki" Totesin siihen että ei se ainakaan taitoja varmaan huonontanut ole. Meillä kaikillahan on menneisyys enkä ainakaan minä tuomitse ketään sen perusteella tällaisessa asiassa.
Ihmiset puhuvat pahaa, kateellisia kun ovat.
Mullakin on niin, että menneisyyteen kuuluu aika hurjia asioita. Kaikki niistä eivät ole edes mitenkään positiivisia. Hurjaa sinkkuelämää ei ole edes tullut vietettyä.
Mieheni kanssa olemme ystävystyneet ja jakaneet suupielet muikeassa virneessä seksikokemuksiamme silloin hurjina sinkkuaikoina. Kerroimme toisillemme kaiken kuin mitkäkin sisarukset, sitten yhtäkkiä huomattiin että alettiin olla mustasukkaisia toisen heiloista :).
Kun alettiin seurustelemaan, niin minun kokemukseni olivat hänelle aluksi kova pala - onneksi hän tiesi sen jo entuudestaan minun kertomamani. Asiaa selviteltiin ja puhutaan siitä yhä joskus; koetan tehdä selväksi, että hän on ainutlaatuinen, ainoa lajissaan - jota onkin, kenenkään kanssa en ole tällaisia asioita kokenut, vaikka olisinkin kokenut paljon kaikenlaista seikkailunomaista. Nyt se ei kai ole enää hänelle niin kova pala, toivon ja uskon.
Menneisyys ei saisi haitata nykyhetkeä, menneet kun ovat menneitä. Tottakai ne vaikuttavat osaltaan, mutta pääpaino on kuitenkin nykyhetkessä.
Mutta tuo, että juoruillaan ja haukutaan, on mielestäni kaikkein inhottavinta! Kateus se varmaan saakin ihmiset... tai sitten en tiedä mikä, mutta niinkin pahaa läppää olen itse saanut joskus kuulla, että. No nyt en ole seurustellessani tämän miehen kanssa. Johtuu varmaan osittain siitä, että muutin pois menneisyyteni ulottuvilta, toiseen kaupunkiin hänen luokseen.
Kyllä sinkkuna voi viettää hurjaakin elämää jos pystyy tunnustamaan sen itselleen ja muille! Se onkin jo sitten vaikeampaa.
Sanonta "Olla sanojensa arvoinen" voi muuntaa "Olla tekojensa arvoinen". Tästä syystä ihmiset "puuttuvat" elämääsi: Jos kerran, tai mikä pahempi, useasti valehtelee, ei ole enää sanojensa arvoinen. Yritä sen jälkeen aina puhua totta ja kaikki sanovat, että valehtelet. Onko se muka ihme?
Siispä jos hurjassa nuoruudessa elät kuin viimeistä päivää, harrastamalla irtosuhteita, juomalla viinaa, käyttämällä huumeita, varastelemalla tms., mitä tahansa, niin ne teot ovat sinussa AINA. Halusit tai et. Ei niitä voi pyyhkäistä pois. Ihmiset ovat varuillaan kanssasi ja sinun tulee seuraavat vuodet osoittaa heille, että olet muuttunut. Se ei ole toisen elämään puuttumista vaan älykästä seuraamista.
Mielestäni sinun pitäisikin kertoa hurjasta sinkkuelämästäsi poikakaverillesi - hän kuulee siitä muuten muualta.
Voin sanoa sinulle, että yksinkertaisesti kateudesta. Elä anna asian vaivata sinua, mutta varmaan tulee vastaan tilaisuuksia missä poikakaverisi joutuu kuulemaan juttuja, joten olis ehkä parempi vähän kertoa etukäteen, ettei tulisi ihan yllätyksenä hänellekään.
Hyvää syksyn jatkoa!
maine kiirii kauas.
niin se vaan on. jokaisen on osattava ottaa vastuu omista tekemisistään. jos sinulla oli hauskaa sinkkuna ja elit railakkaasti ja NAUTIT siitä, niin miksi häpeät sitä? jos hurvittelut on ohi, niin mitä väliä jos miehesi kuulisi niistä? kai hänellä sen verran on itsetuntoa että kestää sen että et ole mikään impi ja että sinulla oli ennen häntäkin elämä? jos ei kestä, niin voih. ja jos sinä taas pelkäät kuollaksesi ja häpeät tekojasi, niin opit kai jotain? mieti ensi kerralla ennen kuin toimit=)
Kiitoksista ymmärtävistä vastauksistanne. Eihän siinä mitään että ihmiset puhuvat, en usko että siinä niin kauheasti miehelleni on haittaa vaikka kuulisi sinkku elämästäni. Mutta minusta vaan on niin kauhea kuulla mitä ihmiset loppujen lopuksi ajattelevat. Kai ne luulevat että minusta ei koskaan ole parisuhteeseen, että olen ikuinen sinkku. Niin pitää sitten puhua. Mutta joskus vaan tuntuu että heillä olisi omassa elämässäkin selvittelemistä eikä vaan toisten elämää selvitellä ja juoruta turhaan!
Ja sinulle MIES, mikä sinun mielestä on huora?
Olen päättänyt, että minä olen nyt onnellinen enkä välitä muiden puheista! Kai ne aikaa myöten lopettavat kun näkevät mikä on tilanne!!!!
Hyvää syksyn jatkoa teille kaikille!
"Ja sinulle MIES, mikä sinun mielestä on huora?"
jonka ymmärsin kertomuksesi perusteella sinun olleen aikanaan.
Eli jokainen sai joka paikassa.
Se on HUORA.
Olen pahoillani puolestasi mies. Mahtaa olla kovaa, kun on noin katkeroitunut eikä yhdeltäkään naiselta saa...
Erehdyit täysin!
Mutta HUORAT ja LUTKAT eivät kunnon miestä kiinnosta.
Mielestäni huora on se joka ottaa maksua seksistä! Ei sellainen joka elää sinkku elämää, mahdollisesti elää elämäänsä omalla tavallaan!
"Mielestäni huora on se joka ottaa maksua seksistä!"
HUORA = perinteisesti ymmärretty maksulliseksi naiseksi
LUTKA = holtittomasti peräpäätään jakava naikkonen
Nykyään termiä HUORA käytetään lutkan synonyyminä ilmaisemaan halveksuntaa naisesta, joka ei ymmärrä kuinka jalkoväliään tulisi miesten suhteen käyttää.
Kunnon miehet eivät nimittele naisia halventavasti..
Ja huora ei muuten ole haukkumasana vaan palveluammatti, jota ei olisi olemassa elleivät kaltaisesi miehet noita palveluja puutteeseensa käyttäisi.
että "Mies" on taas yksi huonon itsetunnon omaava idiootti, joka ei osaa tehdä muuta, kuin toistaa tuota yhtä ja samaa.....
säälittävää!!!
niitä PULIUKKOJA "palvella" jatkossakin.
Minua älä sotke "palveluusi".
HUORA on HUORA vaikka Floorassa paistais!!!
tämä "salla" jostakin aiemmasta keskustelusta.
Onko tullu viime aikoina tehtyä paljon ylitöitä ja onko persuukset siitä hellänä?
Puliukot eivät käsittääkseni käy huorissa, heille riittää kaveriksi pullo.
Heppoisin perustein muuten nimittelet ihmisiä. Jokainen nainen, joka ei ole samaa mieltä kanssasi on lutka, huora tai jakorasia.
No pönkitä sinä itsetuntoasi haukkumalla naisia. Minä naureskelen surkeille kommenteillesi aviomieheni kanssa (olemme muuten olleet onnellisesti naimisissa 16 vuotta ja uskollisia toisillemme :)).
Mukavaa syksyä sinullekin!
Mitä on sääli, mistä se johtuu ja millainen ihminen herätää sääliä ja miksi??
Itku...tuli yksi kirjoitus virhe tuohon edelliseen viestiin...herätää, sen piti olla kahdella T:llä!
teilläkin huvit!!!
nyt johonkin toiseen.. sillä minä en tee ylitöitä, ja takapuolikin on ihan kunnossa...
Mutta idiootti pysyy näköjään idioottina...
on ehkä sairautta, kuten sanonta sanoo..:), mutta myös sitä, että on pahoillaan toisen puolesta.
Minä säälin ahdasmielisiä ja suvaitsemattomia ihmisiä. He eivät kykene rakastamaan lähimmäisiään aidosti ja jäävät paljosta paitsi...:(
Tais osua teksti arkaan paikkaan, ku on pakko kertoa että
"olemme muuten olleet onnellisesti naimisissa 16 vuotta ja uskollisia toisillemme".
Tää on säällitävää, kun ny senki sanan merkityksest täss puhuttiin.
"Minä säälin ahdasmielisiä ja suvaitsemattomia ihmisiä. He eivät kykene rakastamaan lähimmäisiään aidosti ja jäävät paljosta paitsi...:("
on mielestäsi AITOA LÄHIMMÄISENRAKKAUTTA???
Eikö?
Säälit minua ahdasmielistä ja suvaitsematonta miestä, joka ei hurraahuudoin kannusta sinua jatkamaan HUORAAMISTA?!
Älä suotta sääli.
kannattaisi vaivautua vastaamaan, kun ei MiEskään vaivaudu ajattelemaan, mutta väännetään vielä rautalangasta...
Sinun tekstisi eivät osu mihinkään. Haukut ihmisiä tietämättä heistä mitään ja vaivautumatta perustelemaan syitä haukkumiseesi.
Tähän sopisi oikeastaan kaltaistesi kehittymättömien kirjoittajien vakiovastaus: Hanki elämä!
Sun ja sun miehes pitää hankkii elämää jos kerran molemmat istuu siinä tiekkarin ees ja vastaa tällaisiin idioottimaisiin viesteihin.
En ole alkuperäinen "mies", vaan olen MiEs, suuri ero. luin läpi teiän keskustelu ja heti pisti toi sun viestis silmään, pari minssaa myöhemmin oot jo vastannu, eli hanki sä elämää.
Onko siis huoraaminen mielestäsi rakkautta?
Sinulla on joku pakkomielle huorista. Näetkö ehkä heitä vaanimassa hyveellistä mieltäsi nurkan takana?
Olenko sanonut olevani huora? Vaikka sitä ehkä toivoisitkin, niin en ole. En vain halua kuvitella olevani niin paljon parempi kuin muut, että voisin tuomita toisia ihmisiä.
Onnellista elämää sinullekin!
"Minä säälin ahdasmielisiä ja suvaitsemattomia ihmisiä. He eivät kykene rakastamaan lähimmäisiään aidosti ja jäävät paljosta paitsi...:("
selittää yllä olevan sisällön?
Kiitos!
positiivinen tunne. Se on lähes pokkeuksetta oman negatiivisen tunteen tulos. Myötätunto ja empatia ovat niitä tunteita joita tämä ihmiskunta kaipaa ei sääliä.
Itse en sääli huoraa enkä sen kummemmin Aviomiestäkään, Aviomies näkyy tulevan hyvin toimeen omillaan, eikä hänen huorittelussa ole mitään säälittävää. Sääli on omien tiedostammattomien pelkojen, ahdistusten ja käytösten seuraus.
pimu kirjoitti: "kai hänellä sen verran on itsetuntoa että kestää sen että et ole mikään impi ja että sinulla oli ennen häntäkin elämä?"
Jotenkin olen huomannut, että monet miehet eivt välittäisi kuunnella tyttöystävän edellisiä kokemuksia. Olen silti samaa mieltä siinä, että kantsisi kertoa: kyllä rakkaus siitä pitää huolen, että se kestetään :). Mielestäni tuollainen menneisyydestä puhuminen ei ole läheskään vaikeimpia asioita suhteen kriisilajitelmassa (joskaan en itsekään ole kohdannut varmaankaan läheskään kaikkia hyvästä kokemuspohjasta huolimatta).
Kerro vaan! Ja minusta tekojaan voi hävetäkin, ja antaa sen jälkeen itselleen anteeksi.
Sanna kirjoitti: "Olen päättänyt, että minä olen nyt onnellinen enkä välitä muiden puheista! Kai ne aikaa myöten lopettavat kun näkevät mikä on tilanne!!!! "
Onneksi olkoon! Jeeee!! Juuri noin pitääkin. :)
"Hyvää syksyn jatkoa teille kaikille! "
Sitä samaa Sannalle.
Laura
"Mies" on selvästikin katkeroitunut jostain huoriin liittyen (sikäli mikäli hän tätä samaista termiä tykkää viljellä), taikka heihin jotka hänen silmissään vaikuttavat huorilta (kaikki maailman naiset). HUORA pitää toki kirjoittaa kissankokoisilla kirjaimilla. Ellei Mies peräti saa tyydytystä haukkuessaan tuntemattomia keskustelupalstalle kirjoittelijoita huoriksi? Ei sitä tiedä, maailmassa on kaikennäköistä sairasta paskaa.
Minuakin on haukuttu huoraksi, nimittäin silloin kun olin vielä lapsi (todella ylentävää).En ollut edes suudellut ketään ja nuo haukkujat kerskuivat naineensa puolta koulua (korkanneensa neitsyyden kaikilta mahdollisimman nuorilta). Siinä siis ensikokemukseni tuosta tietynlaisia miehiä viehättävästä sanasta. On joukko miehiä, joiden mielestä tämä on mukavaa. Minusta se on kuitenkin aika ikävää. Harmittaa moinen umpimielisyys. Ei vain itseni puolesta, vaan myös heidän jotka eivät pääse avoimesta mielentilasta nauttimaan.
Viimeisen kerran tässä lähitulevaisuudessa olen saanut kuulla olevani huora ihan lasten leikkipuistossa. Mielenkiintoisinta ja törkeintä oli se, että lapseni käveli mieheni kanssa kahden metrin päässä minusta, joka työnsin lastenrattaita (!), kun tämä kaljoitteleva nuorten miesten jengi lähestyi meitä. "Kato mitkä sääret." "HUORA!" "Mennään kysymään siltä, mitä se maksaa." Tässä siis esimerkki siitä, kuinka vähän se tietty miesten (ja miksei naistenkin) joukko tästä mielellään viljelemästä sanasta tietävät. Se on provosoiva sana, jota käytetään pilatakseen ilmapiiri tai osoittaakseen valtansa (ironisesti sanottuna niinkuin MAHTIPONTISEN).
Edelliseen tapaukseen palaten: mitähän pieni tyttäreni ajatteli näistä pusikossa huorittelevista sioista? Jos vastedes tällaista tapahtuu, joudunko minä selostamaan hänelle, että mikä on huora ja miksi miehet sanoivat äitiä sellaiseksi?
Halusimpa nyt tuoda vain tämän empiirisen esimerkkini tähän osoittaakseni, miten yleistä ja typerää tuollainen huorittelu voi olla. Yhteiskunnan pohjasakka - ainakin sosiaalisilta arvoiltaan - alentuu moiseen lapsellisuuteen ja kiusaamaan ihmisiä, jotka kunnioittavat toisia ihmisiä(minä en ole koskaan sanonut ketään miestä rattopojaksi jne).
On tämä huora sanakin, niin kuin moni muukin merkityksellinen sana, sitä käytetään väärin. On hankalaa jos joutuu huorittelun kohteeksi. Ehkä joillekkin riittää jo "kauniit sääret" huorittelun "provosoinniksi". Mietin vain nyt sitä että en itse ole "hyvän näköinen" ja olen saannut säästyä huorittelulta. Voisiko olla niin että olet hyvin kaunis nainen ja herätät kateutta. Ehkä se naisten taholta kuultuna, voi johtua kateudesta ja pahuudesta. Ajattelisin asian näin.
Mun mielestä on hienoa, ettei kukaan nainen ole koskaan sanonut mua huoraksi! Se on todella upeata.
Enkä ole omasta mielestäni mikään kaunis, ainakaan yleisen kauneusihanteen mukaan.Olen synnyttänyt nainen, pienirintainen, poskissani on syvät kuopat, puolipitkä, keskiruskea tukka, en meikkaa. Niin no; säärissä on aikamoiset lihakset.
Lapsen kuullen sellaista sanaa ei silti tarvitse käyttää, sen tuomitsen jyrkästi, pysyivätpä ääliöt ääliöinä tai eivät.