eivät tee täydellistä boikottia kirkollismaksuihin, avustuksiin ja kirkossakäynteihin niin kauaksi, kuin tilanne Suomessa on se mikä on. Minusta tälläinen radikaali toiminta otettaisiin varmasti huomioon Vatikaanissa asti.
Toinen seikka, mitä ihmettelen suuresti on se, miksi suomalainen kirkko on miehitetty ulkolaisin voimin, vai eikö Suomesta löydy, kuin yksi ainoa suomalainen roomalaiskatolinen pappi isä Teemu Sippo, vai eikö suomalaisia tahdota kouluttaa roomalaiskatolisen papin virkaan????
Toinen seikka, mitä ihmettelen suuresti on se, miksi suomalainen kirkko on miehitetty ulkolaisin voimin, vai eikö Suomesta löydy, kuin yksi ainoa suomalainen roomalaiskatolinen pappi isä Teemu Sippo, vai eikö suomalaisia tahdota kouluttaa roomalaiskatolisen papin virkaan????
Vastaukset 201
Vanhimmat
Aloitteesi on erikoinen, varmasti sitä moni kannattaa jo ja moni tulee liittymään joukkoonne.
Olet oikeassa, että se on aivan liian radikaalia ylettää maksuboikotti koko Suomen katolisiin. Moni maksaa maksunsa vaikka Suomen katolisten tilanne on nyt hyvin vaikea ja uskon että olisimme pulassa, jos kaikki lopettaisivat avustamisen. Nyt jo tuen tarve hiippakunnalle on suuri ja tällä hetkellä riittämätön.
Maksuboikotti on lyhytnäköisyyttä tulevaan, sen vaikutus tuntuu vielä seuraavillakin sukupolvilla ja itse en voi ainakaan ryhtyä moiseen, se olisi vastuutonta.
Ne kaikki 15 narisijaa jättävät jo maksut maksamatta ja välttelevät osallistumista kirkon tilaisuuksiin. Muuten katolinen kirkko toimii Suomessa ihan mainiosti ja meillä katolilaisilla on hyvä piispa.
Vai 15 narisijaa? Jo on lapsellista touhua! Etkö ole kuullut hiippakuntamme akuutiksi kasvaneesta talouskriisistä? Minä olen.
Pelkästään isä Jan -vetoomuksen allekirjoitti yli 600 katolilaista. Suomi24:n katolilaisuus-osaston piispa-kriittiset keskustelut vetävät kevyesti jopa 10.000 lukukertaa. Vai on kaiken tämän takana vain 15 narisijaa???!!!
Jos haluat todellakin löytää noin viisitoista yksimielistä "katolilaista", menepä GIE:n keskusteluun. Sieltä löydät noin 15 vastakääntynyttä fanaatikkoa, jotka eivät tunne Suomen katolisen kirkon historiaa eivätkä ole ymmärtäneet aidosta katolilaisuudesta hölkäsen pöläystä. Samat tyypit voisivat yhtä hyvin kuulua Vapaakirkkoon, ainakin puheidensa perusteella!
kahvikeskustelu vetää yli 4500 kävijäkertaa... Luuletko ettei HUI katolinen piispa ole vetävämpi höpöhöpöviihteen aihe? Montakohan käyntiä tulee leirintäkeskuksen nimikriisiin? Jaa että pitäiskö käynnistää oma traumakeskustelu jonkun katolisen matkustajakodin hinnoista? Onneksi katolilaisilla on joku ihmeen nuntius, jolle voi lähettää itkuvirsiä siitä, että katolinen kirkko raiskaa suomen kieltä käyttämällä kaksoispistettä väärin.
Kirjoitit,
"Jos haluat todellakin löytää noin viisitoista yksimielistä "katolilaista", menepä GIE:n keskusteluun. Sieltä löydät noin 15 vastakääntynyttä fanaatikkoa, jotka eivät tunne Suomen katolisen kirkon historiaa eivätkä ole ymmärtäneet aidosta katolilaisuudesta hölkäsen pöläystä. Samat tyypit voisivat yhtä hyvin kuulua Vapaakirkkoon, ainakin puheidensa perusteella!"
Pyydän, että voisit kirjoittaa hieman totuudenmukaisemmin ja maltillisemmin. En tiedä mitä sinulla on GIE-keskustelufoorumia vastaan, mutta ei ole oikein korrektia antaa ns. väärää todistusta lähimmäisestä.
Lisäksi pidän loukkaavana sitä, että käytät lainausmerkkejä kun viittaat GIE:lle rekisteröityneisiin katolilaisiin tai katolisesta kirkosta kiinnostuneisiin.
Samoin ihmettelin tuota rinnastusta Vapaakirkkoon ja pohdin jo hetken pyydänko sheriffiä poistamaan viestisi. Päätin, että annan sen jäädä, koska alkuosa viestistäsi oli osallistumista tähän keskusteluun.
SanctaBirgitta
kyselen mistä olet keksinyt nimimerkkisi ja miksi gie -palstalla "kuvasi" alla lukee kardinaali.
Eipä tuossa hirveästi mielikuvitusta tarvittu, kun nimimerkin keksin, eli aika helpolla pääsin. :) Birgitta on mielestäni hyvä esikuva nykyajan ihmisille.
Mitä tulee siihen nimeen, niin ne ovat palstan vaihtuvia "arvonimiä", jotka vaihtuvat sen mukaan, miten paljon on viestejä kirjoittanut. Sama käytäntö on muillakin tuota pohjaa käyttävillä palstoilla, mutta kun yritti keksiä katolisen kirkon piiristä hyviä termejä, oli niitä hieman vaikeampi keksiä kuin monissa muissa teemoissa - esimerkiksi naisille tai kummallekin sukupuolelle sopivia arvonimiaä ei oikein ole. Eli pitää mennä miehisillä, jolloin mielikuvista saattaa tulla hieman hassuja.
Eipä niillä sen suurempaa merkitystä ole, ja voisivat hyvin olla olemattakin.
Olisi mielenkiintoista luettavaa tuo 600 katolisen/ym. allekirjoittama lista sekä mitä siinä sanottiin vetoomuksena. Itselleni ei ole tarjottu koskaan listaa allekirjoitettavaksi ja en tiedä missä se aikoinaan kiersi ja kenen toimesta.
Olisiko joku tällä palstalla joka tietäisi tästä asiasta enemmän?
Pyhä Birgitta on hyvä esikuva meille kaikille.
Vastaan heti kysymykseesi useammastakin syystä. Ensin vetoomuksen sisällöstä. Joudun nyt muistini varaan, minulle ei ole kopio vetoomuksesta. Siinä oli sellaista, että me kaipaamme/tarvitsemme isä Jania niinkin monen vuoden takaa. Lisäksi, että hän on luotettava paimen, syvästi ajatteleva sielunhoitaja. Vetoomuksessa oli lueteltu hänen - meidän kaikkien kokema hyviä - ominaisuuksia. Piispasta ei ollut siellä halkaistua sanaakaan. Eikä vihjailuakaan piispasta. Vetoomuksen vaikutus oli enteinen. Piispa tulkitsi sen niin, että hänelle on 600 vihollista (!) Luit oikein, vihollista. Silloin tiesimme, että kirkollinen elämämme tulee olemaan hyvin vaikea. Emme ole pettyneet, sen voit uskoa. Uskallan sanoa, että sen jälkeen sekin dialogi oli katkennut piispan ja meidän välillämme, joka todellisuudessa ei olekaan alkanut ollenkaan. Tässä nyt ollaan. Tyydyttikö vastaus?
Älä kirjoita väheksyvästi ihmisistä, jotka ajattelevat eri tavalla kuin sinä.
Olet näköjään ylimielinen, jopa enemmän kuin piispa Wróbel. Ja varmasti tulet pettymään, kun huomaat, että katolinen kirkko Suomessa ei ole siitä, mitä itse ajattelet. Se on elävä kirkko, joka pohjautuu Kristuksen rakkauteen, eikä piispan mielivaltaan ja epäoikeudenmukaisuuteen.
No, lohdutukseksi ja lohdutuksemme ei piispa Wróbelilla ole enää paljon aikaa Suomessa (siitä on jo olemassa paljon merkkejä!). Hän varmasti kohta joutuu lähtemään maasta, jossa ihmiset eivät ymmärrä häntä ja jossa häntä ei tueta edes taloudellisesti.
Toivottavasti profeetta puhuu suustasi hyvä ystävä! Rohkaisevat halaukset muidenkin (enemmän kuin 15!) puolesta.
Minä en lue GIE:ä. Mutta yhden asian haluan sanoa. Minua häiritsee siellä kirjoittavien nimimerkit, jotka lähes aina liittyvät Jumalaan, pyhimyksiin tms.
SanctaBirgitta, läksytät Sveitsiläistä väärän todistuksen antamisesta. Minä taas haluan nyt läksyttää sinua siitä, etteivät monet GIE:n kirjoittajat kunnioita JUMALAN NIMEÄ. Asiaton nimimerkki on mm. IHS (= Jeesus) - ja saanko sanoa: omasi.
Meille pitempään aikaan katolilaisia olleille on itsestään selvää, että pyhät asiat ovat pyhiä eikä niillä leikitä. Sellaisiin kuuluvat jossakin määrin myös "arvonimenne"; kardinaali, noviisi jne.
GIE-läiset! Menkään ensin itseenne ennen kuin alatte arvostella muita.
Kirkko on nimenomaan katolinen eli siinä on tilaa ihan kaikille.
Suurin ongelmamme on, että piispa Józef on täällä Suomessa ajanut melkoisen osan meistä katolilaisista niin "nurkkaan" ettemme tunne itseämme enää tervetulleiksi omassa kirkossamme!
Hienoa!
Miksi kirjoitat tänne?
Entäs sitten?
Jos olisikin vain 15 narisijaa (mitä en henkilökohtaisesti usko), muodostaisivatpa nuo oivan joukon! Ihmeen paljon saa aikaan 15 miehen/naisen voimin.
yksi niistä adjektiiveista jonka minäkin liitäisin nykypiispaa kuvaaviin adjektiiveihin vaikka en isä Jan fan klubiin kuulukkaan. Toinen hänen pahe minusta on laiskuus, sekä älyllinen että fyysinen. Näin kommentoisin häntä henkilkohtaisesti.
toisaalta voisin keksiä ikäviä adjektiivejä isä Janistakin mutta jääköön kun ei ole nyt aikaakaan.
Piispan kannattaisi otta opiksi ja hiukan ryhdistäytyä.
niille, jotka puhuvat "väheksyvästi" GIE-ihmisistä? kummallista puolueellisuutta.
saaneet aikaan? montako käyttäjää onkaan Katkirkossa, jota en todellakaan seuraa.... ?
paheksun Sveitsiläisen viimeisen kappaleen sisältöä. Poistaisin hänen viestinsä, ellet olisi omasta puolestasi ilmoittanut hyväksyväsi sen jäämistä näkyviin. Yhtenä GIE:n ilmeisesti aktiivisimmista kirjoittajista (kun olet kerran kardinaali) osoitat tässä kauniisti gieläisten omaavan avarakatseisuutta ja kristillistä mielenlaatua.
Vastauksesi oli valaiseva. Itse en koskaan nimilistaan törmännyt, kotiseurakuntani on Marian srk. Käyn siellä viikoittain.
Saitteko te koskaan minkäänlaista vastausra piispalta kirjeeseenne?
Minulla on siitä sanatarkka kopio:
Helsingin katolisen hiippakunnan piispa
Józef Wróbel SCJ
Rehbinderintie 21
00150 HELSINKI
Vetoomus
Me allekirjoittaneet Helsingin katolisten seurakuntien jäsenet ilmaisemme suuresti paheksuvamme, ellei isä Jan Aartsin SCJ sallita enää toimia pappina Suomessa.
Isä Jan on ollut maassamme liki neljäkymmentä vuotta. Hän on lukuisien ihmisten viisas ja luotettu rippi-isä, perhepappi jo kahdessa polvessa, hyväksi tunnustettu paimen.
Sen vuoksi me allekirjoituksellamme vahvistamme toiveemme, että isä Jan saa täällä jatkaa ansioitunutta työtään.
(Sitten allekirjoituksia kahdella palstalle ja monen monta sivua)
Samanlaisia pyyntöjä tuli maamme muistakin katolisista seurakunnista. Isä Jan on tunnettu kaikkialla Suomessa.
Ennen kirkko oli koti. Nyt se tuntuu väliaikaiselta kortteerilta, jossa ei ole kodin tuttuutta.
Ketkä ovat nuo GIE-ihmiset? Onko kysymyksessä jokin uusi lohko?
että käypä katsomassa. Täällä ehkä aika ajoin lörpötellään, siellä keskustellaan. Siellä on sitä paitsi isä Robertin upeita saarnoja, joiden avulla voi nostaa mielialaansa ja samalla kohentaa luhistuvaa uskoaan ihmisiin.
...olikin 12, ja se riitti kristinuskon levittämiseksi!
Terveisiä!
on sen enempää lahko kuin 'katkirkkolaisetkaan'. tässä samassa säikeessä heitä kohdellaan kaltoin, mutta Neruda kommentoi ainoastaan piispaa kohtaan posiviitivisesti suhtautuvia, katolisen kirkon traditiolle uskollisia ihmisiä.... ihmeellistä, vai mitä?
Mistä minä voisin tietää montako käyttäjää on Katkirkossa?
Kysyt mitä narisijat ovat saaneet aikaan? Narisijat narisuttavat kissaa pöydällä.
Oletko kuullut sen vitsin (sopii vain aikuisille) miten kissan saa sanomaan VUH!? Otetaan kissa, kastetaan se bensiinissä ja sytytetään tulitikku. Niinhän on käynyt Helsingin hiippakunnassa.
jatkoksi. ...ja tuskin nuntiuskaan vaivautuisi puuttumaan keskusteluun tai ainakin seuraisi taustalta sisältöä hyvin tiiviisti. Paljon, paljon suuremmasta joukosta on kysymys. Itselleen ei kannata koskaan valehdella.
sivuilla on tähän mennessä on käynyt kohta 70000 tuhatta lukijaa.
No, ystäväni, syytät minua siitä, etten ota kantaa asioista (GIE:n ihmisten toimintaa) joista en tiedä mitään. Olet hiukan ihmeellinen.
Ja ketkä ovat mielestäsi nuo "katolisen kirkon traditiolle uskolliset ihmiset"? Sinäkö?
Ikävää, että olet ymmärtänyt asian noin. Itse näin sen niin, että ottamalla Pyhän Birgitan nimen nimimerkikseni, on se kunnioitus häntä kohtaan ja samalla sitä Jumalan työtä kohtaan, joka hänen kauttaan on tullut maailmaan.
Pidän sitä kauniina muistutuksena siitä, että pyrkisin itsekin toimimaan yhtä peräänantamattomasti ja Jumalan suunnitelmaa toteuttaen, mitä Birgitta aikoinaan toimi, vaikka se onkin usein vaikeaa ja siinä epäonnistun.
En usko, että kenelläkään GIEläisellä tai täällä kirjoittavalla on ollut tarkoituksena loukata tai halveksua Jumalan nimeä - päinvastoin.
Minua saa toki asiasta moittia, mutta pyytäisin tässäkin, että moite kohdistettaisiin siinä tapauksessa vain minuun, eikä vedettäisi GIE-palstaa lokaan minun sanojeni takia.
Oma kommenttini väärän todistuksen antamisesta ja pyyntöni asiallisemmasta kirjoittelusta oli ja on kyllä edelleen voimassa. Jos Sveitsiläisen viestin lukee uudestaan ymmärtää kyllä miksi.
Rakentavassa hengessä, edelleen,
Sancta Birgitta
osoittaa aika huonoa makua verrata apostoleja ja katkirkkolaisia....
"Älä kirjoita väheksyvästi ihmisistä, jotka ajattelevat eri tavalla kuin sinä." Kirjoitti Neruda.
"noin 15 vastakääntynyttä fanaatikkoa, jotka eivät tunne Suomen katolisen kirkon historiaa eivätkä ole ymmärtäneet aidosta katolilaisuudesta hölkäsen pöläystä"
kuulostaako tuo 'väheksyvältä' vaiko ei? pointti oli luultavimmin siinä, että jaksat kyllä heristää sormeasi niile jotka eivät ole yhtä mieltä katkirkkolaisten piispanvastustajien kanssa, mutta GIE-palstalla kirjoittajia saa mäiskiä kuin vierasta sikaa... menepä itseesi.
Minäkin allekirjoitin isä Jan -vetoomuksen, koska joku lykkäsi sen eteeni. Ei silloin ollut vielä piispanvastaisuutta ja narinaa. Tästähän kaikki vasta alkoi! Kirjoitin nimeni, koska ajattelin, että hyvähän se isä Janin olisi täällä saada pysyä. Ei sen kummempaa, enkä kuulu vieläkään "narisijoihin" tai piispaa vastustaviin. Näin voi olla monen muunkin allekirjoittaneen laita.
Mitään "narisijoita" en ole koskaan tavannut, sen sijaan rakkaan kirkkomme tilanteesta AIDOSTI huolta kantavia katolilaisia kylläkin. Itse toivon kuuluvani heihin.
on kuitenkin sillä listalla. Moni muukin on kuulemani mukaan haksahtanut kirjoittamaan nimensä ko. listaan, kun eivät tienneet, mistä oli loppujen lopuksi kysymys. Tiedät kai että he ovat lähettäneet (huhujen mukaan) listan myös Vatikaaniin ja nuntiuksellekin ym.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, ettei pyhillä asioilla leikitä.
Tässä tapauksessa tuskin on kysymys siitä, etteivätkö he kunnioittaisi nimimerkikseen valitsemiaan pyhiä. Uskoisin, että kysymys on lähinnä katoliseen kirkkoon liittymisen alkuhuumasta, "höyrypäisyydestä", joka aikanaan tasoittuu tai sitten ei.
Kieltämättä tulee pyhien henkilöiden nimen käyttämisestä nimimerkkeinä mieleeni pikkutyttöjen prinsessaleikit: "....minä olen Tuhkimo, ole sinä Prinsessa Ruusunen....".
Eiköhän meistä useimmille ole annettu nimenomaan kristillisen esikuvaan, yleensä pyhimykseen palautuva nimi kasteessa ja vahvistuksessa. Onko sekin prinsessaleikkiä? Ei minusta, siispä ei tämäkään. Esikuvan tunnustamista pikemminkin, hänelle omistautumista. Sama pätee sääntökuntien, seurakuntien ja kaikkien muidenkin nimiin.
Arvaan kyllä mitä saan vastaukseksi, mutta tässä maassa lapselle ei anneta nimeksi Jeesus.
Kyllä minusta on erittäin outoa, että joku/jotkut käyttävät joillakin keskustelupalstoilla nimimerkkinään pyhien ihmisten nimiä. Prinsessaleikeillä tarkoitin lähinnä sitä, että on lapsellista moinen nimimerkkien käyttö.
Miltä sinusta kuulostaisi jos nimimerkkini olisi Autuas (vai pyhä) Teresa kalkuttalainen, Pyhä Ristin Johannes ym.
Tässä asiassa ilmeisesti näkemyksemme on niin erilainen, että emme varmastikaan pääse yksimielisyyteen.
Monilla ulkolaisilla keskustelupalstoilla nimimerkkeinä on omien nimien ohella pyhiä, enkeleitä ym, eikä se ole minun korvaani/silmääni mitenkään häirinnyt, eikä moderaattorit (jotka usein ovat pappeja) ole mitenkään niihin puuttuneet.
Olen ajatellut heti, että ko. pyhä on varmasti kirjoittajalle tärkeä, suojeluspyhä tai muuten.
Monet nimet tosiaan ovat kristillisiä, eli jos nimimerkki on Gabriel, Maria, Johannes, Joosef, Martta tai jotain muuta, voihan sekin viitata pyhiin tai muuten vain arvostettuihin ihmisiin ihan yhtä lailla.
Olen kysynyt tästä asiasta jo kerran papilta, mutta voin kysyä toisenkin kerran, jos asiaan haluat jotain selvyyttä. Kenelläkään ei ole ollut mitään estettä sille, että kunnoittavassa sävyssä käyttää vaikkapa suojeluspyhänsä nimeä.
On eri asia, jos nimimerkki olisi vaikka "läskineitsytmaria" tai "neitsytmariantissit".
SE olisi halventavaa.
Kiitos vastauksestasi.
Minusta ei kuulostaisi halventavalta, jos nimimerkki olisi Ristin Johannes. Hassua kyllä tulisi outo olo, jos käyttäisit nimenomaan pyhä-etuliitettä nimimerkissäsi suomenkielisenä, mutta sancta-etuliitteestä ei. Lienee assosiaatiokysymys; oman äidinkielen sanat ottaa niin kirjaimellisesti, että ajattelee kirjoittajan tarkoittavan oikeasti/pilkallisesti olevansa pyhä Ristin Johannes.
Ehkä näin on siksikin, että juuri samalla periaatteella meille annetaan oikeatkin nimet: nimeksi annetaan Pietari eikä pyhä Pietari vaikka tämä pyhä onkin nimenannossa esikuvana ja lähteenä.
Enemmän minua häiritsee, että jotkut nimimerkit kuuluttavat kovaan ääneen että kirjoittaja on tällainen ja tällainen, yleensä siihen sävyyn että enemmän kuin muut.
Aitoon katolilaisuuteen kuuluu pyhimysten kunnioitus, ei heidän nimillään esiintyminen.
Olisi loukkaavaa, jos joku aikaisi esiintyä täällä nimimerkillä "Jumalanäiti" tai "Pyhä Henrik".
Tätä juuri tarkoitan, kun puhun GIE:n vastakääntyneistä. Kukaan vanhan polven katolilainen ei moiseen ryhtyisi... saatikka käyttäisi itsestään arvonimeä "kardinaali".
Hyvä, että tämä asiallinen vetoomus on nyt kaikkien kiinnostuneiden luettavissa Katolilaisuus-palstalla.
Olisikohan se muuten syytä uudistaa?
Ehkä täälläkin olevien kannattaisi kääntyä? Ja tehdä samalla parannus. Kovin kristittyä kuvaa viestit eivät heijasta. Ei ole kunnioitusta pyhiä kohtaan ja vielä vähemmän toisia ihmisiä kohtaan.
..."Jumalanäitinä" esiinnykin nyt se leirikeskus, joka ennen oli Stella Maris.
Alkaa olla jo vähän liian tulenarka yksityishenkilön nimimerkiksi ;-)
"Aitoon katolilaisuuteen kuuluu pyhimysten kunnioitus, ei heidän nimillään esiintyminen. Olisi loukkaavaa, jos joku aikaisi esiintyä täällä nimimerkillä "Jumalanäiti" tai "Pyhä Henrik"."
Useimmat meistä esiintyvät jokapäiväisessä elämässään pyhimysten (yleensä suomalaistetuilla) nimillä. Niihin ei yleensä liitetä suomenkielistä pyhä- tai autuas-etuliitettä, sen sijaan muissa kielissä tämä ei ole mahdotonta (esim. nimi Beatamaria).
Nuo kardinaali- ja muut sanat tuskin ovat "arvonimiä", nehän vain osoittavat käyttäjän aktiivisuuden (samaa arvostelua en ole kuullut kun tänne on kirjoittanut esim. nimimerkki "Johannex XXIV"). Itse en kirjoittele GIE:lle etkä tietääkseni sinäkään, joten suurin osa keskustelusta on meiltä salattua.
kyllä näkee pyhimysten nimiä mitä oudoimmissa yhteyksissä (ilotalot tms.)
Minun puolestani käyttäköön jokainen mitä nimimerkkiä haluaa, mutta itse en esiintyisi toisen nimellä.
että kun laittoi nimensä viattomana nimilistaan, niin on ehkä saanut kapinoijan tms. maineen, vaikka ei halunnut kapinoida tai muutenkaan vastustaa piispaa. Kyse oli - kuten kirjoitin - vain siitä, että halusi isä Janin pysyvän täällä. Ei edes kukaan vielä tiennyt mitä oli tapahtunut ja miksi? Pitäisiköhän ottaa asia puheeksi piispan kanssa? Eihän silloin kysymyksessä todellakaan ollut mikään kapina, vihamielisyys tai mikään muukaan kirkkoon tai piispaan kohdistuva 'paha' teko. - Nimi on siinä nyt. - Onneksi Jumala tietää.
kiersi ja siihen pyydettiin nimi. Tietysti kirjoitin, silloin selitettiin, että Jan Aartsin virasta erottamisen takia kerätään adressi piispalle. Jos olisin tiennyt, että nimikirjoitusta käytetään piispan vastaiseen toimintaan ja häätämään häntä pois Suomesta, en ikinä olisi nimeäni siihen listaan kirjoittanut. Uskon, että meitä on monia, jotka kirjoitimme nimemme siihen listaan tietämättä millaiset seuraukset listalla on.
lähettää postikortti piispantaloon, ja ilmoittaa mitä oikeasti tapahtui. ehkä olisi syytä kertoa nuntiuksellekin, mutta noita ulkomaan postimerkkejä ei vaan ole taskussa...
"Jos olisin tiennyt, että nimikirjoitusta käytetään piispan vastaiseen toimintaan ja häätämään häntä pois Suomesta, en ikinä olisi nimeäni siihen listaan kirjoittanut. Uskon, että meitä on monia, jotka kirjoitimme nimemme siihen listaan tietämättä millaiset seuraukset listalla on."
-- Juuri noin minäkin ajattelen. --
Kirje on täysin asiallinen eikä siinä ole mitään "piispanvastaisuutta", seuraukset johtuivat vain sen onnettomasta tulkinnasta (vastaanottajan, hänen neuvonantajiensa tms. taholta).
ihmettelenkin. On tehty vääriä johtopäätöksiä. Hyvin outoa, jos se pitää paikkansa. Ehkä vastaanottajan ja -ottajien ensi reaktio oli se, mutta toivotaan, että tajusivat myöhemmin hätäisyytensä.
vuoksi postikortti menemään.
Minulle opetettiin jo lapsena, että katolisissa perheissä lapsille annetaan perinteisesti AINA katoliset nimet. Olenkin päivitellyt joka kerta katolisten vastakastettujen lapsien nimiä, kun olen saanut seurakuntalehden.
Mutta Rousku hyvä: yksi asia on nimi, toinen pyhimyksenä "esiintyminen". Olisi luonnollista, jos nimeni olisi vaikka Birgitta (ei ole). Sen sijaan olisi kyllä loukkaavaa, jos esiintyisin nimimerkillä Pyhä Birgitta tai muuta sellaista.
Vanhan polven katolilainen ei syyllistyisi sellaiseen. Pyhimysten kunnioittaminen on meillä katolilaisilla luissa ja ytimissä. Kehotan uusia katolilaisia omaksumaan saman kunnioituksen.
Isä Aartsin puolesta kerättyä vetoomusta on kyllä vain siihen tarkoitukseen, joka luki itse vetoomuksen tekstissä. Muu on panettelua.
Laittakaa vaan piispalle kortti ja kertokaa miten on päässyt näin käymään. Teitä on useita, jotka eivät tienneet mistä oli loppujen lopuksi kysymys.
Voisiko joku "katkirkkolainen" vastata kuinka monen valituskirjeenne liitteeksi olette kyseisen nimilistan liittäneet? Jos olette liittäneet nimilistan Vatikaaniin, nuntiukselle, joillekin kardinaaneille ym. lähettämiinne valituskirjeisiinne, niin oletteko kysyneet nimilistassa olleilta henkilöiltä luvan heidän nimensä lähettämiseen?
Tuo perinne on vain ehkä joissakin Suomen vanhoissa kat. perheissä, sitä on mahdotonta yleistää.
En tiedä missä kirkossa lista kiersi kirk.kahveilla, mutta tämän keskustelun pohjalta monille allekirjoittaneille on jäänyt sen kohtalosta hieman epämääräinen kuva. En tiedä miksi näin. Itse en laittanut nimeä kun lista ei koskaan osunnut kohdalleni, kirk.kahveilla käyn melko harvoin.
Osaako joku selittää, mistä epämääräisyyden tunto mahtaa johtua?
minusta sisällöltään vaikutti ihan asialliselta.
"Olisi luonnollista, jos nimeni olisi vaikka Birgitta (ei ole). Sen sijaan olisi kyllä loukkaavaa, jos esiintyisin nimimerkillä Pyhä Birgitta tai muuta sellaista."
Minustakin, mutta kuten mainitsin, tällainen tunne on minusta luonnollinen juuri suomenkielistä pyhä-etuliitettä käytettäessä. Kun etuliite on latinankielinen, on selvää että se on osa erisnimeä, jolloin nimen käyttäjä ei viestitä sillä olevansa henkilökohtaisesti pyhä.
"Vanhan polven katolilainen ei syyllistyisi sellaiseen. Pyhimysten kunnioittaminen on meillä katolilaisilla luissa ja ytimissä. Kehotan uusia katolilaisia omaksumaan saman kunnioituksen."
Uskonpa, että pyhiä voi kunnioittaa monella tapaa. Olen ollut katolilainen tarpeeksi kauan ja elänyt tarpeeksi monessa maassa sanoakseni, ettei tuo tapa ole mitenkään vierasta kirkon hengelle.
Spekuloinnin isä Jan -listan "väärinkäytöstä" ovat pelkkää ilkeyttä sydämettömien ihmisten taholta. Heidän mielestään isä Jan ei ole näemmä kärsinyt vielä tarpeeksi...
sveitsiläiseltä!
äläpä uhoo, kymmenisen vuotta ei ole vielä paljon eikä pari maata monta. Hillitte ittes, uho ei sovi sulle eikä sille ole katetta. Käytännössä olet vasta eilisen käännynnäisiä. Etkä mikään kosmopoliitti.
Ja nyt meni vuosimääräkin väärin, paljon enemmän se on. Mutta enpä kerro enempää, muuten olen helpommin tunnistettavissa.
Moista pyhimysten nimillä suomeksi tai latinaksi pelleilyä ei ole täällä nähty koskaan! Se ei ole osa aitoa katolilaisuutta enkä usko, että kukaan harras katolilainen ryhtyisi sellaiseen ulkomaillakaan. Jos on ryhtynyt, pyydän siitä esimerkkejä. Kiitos!
Toistan: Me katolilaiset kunnioitamme pyhimyksiä, emme esiinny heidän nimillään!
Ongelman ydin onkin siinä, että kirkkoon liittyy informaatiokurssin kautta vaikka kuinka paljon sellaista porukkaa, jotka eivät tunne katolista kirkkoa, eivät kunnioita sen perinteitä eivätkä edes halua OPPIA niitä.
Muun muassa tältä palstalta olen hämmästyneenä lukenut "messuelämyksistä", "isien tekemisistä" (tarkoittavat pappeja), piispan fanaattisesta kannattamisesta, pyhimyksinä esiintymisestä yms. Sellainen EI OLE aitoa katolilaisuutta, ei ole koskaan ollut täällä eikä tule sitä olemaan.
Katolisissa perheissä lapsille annetaan katoliset nimet. Sillä sipuli.
Hyvin sanottu.
Älä sitten usko. Mutta kuten mainitsin, esim. Beatamaria on tytön nimi. Kuulostaako se halventavalta? Ei. Sen sijaan "Autuasmaria" tai "Pyhämaria" kuulostaisi.
"Toistan: Me katolilaiset kunnioitamme pyhimyksiä, emme esiinny heidän nimillään!"
Jos "esiintymisellä" tarkoitat että teeskentelisimme olevamme pyhimyksiä, tuskin SanctaBirgittakaan esittää olevansa tämä kauan sitten kuollut henkilö. Mutta jos kyse on vain esikuvalle omistautumisesta, silloin perinne koskee useimpia suomalaisia kastenimiä.
Sinäkö Kaardemummi sen määrittelet, mikä on AITOA ja OIKEAA katolilaisuutta???
Voi olla, että asioista, joista mainitsit on myös muita mielipiteitä (ja onkin), eli jospa sinäkin nyt vain nöyrtyisit, etkä leikkisi kaikkivaltiasta, joka sanelee mikä on oikein ja mikä väärin.
Voi myös olla, että tahallasi vääristelet joitakin asioita, mitä mainitset esim. viestissäsi, johon tämä on vastaus, ja senkin voisit lopettaa.
Alamainen, vaan ei sinun.
Informaatiokurssilla opetellaan katolista kirkkoa, sen oppia ja historiaa, vuoden verran. Ja epäilemättä jokainen kurssilainen on jo ennen kurssia saanut kosketuksen kirkkoon, moni jopa vuosien, vuosikymmenten ajan.
Kurssi käydään syvästä halusta OPPIA vielä lisää.
Jos katsot ettei messu voi olla elämys, oikeaoppista piispaa ei voi kannattaa, ettei suojeluspyhimykseen voi koittaa hengellisesti samaistua, et ymmärrä mitään aidosta katolilaisuudesta, olitpa kääntynyt tai olipa minkälainen tahansa jono esi-isiäsi katolisia.
"Informaatiokurssilla opetellaan katolista kirkkoa, sen oppia ja historiaa, vuoden verran. Ja epäilemättä jokainen kurssilainen on jo ennen kurssia saanut kosketuksen kirkkoon, moni jopa vuosien, vuosikymmenten ajan. Kurssi käydään syvästä halusta OPPIA vielä lisää."
Voi olla totta, mutta vähintään yhtä monet tulevat kurssille hetken päähänpistoksesta.
"Jos katsot ettei messu voi olla elämys, oikeaoppista piispaa ei voi kannattaa, ettei suojeluspyhimykseen voi koittaa hengellisesti samaistua, et ymmärrä mitään aidosta katolilaisuudesta."
En ole kuullut missään ulkomailla puhuttavan messusta "elämyksenä". En ole lukenut, että missään piispaa kannattettaisiin kritiikittömästi. En ole koskaan nähnyt, että joku esiintyisi pyhimyksen nimellä.
Aito katolilaisuus löytyisikin GIE:n väestä? En usko.
"Voi olla totta, mutta vähintään yhtä monet tulevat kurssille hetken päähänpistoksesta."
Ja tämä hetken pistos kestää vuoden ja johtaa liittymispistokseen?
"En ole kuullut missään ulkomailla puhuttavan messusta "elämyksenä". En ole lukenut, että missään piispaa kannattettaisiin kritiikittömästi. En ole koskaan nähnyt, että joku esiintyisi pyhimyksen nimellä."
Ulkomailtako löytyy "oikea" katolilaisuus? Eikö kritiikillä ja järjestelmällisillä, henkilökohtaisuuksiin ja paranoijaan menevällä herjaamisella ole mielessäsi mitään aste-eroa? Etkö ole todellakaan huomannut, että pyhimyksen nimillä esiintyy niin ihmisiä, kuin myös laitoksia, sairaaloita, kouluja....
Ehkäpä todella on niin, että tässä maassa aidoin katolilaisuus löytyy GIE:n väestä. Tosin en ole heihin tutustunut, mutta nyt lienee pakko sielläkin käydä :)
Minusta kyllä IHS:n kirjoitus oli paljon loukkaavampi kuin Sveitsiläisen. Lukekaa ne uudestaan ja verratkaa!
Mitä tulee "kardinaaliin", olen jo huomauttanut siitä, ettei korkeilla kirkollisilla arvoilla pelleileminen kuulu aitoon katolilaisuuteen. Sellaiseen en ole törmännyt kirkossamme koskaan, vaikka olen ollut sen jäsen jo yli puoli vuosisataa. GIE:n osalta olen yrittänyt huomauttaa sekä tästä että pyhimysten nimillä "esiintymisestä", joita pidän kumpiakin epäasiallisuuksina. Kummastakin sain heti haukkumiset tyyliin "kuka sinäkin olet toisia opettamaan". Ihmeellinen vastaus vasta kirkkoon liittyneitä, eikö vain?
Joten en menisi ihan noinkaan kritiikittömästi ylistämään GIE:n ihmisten avarakatseisuutta ja kristillistä mielenlaatua.
odottelen edelleen vastaustanne liittyen edelliseen kysymykseeni. Voisiko esim. herra LZ vastata, kun näytätte täällä kirjoittelevan.
Beatamaria on kaunis katolinen nimi. Ulkomailla on paljon tällaisia katolisia nimiä, mm. miesten toisena etunimenä voi olla Maria.
Nimimerkki "SanctaBirgitta" ei häiritsisi minua, jos se olisi muodossa "Birgitta". On todellakin asiatonta esiintyä tuolla tavalla pyhimyksen nimeä väärinkäyttäen. SanctaBirgitta ei voi olla kenenkään nimi, se on rumasti tehty väännös sanoista "Sancta" ja "Birgitta", joita käytetään nettikeskustelun nimimerkkinä.
SanctaBirgitta ei voi olla kenenkään kastenimi, Beatamaria taas voi olla ja onkin. Siinä on ero. SanctaBirgitta on yhtä lailla loukkaava kuin se, jos jonkun nimimerkkinä olisi AutuasMaria tai PyhäMaria tai PyhäJumalansynnyttäjä.
Kukaan ei voi tuolla tavalla "omia" jotakin pyhimystä itselleen. He kuuluvat kaikille.
kukaan ei ole OMINUT mitään. on kyseessä kunnioitus. SanctaBirgitalle onnea ja menestystä. samaa mummollekin.
p.s. nimivalinta on hieno, osoittaa uskollisuutta ja halua pyhittyä, sekä on erinomaisen suomalainen... ehkäpä pian saadaan uusi katolilainen sukupolvi jossa on useampikin Birgitta tai Pirkko mukana... kiitos Jumalalle uusista ja vanhoistakin katolilaisista. kuten sanottu, kaikille on tilaa. ei tarvitse ottaa muutaman mummelin sanoja niin vakavasti ;)
että kerrot meille mikä kuuluu ja mikä ei kuulu aitoon katolilaisuuteen. katolilaisuuteen eivät kuulu mm. demokratiavaatimukset kirkon johtoa kohtaan, naispapit tai homovihkimykset. mitäpä mieltä olet katkirkkolaisten kanssakirjoittajiesi kanssa?
Tänne kirjoittaa kymmeniä viestejä päivittäin ilkeämielinen trolli, joka aloittaa virkkeensä pienillä alkukirjaimilla. Hänen "sanomansa" on pelkkä toisten herjaus sekä piispan ja Opus Dein palvonta ilman pienintäkään kritiikkiä.
Itse en enää vastaa sellaisille kirjoittajille, jotka eivät käytä edes jossakin määrin vakiintunutta nimimerkkiä. Kehotan teitä muita samaan! Viime kerralla tällainen "trolliboikotti" tepsi, toivottavasti tälläkin kertaa.
Olet ihan oikeassa, Kaardemummi. Minuakin häiritsevät GIE:ssä käytetyt kardinaalinarvot. Ihmeellistä, etteivät he voi käyttää toisistaan esim. nimityksiä "aloittelija", "konkari", "ekspertti" tai muita vastaavia tunnuksia.
Kirkollisten arvojen käyttäminen tällaiseen on loukkaavaa.
Piispalle emme laita mitään korttia - enää. Se olisi täysin turhaa. Valituskirjeisiin ei ole liitetty anomusta allekirjoituksineen, vaan siitä oli mainittu. Nuntius on luultavasti saanut - jollei suoraan meiltä, niin - muualta kopiota mainitusta anomuksesta. Kardinaaleille lähetetyt kirjeet (katkirkon sivuilla ne on luettavissa) olivat myös ilman anomusta. Kun taas hiippakuntalaiset olivat allekirjoittaneet tuon avoimen anomuksen, heille oli selvää, että tuo kirjelmä saattaa aloittaa hyvinkin pitkän matkan. Ajassa ja paikassa. Se oli heidän mielipiteensä silloin ja on nytkin. Samoin se on voimassa Suomessa tai muuallakin. Miksi se muuttuisi kilometrien päässä toisenlaiseksi? En tajua kysymystäsi ollenkaan.
muutama henkilö kertoo olleensa tietämätön, mistä loppujen lopuksi tässä listahommassa oli kysymys. Jotkut heistä ovat lähettämässä piispalle tiedoksi sen, etteivät he olleet täysin tietoisia siitä mihin nimensä laittoivat.
Kiitos vastauksestasi.
allekirjoitan jotakin, ensin luen sen ja sitten - jos olen samaa mieltä - suoritan mainitun toimenpiteen. Jos en tiedä mihin pistään puumerkkini, silloin olen hölmö. Allekiroitettuani anomusta, mielipiteeni ei muutu sen jälkeenkään, kun saan myöhämmin tietää, että esim. Zulfikar Ali Butto, entinen Pakistanin presidentti saa sen. Sinun rauhoittamiseksi: en pysty kuvittelemaan, että jotkut (mainitsemistasi) hiippakuntalaiset eivät olisi tajunneet mitä he tekevät. Toistan. Se oli täysin julkinen, ja kollektiivinen, ja VAPAAEHTOINEN suoritus. Jos sitä anomusta ei lähetettäisi minnäkään, mikä arvo tai tehtevä sille olisi? Ei sitten minkäänlainen. Oletko vieläkin eri mieltä?
Toki on erittäin hyvin mahdollista, että 15 narisijaa vetää tuhansia lukukertoja forumille. Itse joudun työni puolesta seuraamaan yhtä anonyymien höyrypäiden forumia (ei uskonnollinen vaan ammatillinen teema). Minun käynneistäni, joita on useita päivässä, tulee tietysti merkinnät noiden noin 20 hörhön keskutelupalstalle - ja kyllä he ahkerasti vetoavatkin kävijämääriin ja lukukertoihin ikään kuin olettaen, että se viitaisi jotenkin heidän näkemystensä suosioon. En kuitenkaan ole löytänyt heidän kommenteistaan yhtäkään, jonka voisin allekirjoittaa, josta olisin samaa mieltä.
Olisi paljon rakentavampaa, jos voisimme YHDESSÄ pohtia ratkaisuja hiippakuntamme syviin ongelmiin sen sijaan, että vähättelemme niitä tai (mikä pahinta) kiellämme niiden olemassaolon.
On itsestään selvää, että isä Jan -vetoomuksen allekirjoittaneet (joihin lukeudun) lukivat ja ymmärsivät sen tekstin. Kaikki tiesivät vetoomuksen toimitettavan piispalle.
Piispan kannattajien kyseisiin menetelmiin näyttää kuuluvan nykyisin valheiden (vrt. "isä Jan on eläkkeellä") lisäksi myös totuuksien vääristeleminen ja itsestään selvistä asioista tyhjäpäiväinen vänkääminen.
"SanctaBirgitta ei voi olla kenenkään kastenimi, Beatamaria taas voi olla ja onkin. Siinä on ero."
Ei minusta. Se, että kastenimi voi olla muotoa pyhä/autuas erisnimi, todistaa, ettei ylipäätään ole halventavaa käyttää tällaista nimeä. Varmasti jonain päivänä joku keksii antaa nimen Sanctabirgitta (tai on jo keksinytkin muttei se ole yleistä), tulisiko silloin tästä nimimerkistä jotenkin maagisesti sopiva?
Lisäksi nimimerkeillä on yleensä piirteenä, etteivät ne ole muutettuja etunimiä, joten en näe, miksi tällaisessa tapauksessa nimimerkin sopivuus riippuisi siitä, onko sama nimi käytössä kastenimenä.
"Olisi paljon rakentavampaa, jos voisimme YHDESSÄ pohtia ratkaisuja hiippakuntamme syviin ongelmiin sen sijaan, että vähättelemme niitä tai (mikä pahinta) kiellämme niiden olemassaolon."
Onhan jo sanottu ettei teille kelpaa yhtään mikään muu kuin se että piispa eroaa. Nyt vain kiihkeästi odottelemaan sitä.
Onko piispan erolle enää vaihtoehtoja? Olisi iloinen, jos mainitsisit mitä ne olisivat.
Minä, joka nykyään katselen tilannetta ulkopuolisena, olen rehellisesti sanottuna sitä mieltä, ettei tilanne Helsingin hiippakunnassa ratkea, ennen kuin piispa eroaa tai erotetaan (tai hänet siirretään toiseen hiippakuntaan). Tilanne on yksinkertaisesti niin lukossa ja tulehtunut, eikä piispa itse ole osoittanut minkäänlaista kompromissihalukkuutta.
Tilanne olisi toinen, jos piispa osoittaisi kompromissihalukkuutta tai edes halua keskustella avoimesti yhteisistä ongelmistamme. Mitään merkkiä sellaisesta ei valitettavasti ole näkyvissä.
...on seuraava: piispa ei eroa eikä mitään tapahdu. Sama kourallinen ihmisiä, joka nyt pitää meteliä täällä, jatkaa meluamista tuomiopäivään asti, muut elävät kuten ennenkin.
Sinua ei siis liikuta piiruakaan se, että monet katolilaiset ovat eronneet kirkostamme ja vielä useammat ovat vain jättäytyneet pois sen elämästä. Etkö usko? Käypä sunnuntaimessussa!
"Sama kourallinen ihmisiä, joka nyt pitää meteliä täällä..."
Ote jankuttajan päiväkirjasta!
"Sinua ei siis liikuta piiruakaan se, että monet katolilaiset ovat eronneet kirkostamme ja vielä useammat ovat vain jättäytyneet pois sen elämästä. Etkö usko? Käypä sunnuntaimessussa!"
Samoin kasvihuoneilmiö on edistynyt ja köyhät köyhtyvät, mutta eri asia on, että tulisi analysoida, mistä tämä kaikki johtuu. Ja toisaalta ihmisiä myös liittyy kirkkoon ja tulee sen elämään.
Tällä en toki kiellä, etteikö piispassa olisi kehittämistä, enkä sano että minultakaan riittäisi ymmärrystä isä Janin kohtelua kohtaan. Mutta sinun jankkaamisesi on niin ehdotonta, ettei se jätä mitään keskustelunvaraa.
Olet todennut näinäkin minuutteina toistuvasti että ainoa vaihtoehto joka sinulle ikinä kelpaa on piispan ero. Mitä keskusteltavaa siinä sitten on? Jos joku väittää muuta niin hänhän on väärässä, joten miksi keskustella?
On aika vaikea nähdä, miten voi syntyä hedelmällistä keskustelua, jos jotkut yksilöt näkevät ympärillään vakavia ongelmia ja haluavat keskustella vain niistä - vaikka monet, monet muut eivät näe ja koe ainakaan yhtä suuria ongelmia. Niitä, jotka ovat tyytyväisiä, väitetään ongelmien vähättelijöiksi tai muuten vaan sokeiksi tai sitten vaikka opportuneisteiksi. Eli keskustelua syntyy vain, jos ottaa lähtökohdaksi yhden täysin subjektiivisen väittämän eli sen, että hiippakunnassamme olisi eriryisen syviä ongelmia.
Se vaikuttaisi vain keskustelupalstaan eikä hiippakuntaan.
Ystävät hyvät, rousku ja Sveitsiläinen! Eivät teidän mielipiteenne ole lainkaan niin kaukana toisistaan. Kummatkin olette samaa mieltä siitä, ettei näin voi jatkua! Miksette sitten lyö viisaita aivojanne yhteen ja mieti mitä voidaan tehdä tilanteen eheyttämiseksi. Se olisi rakentavaa keskustelua.
Tunteet käyvät kuumina, muttei sen takia kannata iskeä rättiä tiskille.
Olen avoin kaikelle keskustelulle. Sen sijaan jankuttaminen vie hermot.
Lukossa ja tulehtunut - siinä oikeat sanat kuvaamaan tilannettamme. Pitäisi keskustella, pohtia yhdessä, etsiä ratkaisuja, vaihtaa skenaarioita, mutta ihmiset täällä haukkuvat vain toisiaan!
Ongelmamme eivät ole vain piispan syytä. Kyllä syntipukkeja ovat enemmän ne vasta kirkkoon liittyneet, joilta vaikuttaa puuttuvan kaikki keskustelutaito ja toisten kunnioittaminen. Ken ei sitä usko, lukekoon uudestaan nämäkin keskustelut.
"Niitä, jotka ovat tyytyväisiä, väitetään ongelmien vähättelijöiksi tai muuten vaan sokeiksi tai sitten vaikka opportuneisteiksi..."
Mihin olet tyytyväinen? Piispaanko? Messun musiikkinko? Kirkossasi oleviin kukkiin? Kirkkokahvien kahvilaatuun? Tuollaiset ylimalkaiset väittämät ovat keskustelun kannalta kovin ikäviä. Lisäksi omat mielipiteet pitää pystyä perustelemaan, ettei mene ihan koko uskottavuus Suomen kansan silmien edessä.
"...yhden täysin subjektiivisen väittämän eli sen, että hiippakunnassamme olisi eriryisen syviä ongelmia."
Kuka tahansa joka oli katolilainen viisi-kuusi vuotta sitten, pystyy vallan mainiosti itse näkemään eron kirkon silloisen tilanteen ja nykytilan välillä. Ymmärrän toki hyvin, etteivät kirkkoon viime vuosina liittyneet siihen pysty.
"Ystävät hyvät, rousku ja Sveitsiläinen! Eivät teidän mielipiteenne ole lainkaan niin kaukana toisistaan. Kummatkin olette samaa mieltä siitä, ettei näin voi jatkua! Miksette sitten lyö viisaita aivojanne yhteen ja mieti mitä voidaan tehdä tilanteen eheyttämiseksi. Se olisi rakentavaa keskustelua."
Olemme samaa mieltä siitä, että hiippakunnassa on varmasti paljon kehittämistä. Mutta siihen se jääkin: Sveitsiläinen on jo täällä ilmoittanut, ettei hänelle kelpaa mikään muu ratkaisu kuin piispan ero. Ei siinä mitään keskustelemista silloin ole.
olin katolilainen 5-6vuotta sitten. en todellakaan koe että katkirkkolaisten vaivat ovat kovin syvästi vaikeuttaneet kristillistä elämääni. älä siis anna väärää todistusta, pakanoiden jumala...
Onnittelut siitä, että kristillinen elämäsi on jatkunut tasaisen miellyttävänä.
Eikö kuitenkin ole niin, että kun yksi kärsii, koko ruumis kärsii? Katolinen kristillisyys on yhteisöllisyyttä. Kyllähän me voimme edelleen käydä messussa ja osallistua sakramentteihin ja sanoa, että kristillinen elämämme on raiteillaan, niin kuin ennenkin. Mutta silloin joudumme sulkemaan sydämemme niiltä, jotka ovat viime vuosina joutuneet ahdinkoon.
Tunsitko sinä isä Jania? Pidätkö turhanpäiväisenä valituksena sitä, että hänelle vaaditaan oikeutta?
tunnen isä Janin, ja luotan että hän järkevänä miehenä tietää mitä tehdä, esimiestensä kanssa. Jan on kai sanonut ettei hänen puolestaan pidä elämöidä, enkä aio niin tehdä. luotan kirkkoon, esimiehiini, pyhään sydämeen ja ennen kaikkea siihen että Jan tietää miten asiaa hoitaa.
kirkko on ruumis, ja se että joillakin sen jäsenistä ilmenee pysyviä ja monimutkaisia ongelmia joita kukaan muu kuin "salus infirmorum".
- subjektiivista tai objektiivista, ihan miten vain (näitä sanojahan on jauhettu viime vuosina, kuten ekskommunikaatiota ja irenismiä), olen kuullut pappien ja piispojen, sekä katolisten että luterilaisten, sekä suomalaisten että ulkomaalaisten toteavan, että Katolisella kirkolla Suomessa on syviä ongelmia. (Tietääkseni kardinaalit ja paavi ovat myös ajan tasalla.)
Lopetetaanko satuilu?
Siitä voi olla erilaisia mielipiteitä, onko ihan kaikki se ollut hyväksi, mitä isä Janin kohtalosta suuttuneet hiippakuntalaiset ovat näiden vuosien aikana sanoneet ja tehneet. Mutta kyllä tässä ongelmassa perimmäinen syyllinen on piispa, ja hänen olisi pitänyt korjata virheensä jo aikoja sitten, sekä isä Janin että hiippakunnan parhaaksi. Hän ei sitä käsittämättömästä syystä ole tehnyt, ja siis hän on ajanut hiippakunnan sekasortoon. En ymmärrä, miten voit sälyttää tilanteen korjaamisen isä Janin tehtäväksi. Mitä kuvittelet, että hän voisi ja jaksaisi Hollannista käsin yksinään tai oman hollantilaisen provinsiaalinsa kanssa vaikuttaa piispa Wróbeliin? Anteeksi vain, asenteesi on typerä ja piittaamaton.
Isä Janin kohtelu ei ole suinkaan ainoa piispan virheistä. Niin kuin jo moneen kertaan on todettu, koko hänen hallintotapansa on Suomeen sopimaton. Hän on aiheuttanut järkyttävää vahinkoa hiippakunnalle sekä sisäisesti että ulkoisesti, hiippakunnan maineelle ja asemalle suomalaisessa kristittyjen yhteisössä.
Olkoonkin, että piispan eron vaatiminen on kovaa ja äärimmäistä puhetta, minä en usko, että mikään muu voisi enää tilannetta korjata.
Kaunista, että muistutit meitä tuosta raamatullisesta viisaudesta: kun kirkon yksi jäsen kärsii, kaikki kärsivät.
Katolilaisuus on voimakkaasti yhteisöllistä, toisin kuin esimerkiksi protestanttisuus. Siinä on meidän voimamme ja samalla heikkoutemme. Olisiko niin, että juuri uskon yhteisöllisyyden takia isä Janin kohtalo on tullut kovana iskuna koko hiippakunnallemme? Olisi mielenkiintoista keskustella enemmänkin tästä yhteisöllisyydestä.
Meillä myös piispan rooli on ihan toinen kuin luterilaisilla tai jopa ortodokseilla. Piispan pitäisi olla hiippakunnan ylin "isähahmo". Miten joku ikinä pystyisi siihen osaamatta "laumansa" kieltä? Tai keskustelematta hiippakuntalaistensa kanssa?
En ole menettänyt yöuniani hiippakuntamme minusta vakavien ongelmien takia. Mutta kärsin niistä. Onkohan minussa toteutunut se "kun yksi kärsii, kaikki kärsivät" totuus?
Eikö Sveitsiläinen juuri yllä ilmoita, että hänkin on avoin kaikelle? Jos hän on avoin kaikelle, ei hän sitten voi yksioikoisesti vaatia piispan eroa.
En tiedä, oletko kuullut, että piispalta kerran kysyttiin, haittaisiko häntä jos kirkopenkit alkaisivat tyhjäntyä? Arvaa mitä hän vastasi? Jos kirkossa istuisi vaikka kolme, joille on oikea usko, sekin riittäisi hänelle. Mitä hän mahtoi tarkoittaa oikealla uskolla? Joka tapauksessa tämä vastaus oli monessa mielessä tyhjäntävä. Ja samalla hyvin mietityttävä. Muuten itse henkilö oli kertonut tämän minulle. Mitä me odotamme sitten Rouskulta, ym? Tiedätkö Sveitsiläinen, Marian kirkko joskus tuntuu hyvin kaukaiselta.
Olisiko mahdollista, että keskustelun konteksti otetaan huomioon?
Oliko keskustelun konteksti: Miksi kaikki piispa Wrobeliin tyytymättömät...? Jos aikaisempi viestini ei mielestäsi liittynyt yllä olevaan kontekstiin, silloin minä vain ihmettelen sitä sun tätä.
Anteeksi, olin hyvin epäselvä. Tarkoitin siis sitä:
Olisiko mahdollista, että keskustelun, jossa "piispalta kerran kysyttiin, haittaisiko häntä jos kirkopenkit alkaisivat tyhjäntyä?", konteksti otetaan huomioon?
mitä Pohjan Neito kirjoitti. Ja nyt istukaa alas. Puolassa oli vuosi tai kaksi sitten kirkon mediataphtuma. Siellä suomalainen toimittaja tapasi PUOLALAISEN KARDINAALIN ja keskusteli hänen kanssaan. Lyhyän jutustelun jälkeen tämä kirkonmies sanoi suomalaiselle toimittajalle, että on sanoinkuvaamaton vahinko, että maailman toistaiseksi ainoassa ekumeenisessä koelaboratoriossa - Suomessa siis - ekumenia on kärsinyt haaksirikon. Istukaa vielä hetkeksi, hän lisäsi, Suomen katolisen kirkon myötävaikutuksella. Toimittaja melkein pyörtyi. Samoin minä. Kiva lukea mitä Sole sanoo tähän, sanoo...
No vielä kerran. Sinulle erikoisesti. Pääartikkeli kun oli tyytymättömyys piispa kohtaan, luulisi, että piispan keskustelu antoi selvän syyn, MIKSI OLEMME TYYTYMÄTTÖMIÄ häneen. Kiitos.
On totta, että minä olen väläytellyt täällä piispan eroa ratkaisuna ongelmiimme.
Jos olet eri mieltä, olepa hyvä ja perustele vapaasti kantasi. Ei aito keskustelu pääty erimielisyyksiin, vaan nimenomaan alkaa niistä.
Juuri niin, Kaardemummi. Monet eivät myöskään tajua sitä, että katolisessa kirkossa papin asema on ihan eri tavalla keskeinen kuin esim. luterilaisessa. Mutta EDES ev.lut. kirkossa ei pappeja lähetetä maanpakoon ulkomaille!
"Kuka tahansa joka oli katolilainen viisi-kuusi vuotta sitten, pystyy vallan mainiosti itse näkemään eron kirkon silloisen tilanteen ja nykytilan välillä."
Olin katolilainen viisi vuotta sitten. Tietenkin seurakunnan elämä niin kuin ihmisen elämäkin muuttuu siinä ajassa, mutta muutos ei mielestäni ole ollut yleisesti ottaen huono.
Kysyit, mihin viittaan tyytyväisyydestä puhuessani. Olisi pitänyt määritellä tarkasti. Miksi? Jos käydään keskustelua, jossa väitetään, että jotkut ovat tyytymättömiä hiippakunnan tilaan, niin kaipa siihen voi vastata, että itse olen tyytyväinen.
Olen tyytyväinen hiippakunnassamme moneen asiaan. En kaikkiin tietenkään, mutta vallitseva tunne on tyytyväisyys.
Minua on aina vaivannut suunnattomasti sellainen asenne, jossa ihminen vetää yleistäviä kommentteja omasta kokemuksestaan, kuulemastaan tai näkemästään. Jos joku on antanut minun mielipidettäni tukevan lausunnon, niin kyllä se sitten on totta... Kuitenkin aina löytyy päinvastaisia esimerkkejä, aina löytyy joku, joka on sanonut jotain ihan muuta...
Jaha, joku puolainen kardinaali (joka perustaa väitteensä mihin?)on sanonut jotain. Minä olen tavannut Suomessa vierailleen australialaissyntyisen katolisen papin, joka oli kovin ihastunut hiippakuntamme toimintaan. Olen myös jutellut muutaman brittikatolilaisen kanssa, jotka pitivät kovin näkemästään ja kokemastaan.
Mutta mikä merkitys näillä yksittäisten ihmisten puheilla on? Niillä on se merkitys, että ne kertovat heidän näkemyksistään tai pyrkimyksistään. Mutta kovin suurta yleistävää voimaa ei yksittäisillä lausunnoilla ole, ei edes silloin, kun antajana on hierarkiassa korkealla oleva henkilö. Ja jos nettisivuilla heitetään väitteitä siitä, että joku on sanonut jotain jossain, niin sillä ei kyllä ole juuri mitään todistusarvoa. Aina voidaan heittää, että joku toinen on sanonut jotain muuta jossain muualla.
Subjektiivisista kokemuksista puhuminen on kiinnostavaa, mutta niistä ei voi vetää johtopäätöksiä muusta kuin puhujasta itsestään.
Minäkin olen kuullut pappien ja maallikoiden, suomalaisten ja ulkomaalaisten puhuvan... mutta ilmeisesti ihan jotain muuta kuin sinun kontaktisi. Eikä minulla ole syytä epäillä, etteikö paavi olisi "ajan tasalla" hiippakuntamme tilasta. Mutta oletko ihan varma, että hänen näkemyksensä on lähempänä sinun kuin minun näkemystäni siitä, mikä se ajantasainen tila on?
Tarkoitin, että uskon paavin saaneen eri kanavien kautta jokseenkin realistisen kuvan surullisesta tilanteestamme.
Miten hän sitä tulkitsee, en lähde arvailemaan. Toivottavasti hänellä on hiukkasen laajempi ja syvällisempi näkökulma kuin minulla - joka tapauksessa erilainen. Saksalaisena hänellä on kokemusta Puolan naapurina ja Hollannissa puhutaan melkein samaa kieltä. Maamme on vuosisatojen ajan ollut yhteydessä Saksaan sekä taloudellisesti että kulttuurisesti, joten kyllä minä luotan siihen, että Benedictus XVI kykenee ymmärtämään sellaisia vaikeuksiamme kuten esim. kulttuurien yhteentörmäys (puolalaisen ja suomalaisen). Lisäksi hän on kunnon teologi, mikä näkyy ensimmäisestä kiertokirjeestä. Perustukset ensin, eikö niin?
Vau. Ihanko totta? Onko joku paha puolalainen niin sanonut? Teknisesti ottaen en pyörtynyt tällä kertaa, mutta jos en olisi osannut olla varuillani ja istunut ajoissa, olisin kyllä pyörtynyt.
"joku paha puolalainen"
ei tässä yhteydessä voi tarkoittaa kuin määrättyä henkilöä, koska kysymys oli kardinaalista ja keitäs heitä nyt olikaan: Deskur, Nagy, Gulbinowicz, Glemp, Macharski, Grocholewski, Kozlowiecki - siinä taitaa olla kaikki.
Sinun täytyy perustella tuo "pahuus". Muuten viestisi täytyy poistaa.
Muuten, minusta kardinaali Glemp teki hyvin, kun ojensi Radio Maryjan lahkohenkistä pappia. Eikö sinustakin?
Minä kyllä luotan enemmän siihen, että puolalainen kardinaali on perillä hiippakuntamme asioista kuin täällä vieraillut australialainen pappi!
Minulla ei ns. vanhana katolilaisena ole mitään syytä epäillä Szigethyn välittämää uutista. Kiitokset siitä hänelle.
kardinaali Nagyia? Hänhän puhui suomalaiselle toimittajalle. Ja mistä Sinun australialaissyntyinen tuttavasi sai noin yhtäkkiä niinkin "tarkan" kuvan täällä vaalitsevasta toiminnasta? Mutta mahdollisesta vastauksestasi huolimatta olkoon niin kuin Sinä haluat! Ettei enempää puhetta mahtuisi....
oli pikantti, hieman humoristinen lataus. Tässä kontekstissa PAHA tarkoitti juuri päinvastaista. Mutta kun ollaan täällä, saanko jatkaa sitä Solen toimesta kerran jo teilatun tarinan? Piispakin ilmestyi paikalle ja kohteliaasti poistuva toimittaja näki kun kardinaali Nagy pudisteli päätään puhuessaan Wrobelille. Kerran piispa nosti molemmat kätensä ikään kuin voimattomuuden merkkinä. Nyt sitten seuraa Solen vuoro.
Szigethy, tässä sinulle mielenkiintoinen tieto. Samaan aikaan, kun täällä kerroit tämän uutisen, SCJ:n puolalaisille verkkosivuille ilmestyi uutinen ekumenian "kukoistuksesta" Suomessa:
http://sercanie.pl/serwis/2006/ekumenia_w_finlandii/index.html
Kirjoittaja on isä Rafal Czernia, mutta kuka lienee toimeksiantaja?
Huomio kiinnittyy, paitsi siihen että nämä kuvat ovat puolalaisella nettisivulla, Tampereen kirkon joulukuusiin. Viime vuonna kävin ekumeenisella rukousviikolla Turussa, ja sielläkin yllätyin kun näin joulukoristeet vielä kirkossa.
Vanhaan hyvään aikaan joulukoristeet poistettiin kirkoista Herran kasteen jälkeen. Onko tämä pitkä jouluaika puolalainen perinne?
Turun kirkon joulukoristelu on vaarallinen aihe! Sain moneen otteeseen piikittelyä tällä palstalla, kun kerran siitä kirjoitin Katkirkossa.
Totta kyllä on, että nykyinen kirkkoherra on sanonut haluavansa pitää joulukoristeita pitkään siksi, että hänen lapsuutensa Sleesiassa niin oli tapana.
päättyi 8.1. ja kirkkovuoden tavallinen aika alkoi 9.1.
Minun katolisessa lapsuudessani Suomessa joulukoristeet, -seimet ja -kuuset otettiin pois loppiaisena. Niin tehtiin myös seurakunnassani, jonka kirkkoherra oli silloin suomalaistunut hollantilainen. Maassa maan tavalla!
Taas on löytynyt uusi merkki siitä, etteivät jotkut puolalaisista edes halua oppia tämän maan kieltä ja kulttuuria, koska he halveksivat niitä.
Sellainen mielikuva on jäänyt jostakin, että fransiskaanit pitävät esim. jouluseimen paikoillaan jonnekin helmikuun alkupäivään? saakka. Tietääkö kukaan tästä perinteestä?
Hassultahan tuo kyllä näyttää!!
"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi".
Suomessakin taitaa olla useanlaisia joulun päättämistapoja.
Yritetään kuitenkin muistaa vanhan joululaulun toive: "Oi, jospa ihmisellä ois joulu ainainen!"
Katsoin puolankielistä kirjoitusta. Sen allekirjoittajana oli Zenon Strykowski. Hänhän on Tampereen Pyhän Ristin srk:n kirkkoherra.
Öudolta voi näyttää, mutta tarkemmin ajatellen joulun aika, Jeesuksen syntymään liittyvä tapahtumien sarja päättyy vasta Kynttilänpäivään, jota ennen sanottiin Marian puhdistumisen päiväksi (Purificatio Mariae), siis helmikuun 2. päivään.
Olen kuullut tuosta käytännöstä, joka näin selittyy Kynttilänpäivän valossa (ihan kirjaimellisesti).
Joulusta (valitettavasti englanniksi):
http://en.wikipedia.org/wiki/Christmas
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joulu
http://www.newadvent.org/cathen/03724b.htm
Lyhyessä ajat kirkkoherrat Gebara ja Strikowski ovat onnistuneet puolalaistamaan Tampereen srk:n mm. seuraavilla ilmiöillä: joulun pidentäminen aitopuolalaiseen tapaan, puolalaistyyliin rakennettu jouluseimi, puolalainen 'Jeesuksen hauta' kirkossa hiljaisella viikolla, puolalainen pääsiäiskaritsa kirkossa pääsiäisenä, rististä puolalaisittain roikkuva papinstoola, puolalaiset räikyvät kullanväriset polyesteriset messuasut jne. Kirkkokahveilla pappien pöydässä luonnollisesti raikaa puolan kieli niin ettei suomea tuskin kuulekaan.
Haluatteko vierailla? Kysykää kaupungilla missä sijaitsee 'Puolalainen seurakunta'. Muuta ei tätänykyä enää tunneta.
Tuo oli siis vain selitystä asialle. En todellakaan ymmärrä, miksi pitäisi muuttaa Suomessa tuttuja jouluajan käytäntöjä hiippakunnan tai seurakuntien tasolla.
Ei tuollaista PIDÄ hyväksyä.
Kohta teitä vaaditaan polvistumaan punavalkolipun edessä.
Tekisi mieli laulaa South Parkin tunnus sävel hiukan toisin sanoin. En kuitenkaan tee sitä tässä sillä muutoin se joutuisi poistoon kuitenkin.
Mikähän niitä puolalaisia pappeja vaivaa? Jyväskylässäkin on uusi pappi. Onko hänkin puolalainen?
Vuosia sitten kävin kerran lyhyesti Tampereen bunkkerimaisen seurakuntakeskuksen pappilassa. Naulakkotilassa (missä odottelin kirkkoherraa) seinällä oli Puolan kotkavaakuna. Koin tulleeni Puolan suurlähetystöön...
Turkulaiset, hei. Kertokaa miksi Turussa kuoripojilla on niin kummalliset asut:
http://birgitta.catholic.fi/facta_fi.htm
Ovatko nekin suoraan Sleesiasta?
Luonnonvalkoiset kaavut messupalvelijoilla on Turussa ollut kauan, muistelen että jo ennen puolalaissyntyisiä kirkkoherroja. Samoja kaapuja käyttivät tytötkin silloin, kun heitä vielä oli messupalvelijoina.
Keepit, joita on neljää liturgista väriä, on saatu lahjoituksena nykyisen kirkkoherran aikana. Lahjoittajaa en valitettavasti ihan varmuudella muista; birgittalaissisaret ovat kyllä muutenkin lahjoittaneet kirkkotekstiilejä, ja luulen että nämä keepit ovat heidän kustantamansa. Suunnittelijaakaan en tiedä, mutta ei se mikään epätodennäköinen arvaus ole, että kirkkoherra olisi itse valinnut mallin.
Onko muuallakin kokemuksia "puolalaistamisesta"?
Olen kolme vuotta sitten muuttanut Tampereelle. En tunne täällä kovin montaa seurakuntalaista. Seurakuntaamme kuuluu useista maista ja muista maanosistakin tulleita. Se lienee kaikkialla Suomessa aivan yleinen ilmiö.
Meillä täällä Tampereella lienee syntyperäisiä suomalaisia kait vähemmistö, ainakin sunnuntain messuissa. Kirkkokahveilla puhutaan ainakin suomea, englantia, unkaria, italiaa ja puolaa, joskus ruotsiakin. Vietnamista tulleiden kanssa puhumme enimmäkseen suomea. Tosin en ole osallistunut moneenkaan keskusteluun, vaan puhe on ollut enimmäkseen "Hyvää päivää ja hyvää pyhää". Mutta kaikesta huolimatta olemme seurakunta, yhteisö, ja luulisin kaikkien pyrkivän olemaan sisarellisia ja veljellisiä!
Jos joku Tampereella nimittää kirkkoamme puolalaiseksi kirkoksi tai seurakunnaksi, niin se johtunee papiston puolalaisuudesta. Tänne tultuani kiinnitin huomiota siihen, että eri kieliryhmiin kuuluvat kokoontuivat kantapöytiinsä keskustelemaan omalla äidinkielellään, ja hymähtelin ylimielisesti. Nyt olen jo oppinut ymmärtämään, että hekin tapaavat toisiaan vain kerran viikossa, kirkkokahveilla. Ja suu tulee hyvän makuiseksi, kun saa puhua äidinkieltään, vaihtaa kuulumisia ja tuntemuksiaan sillä ainoalla kielellä, jolla osaa ajatella abstraktisti.
"Puolalaisesta kirkosta" vielä: tokihan puolalaisuuden(kin) huomaa jo nimistä(kin). Jos katsotte kotimaisia tv-ohjelmia, huomaatte niiden tekijöissä useita ilmeisesti alunperin puolankielisiä. Kuitenkin on kyseessä Suomen tv.
Kirkkoherramme, isä Zenon, puhuu melko hyvää suomea ja isä Rafalkin on pikkuhiljaa oppinut paljon. Suomen kieli on tunnetusti vaikea oppia.
Tunnustan, että minäkin kaipaan aikaisempaa mutkatonta keskieurooppalaista tunnelmaa, johon olimme tottuneet ja johon - onneksi - saan joka kesä uuden tuntuman EUFRA-kokouksissa.
Tunnen siis tässä seurakunnassa - oikeastaan tuntemukset alkoivat jo Helsingissä - nykyisin itseni melko ulkopuoliseksi, etten sanoisi vieraantuneeksi.
Olen kuitenkin mielestäni yhä hyvinkin aktiivinen katolilainen, voimieni mukaan, huomaamistani uudenlaisista tavoista ja sävyeroista huolimatta. Monista asioista olen tahallisesti jättäytynyt eroon. Siten ilmaisen mielipiteeni nykytilasta.
En ole vihamielinen, jotenkin pettynyt ja väsynytkin vain, aika ajoin jopa tympääntynyt. Ihminen kun toivoisi kalusteiden olevan kirkkokodissaan niillä paikoilla, joihin on vuosikymmenet tottunut, ettei pimeässäkään kompastuisi. Tällä tarkoitan siis henkisiä kalusteita: Toivoisin kirkollisiin "touhuihin" enemmän
lämmintä sisältöä, iloa,
vähemmän tuomitsevuutta saarnoissa ja
vähemmän käskynkaltaisia kehotuksia ihmisille, jotka kyllä ilman niitäkin osaavat elää kristillisesti,
vähemmän muodollisuutta messukäyttäytymisessä ja vähemmän muuttelua muun muassa paikannimiin.
Nyt on sellainen yleistunnelma, että pitäisi jatkuvasti olla puolustuskannalla. Mitä vastaan? Ja miksi? Kuka osaa sanoa? - Kovin nuoret ja elämään vasta vamistautuvat älkööt vastatko!
Kiitos Tuulikki kauniista ja ajatuksia herättävästä kirjoituksestasi. Uskon, että suurin osa meistä katolilaisista seuraa hiljaa sivusta, miettien onko se jo tapahtunut vai onko se vasta tapahtumassa. Muutos entiseen, tarkoitan viime vuosituhannen näkymiin, on tapahtunut ja maailma ympärillämme ja kirkko ovat tänä päivänä hyvin erilaisia.
Mekin olemme molemmat saaneet lisää ikävuosia ja osallistumme kirkon asioihin erilaisina ihmisinä kuin aikaisemmin. Teemme ehkä vieläkin vertailuja entiseen, toisaalta odotamme, mitä tulee tapahtumaan.
En koe, että minun tulisi olla puolustuskannalla, elän päivän kerrallaan ja yritän pitää mielessä, että kirkkomme, siis koko katolinen kirkko, elää muuttuvassa maailmassa yrittäen pitää kiinni vanhoista traditioistaan. Uskon voimakkaasti, että tällä kaikella kokemallamme on joku tietty tarkoitus, vielä en ole saanut vastausta kysymykseeni, mitä tällä kaikella halutaan sanoa minulle. Kenties se jonain päivänä selviää.
Tänä päivänä koen kirkon enemmän yksilötasolla kuin ryhmässä. Tämä kirjoitukseni ei kenties vastaa kysymyksiisi, mutta tämä on se tunne, joka itselläni on tällä hetkellä.
Olet minulle sisar Lourdesin hengessä. Kiitän ymmärtäväisyydestäsi.
Niin, kirkon kokeminen yksilötasolla lienee viisainta. Ehtoollinen sitten yhdistää meidät kaikki.
Pace e bene!
Kokemuksemme ovat erilaisia, mutta oletkin ollut vasta kolme vuotta Tampereella. Sinua ei siis häiritse esimerkiksi joulukuusi kirkossa, vaikka joulu oli yli kuukausi sitten. Minua häiritsee! Entä muut puolalaiserikoisuudet? Annoin niistä melkoisen luettelon.
Tampereen seurakunta on ahdistava. Kirkkosali on niin pieni, että siellä kuin automaattisesti kyylätään ja kytätään toisia. Toisten kyyläys on vahvistunut viime vuosina, enkä itse asiassa ole messuun juuri vaivautunut Tampereella käydessäni.
Tampereen seurakunnan papit ovat Gebarasta alkaen olleet puolalaisia ei vain kansalliselta taustaltaan, vaan ennen muuta tavoiltaan. Kuka olisi syyttänyt esimerkiksi piispa Paulia hollantilaisuudesta? Ei sitten kukaan. Mutta nämä uuden sukupolven puolalaiset ovat toista maata.
Muistin, että hiippakuntamme historiassa oli joskus käyty ihan samanlainen keskustelu tai jopa riita puolalaistamisesta. Tottahan se oli. Tarkastin tiedon oivasta hakuteoksesta nimeltä Finlandia Catholica. Helsingin seurakunnassa (joka silloin oli Henrikinkirkko) puolalaiset yrittivät 1900-luvun alussa väen voimalla tehdä seurakunnasta pelkästään puolalaisen.
Mitäpä jos tapaamani australialainen pappi olikin saanut tietinsa meidän hiippakuntamme tilasta aivan samalla tavalla kuin minitsemasi kardinaali? Ehkä kontaktihenkilöt eivät olleet samat, mutta tiedonsaannin tapa sama?
Olipa kovin mielenkiintoista puhetta kulttuurien yhteentörmäyksestä ja Suomen ja Saksan pitkistä suhteista. Taas täytyy sanoa, että henkilökohtainen kokemukseni kulttuurieroista on kovin erilainen: tunnen vähän väliä jonkinasteista "törmäyskurssia" saksalaisen kulttuurin kanssa, vaikka osa sukuamme asuukin Saksassa. Hollannissa olen käynyt vain työn puolesta, joten ehkä se on syy, miksi en tunne mitään erityisen lämmintä - joskaan en vihamielisyyttäkään - hollantilaisia kohtaan. Sen sijaan esimerkiksi täällä työskentelevistä puolalaisista papeista ja sisarista minulla on vain hyvää sanottavaa: heidän kanssaan on erittäin helppo jutella, helppo rentoutuakin. Meillä on samanlainen huumorintaju ja jotenkin samantyyppinen käsitys siitä, mikä on tärkeää, mikä vähemmän tärkeää. Tämän lisäksi täytyy sanoa, että Isä Kazimierzin saarnat ja messunviettotapa yleensäkin ovat erittäin rakentavia ja hengellisesti kasvattavia hetkiä elämässäni.
"Sen sijaan esimerkiksi täällä työskentelevistä puolalaisista papeista ja sisarista minulla on vain hyvää sanottavaa: heidän kanssaan on erittäin helppo jutella, helppo rentoutuakin."
Piispojen, pappien ja sisarten "palvonta" on vastakääntyneen katolilaisen varma tunnusmerkki. Siperia opettaa!
Minun on helppo uskoa puolalaistamistoimiin Tampereen seurakunnassa, kun kerran ko. seurakunnan papitkin kirjoittavat paikallisesta ekumeniasta Puolaan, eivät esim. Fidekseen.
Kuuluuko ehkä tuntemasi australialainen pappi Opus Deihin? Sitten ymmärrän hänen positiivisen käsityksensä tästä katastrofaalisesta skandaalihiippakunnasta, jossa mm. Opus Dei on vallan kahvassa lujasti kiinni.
Ei ole kenenkään yksilön etu boikotoida ja jättäytyä pois sakramenttien ääreltä. Ei aiat niin pahasti ole: tänne palstalle vaan kirjoittaa pääosin ne, jotka ovat tyytymättömiä. Suomalaisten pappien puute johtuu siitä, ettei suomalaisilla nuorilla miehillä (tai vanhemmilla miehillä) ole kutsumuksia tai he eivät vielä ole varmistuneet kutsumuksestaan.
Isä Teemun lisäksi on isä Tuomo, joka tosin kutsuttiin paavilliseen diplomaattiakatemiaan Roomaan opiskelemaan. Sen lisäksi veli Mikko on lukenut papiksi, mutta häntä ei ole vielä vihitty papiksi. Muutama Suomessa asuva vietnamilainen opiskelee paraikaa papeiksi Roomassa.
Suomalaisia nimenomaan haluttaisiin kouluttaa papeiksi!!! Ongelmana pidän sitä, että suomalaisia alttaripoikia ei juurikaan ole ja sen vuoksi ei niitä kutsumuksiakaan niin helposti tule. Tässä olisi haastetta pienten poikien suomalaisille vanhemmille! Olisin ikionnellinen, jos minulla olisi pieni poika, joka haluaisi toimia alttaripoikana! Kyllä kiittäisin Jumalaa...
Olen kuullut eräältä ystävältäni, että papiksi ryhtyviä olisi piispa Josefin kaudella ollut ihan yhtä lailla kuin piispa Paulinkin kaudella, mutta ongelma on sama. He eivät halua ryhtyä dehoniaaneiksi (Puolassa). Tämä tarkoittaa sitä, että heistä ei tule pappeja Helsingin hiippakuntaan (jos heistä nyt pappeja tulee).
Itse nimittäin tunnen henkilökohtaisesti kaksi syntyperäiytä suomalaista henkilöä, joilla on mahdollisuus ryhtyä papiksi muualla, jos vain tahtovat sen tehdä. Tämän lisäksi tunnen myös ei suomalaisia, jotka ovat syntyneet Suomessa ja olivat ryhtyneet papiksi, jos olisivat saaneet ryhtyä hiippakuntapapiksi.
Minusta dehoniaanien kannattaa lopettaa tuo pelleily ennenkuin koko hiippakunta on pilalla.
Paroni von Münchhausen jos kumminki ottaisit asioista paremmin selvää ennenkuin levittelet julkisuuteen näitä perättömiä juttujas.
SCJ papit ovat vain hiippakunnan palveluksessa.
He voivat mennä minne tahansa milloin tahansa, mutta he eivät ole niin vastuuttomia ja itsekkäitä.
Heillä ei ole Suomessa edes oma luostaria (miksi?).
Olet loukkaantunut tai vihainen heille.
Kaikki jotka opiskelevat tällä hetkellä papiksi (paitsi veli Mikko), opiskelevat hiippakuntapapiksi.
Tuntematta asioita yhtä hyvin kuin sinä, minä toivon ja rukoilen, että saisimme lisää hiippakuntapappeja ja muihin sääntökuntiin kuin SCJ:hin kuuluvia sääntökuntapappeja.
Sellainen kirjo on kirkon todellisuutta kaikkialla maailmassa emmekä me voi tässäkään suhteessa jäädä takapajulaksi täällä Suomessa.
Jos en ole tiennyt esittämiäsi seikkoja (dehoniaanit) - kuten en ole - olen kirjoittanut totta enkä tietoisesti valehdellut tai salaillut mitään. Uskon, että suomalaisten alttaripoikien puuttuminen on yksi syy pappiskutsumusten vähäisyyteen. Mutta jos pitäisi ryhtyä Pyhän sydämen papiksi vain ja ainoastaan, ei kuulosta hyvältä.
viestiä. Minä hölmö jo kerkesin ottamaan hänen kirjoituksensa totuutena. Kiitos sinulle "mitä"!
on parempi, että meillä on pappeja kuin että ei ole. Ja voi olla, että on hyvä aloittaa alttaripoikana. Valitettavasti monet pelkäävät julkista esiintymistä ja eivät uskalla palvella kun pelkäävät tyrivänsä. Messupalvelijana ollessa ei oikein voi seurata messua "Zombi-tilassa" vaan pitää olla hereillä. Siten siis sitäkautta varmastikkin pääsee paremmin kiinni uskonelämään.
Joissakin seurakunnissa on itseasiassa sama tilanne lukijoiden kohdalla. Ihmiset pelkäävät julkista esiitymistä. Kannattaisiko siis seurakunnissa järjestää lukijoiden ja messupalvelijoiden koulutusta.
juttuni ei ollut perätön.
Messupalvelijoita koulutetaan koko ajan sitä mukaan, kun uusia poikia tulee remmiin. Lukijoista en tiedä. Itse luin jonkin aikaa toisella paikkakunnalla, mutta aina jännitti niin, että kerran lopetin lukemisen kesken ja pappi vai oliko se alttaripoika sai jatkaa:)
- oli pakko häipyä penkkiin, kun hengitysrytmi jännityksestä häiriytyi ja rupesi olemaan vaikea lukea... En tyrinyt pahasti, kun älysin lähteä ajoissa penkkiini. Heh. Nyt jo naurattaa. Lukisin nytkin, jos en jännittäisi. Luin kuulema hyvin?
omaan taskuun mutta kun pitäisi sitä pääsylippuakin taivaaseen lunastaa. Eikös se näin mene?
Muistakaa nyt, että maailmassa on monta muutakin uskontoa jotka jakavat henkistä ruokaa jäsenilleen.
Kaikki ovat matkalla taivaaseen joten jos kyyti ei miellytä hypätkää toiseen ajoneuvoon.
Näin teille neuvoksi eräältä ulkopuoliselta.
Minä itse aikoinaan ratkaisin tuon epäkelvon ajoneuvobrobleeman hyppäämällä kokonaan pois kyydista.
Enää ei minua ohjaile papit eikä muutkaan pipit. Olen itseni herra ja menen mihin haluan.
... rivikatolilaisen tapa vaikuttaa asioihin piispa Jozef Wróbelin johtamassa hiippakunnassa. Sinänsä ikävää, että näin on.
Täällä puhutaan GIE-nettikeskustelusta. Mikä se on? Voisinko minäkin siihen liittyä?
http://forums.cjb.net/gie.html
Hei
Yllä on sinulle osoite, tervetuloa keskustelemaan, liittymisesi jälkeen
oikeat katolilaiset VOI olla menemättä messuuun ja jättää tukematta kirkkoa taloudellisesti on yksinkertaisesti se, että ne ovat perustavanlaatuisia asioita joihin jokainen oikea katolilainen on sitoutunut. ne ovat kaksi kirkon kuudesta 'käskystä' (en nyt muista ihan jokaista... paasto, almut, messut jne...). jos niitä rikkoo, rikkoo samalla liittonsa Jumalan kirkkoon.
anteeksi seitsemänkymmentä kertaa seitsemän?
"ne ovat kaksi kirkon kuudesta 'käskystä' (en nyt muista ihan jokaista... paasto, almut, messut jne...). jos niitä rikkoo, rikkoo samalla liittonsa Jumalan kirkkoon."
Rikkooko ihminen jättäessään täyttämättä näitä kirkon käskyjä, suhteensa myös Jumalaan, itse tosin epäilen sitä voimakkaasti, sillä Jumala on kaikkien ihmisten Jumala, myös sellaisten ketkä ei ymmärrä sakramentteja, eikä muitakaan muotomenoja, mutta uskovat sanaan ja elävät sanan mukaisesti.
Almuista sen verran, että minusta almuja pitäisi kerätä niitä todella tarvitseville, ei kirkoille.
Itselläni on hivenen omalaatuinen harrastus, kun käyn Suomessa on minulla paluumatkalla pakettiautollinen puhtaita, hyvälaatuisia lasten vaatteita, kenkiä, leluja jne. jotka jaan täällä Virossa eri lastenkoteihin ja ne menevät suoraan tarpeeseen.
Aikaisemmin lahjoitin niitä kirkoille, mutta petyin pahasti, kun selvisi, että ne menivät myyntiin, eikä suoraan apua tarvitseville.
En toimi minkään järjestön puitteissa, vaan tämä on henkilökohtainen kädenojennukseni apua tarvitseville, sillä lapset ovat aina lähellä sydäntäni.
työtä K750. Kiitos sinulle ja Jumalalle.
1. Pidä säädetyt juhlapäivät; ole joka pyhäpäivä hartaana pyhässä Messussa.
2. Älä syö lihaa kiellettyinä päivinä, pidä Kirkon säätämät paastot.
3. Kerta vuodessa tunnusta papille syntisi ja, Pääsiäisen aikaan, käy Herran pyhällä ehtoollisella.
4. Maksa Kirkolle kymmenykset.
5. Älä vietä kielletyllä ajalla häitä."
Yllä siteerattu tekstiä Mgre A. Carlingin kokoilemasta rukouskirjasta sivulta 4.
Maunu Tavastin kirjallisen piirin, perustettu 1946, julkaisu nro 4. Painettu Helsingissä SKSK:n Kirjapainossa 1949.
Vanhanaikainen suomen kieli saattaa hymyilyttää, mutta itse kukin voi kääntää sen nykysuomeksi.
Eikö olekin mielenkiintoista, että valtaosa meistä käy ripillä useammin kuin kirkon käsky edellyttää? Ja ehtoollisellakin joka kerta messuun osallistuessamme.
Oli nimittäin aika, jolloin ehtoollista ei jaettu kansalle, vaan pappi nautti sen kirkkokansan puolesta...
Ajat muuttuvat, ei aina parempaan suuntaan, mutta onneksi useimmiten kuitenkin!
olet ymmärtänyt kaiken väärin ja tuo lotina on silkkaa mielikuvitustasi.
ollut niin ettei ehtoollista olisi jaettu kirkkokansalla. k.o. käskyt ovat minimivaatimuksia. jollei käy kerran vuodessa ripillä ja ehtoollisella, ei voi kutsua itseään enää katolilaiseksi.
neljäs käsky on muuten yhä voimassa, vaikka 'kymmenyksillä' ei tarkoitettaisikaan 10% brutto-, tai nettotuloista.
Piispa Józef Wróbel, eroa! Se on ainoa tapa säästää hiippakuntasi konkurssilta, kirkkosi maineen totaaliselta menetykseltä, katolilaiset loputtomalta kärsimykseltä, ekumenia taantumukselta, katolilaiset joukkoeroamiselta kirkosta, itsesi lopulliselta epäonnistumiselta.
Vetoan sinuun, eroa hyvän sään aikana. Se olisi parasta kaikkien kannalta.
Toivomuksesi on asiallinen, hyvin perustelu ja toivottava. Ahdistuksemme on yhteinen.
pieni joukko turhautuneita ihmisiä, jotka eivät ymmärrä kuinka katolisen kirkon rakenne toimii. maallikot eivät heitä piispojaan ulos hiippakunnista. päinvastoin. vielä piispa ei ole erottanut ketään. Janillekin annetiin vain kielto viettää sakramentteja julkisesti, joten hän on vapaa palaamaan "kotimaahansa". piispan EROA ei toivo kuin muutama hassu katkirkkolainen. itse en ihan ymmärrä kaikkia piispan ratkaisuja, mutten todellakaan nouse barrikaadeille. se kun ei ole katolilaisten tyyli kirkon johtajien kanssa.
vaikuttava ja laillasi voin vain pahoitella, että taisi syntymäsi myöhöstyä ratkaisevat muutamat vuosikymmenet Kolmannen valtakunnan huippuajoista. Sinulle katolinen kirkko toimii siis sen korvikkeena.
täysin asiaton kommentti. Jotkut eivät näköjään millään tajua, mikä ja mitä Kirkko on! On kuule vissi ero poliittisten ideologioiden, instituutioiden ja Kirkon välillä. Ei niitä voi verrata substanssiltaan, alkuperältään, päämääriltään tai muutenkaan. Tai voi tietysti esim. sosiologit, mutta silti puhutaan jotenkin 'asioiden vierestä'.
toisin sanoen, hän ei kykene tekemään tilanteisiin soveltuvia ratkaisuja ja siten toimimaan todella hiippakunnan paimenena niin kauan kuin hänen "kannattajansa" itsepäisesti jatkavat tosiasioiden kieltämistä, ihmisten leimaamista jne.
Kirjoitat, että maallikot eivät heitä piispoja ulos hiippakunnasta, päinvastoin. Siis piispat heittävät maallikoita ulos hiippakunnasta? Piispa Wróbelilla ei ole mitään valtuuksia heittää meitä Suomen katolilaisia maallikoita ulos kotimaastamme, joka on maantieteellisesti yhtä kuin Helsingin hiippakunta. Jos tarkoitat maallikoiden kirkosta erottamista, millähän perusteella hän voi siihen ryhtyä ilman, että tulee todistaneeksi epäonnistumisensa pienen, ennen niin yhtenäisen lauman paimenena? Tuossa tilanteessa olisi rehellisintä kirjoittaa oma eroanomus.
Katolisessa kirkossa pappeja kunnioitetaan arvonimellä "isä", minkä unohdit viestissäsi.
Kuten kaikki tiedämme, Suomi on isä Janin kotimaa, ilman mitään lainausmerkkejä.
Tästä lähtien en vastaa viesteihin, joiden kirjoittaja vaihtaa nimimerkkiä joka kerran, eikä vaivaudu noudattamaan edes alkeellisimpia sääntöjä kuten virkkeen aloitus isolla kirjaimella.
Kysyin kerran edesmenneeltä isä Cornelius Putsilta, joka oli kanonisen lain tohtori, voidaanko maallikkoa tai edes pappia erottaa kirkosta. Vastaus oli selvä: Ei voida.
Koska piispalla ei ole valtuuksia erottaa ketään kirkostamme, pelkosi on turha.
Olen kanssasi huolestunut ihan samoista asioista, Pohjan Neito. Monet nykyisen piispamme "kannattajista" (tällaista sanaa en tullut kuulleeksi piispa Paul Verschurenin kaudella, kun kirkko oli yhtenäinen) eivät ole vieläkään tajunneet, että heidän toimintansa on piispalle VAHINGOLLISTA. Heidän olisi parempi olla hiljaa ja olla laittamatta lisää suolaa avoimina oleviin haavoihin.
Suomi on isä Janin kotimaa. Hänen tulee saada päästä tänne takaisin - pappina.
Katolisesta kirkosta ei siis voi erottaa - johtuuko tämä siitä, että kirkon jäsenyys perustuu kasteeseen, ja kastettahan ei voi tehdä tekemättömäksi? Kommuuniolta ja muilta sakramenteilta voidaan siis henkilö sulkea pois, mutta kirkon jäsenenä hän säilyy. Olenko nyt ymmärtänyt oikein?
Niin minäkin asian silloin ymmärsin.
"Monet nykyisen piispamme "kannattajista" (tällaista sanaa en tullut kuulleeksi piispa Paul Verschurenin kaudella, kun kirkko oli yhtenäinen) eivät ole vieläkään tajunneet, että heidän toimintansa on piispalle VAHINGOLLISTA. Heidän olisi parempi olla hiljaa ja olla laittamatta lisää suolaa avoimina oleviin haavoihin."
Mitä tarkoitat piispan "kannattajien" toiminnalla ja sillä, että heidän pitäisi olla hiljaa?
En itse ainakaan ole kuullut mistään erityisestä toiminnasta, enkä myöskään minkäänlaisesta metelöinnistä.
Minun käsittääkseni hiippakunnassa on ihmisiä, jotka vastustavat piispaa ja haluavat isä Janin takaisin, ja sitten on ihmisiä, jotka jatkavat elämäänsä kuten aiemminkin, käyvät messussa, osallistuvat ehkä kirkkokahveille, auttavat vapaaehtoisena missä tarvitaan, toimivat Caritaksessa, laittavat ruokaa ruokamyyntiin jne.
Eivät "he" ole mitenkään organisoituneita tai mitenkään erityisesti piispan puolesta tai vastaan. Ei "heillä" ole mitään tarvetta olla ketään ihmistä vastaan tai "kannattaa", he ovat kuuliaisia Jumalalle ja harjoittavat uskoaan kuten tähänkin asti. Monet täällä diasporassa eivät ikinä edes tavannut isä Jania, emmekä näe piispaakaan oikeastaan koskaan. Elämä jatkaa radallaan.
Eli en ihan tajua mitä tarkoitat jollain pro-piispa -ryhmällä, joka lisää suolaa haavoihin.
Sen verran mitä Helsingin seurakunnissa olen käynyt, niin en ole tällaiseen törmännyt, eikä kukaan myöskään mistään piispa-aktivismista ole puhunut, paitsi tietysti anti-piispa-aktivismista, jonka pystyy ymmärtämään täältäkin käsin.
Vähän kummallisella tavalla jaottelet hiippakuntalaisia, kun kirjoitat:
"Minun käsittääkseni hiippakunnassa on ihmisiä, jotka vastustavat piispaa ja haluavat isä Janin takaisin, ja sitten on ihmisiä, jotka jatkavat elämäänsä kuten aiemminkin, käyvät messussa, osallistuvat ehkä kirkkokahveille, auttavat vapaaehtoisena missä tarvitaan, toimivat Caritaksessa, laittavat ruokaa ruokamyyntiin jne."
Ihmiset, jotka ovat arvostelleet piispan toimia ja haluavat oikeutta isä Janille, käyvät yleisesti myös messussa ja kirkkokahveilla, ja monet toimivat erilaisissa tehtävissä hiippakunnan ja seurakuntien piirissä, Caritaksessa ym.
Minun mielestäni jotkut piispan ympärillä hääräävät ihmiset tekevät hänelle karhunpalveluksen sillä, että he vähättelevät arvostelun ja arvostelijoiden määrää. Kenties piispa olisi toiminut toisin, jos hän olisi saanut alusta alkaen oikeaa tietoa siitä, että hänen toimintansa on suututtanut suuren joukon tavallisia, aktiivisia, järkeviä ja kunniallisia katolilaisia, ei vain "15 henkilön" joukkoa, josta valitettavasti edelleen jotkut ymmärtämättömät täälläkin kirjoittavat.
En tarkoittanut sitä, etteivätkö kaikki kävisi messussa, mutta yritin tuoda siis sitä esiin, että ne, jotka eivät kuulu piispan vastustusjoukkoon, niin he eivät kuulu mihinkään joukkoon, eli ei ole mitään vastapuolta, tai minun tietääkseni ei ole mitään toista joukkoa joka elämöisi. Sen takia kysyin tarkennusta, kun en ymmärtänyt.
Eli yritin sanoa, että siis he, jotka eivät vastusta tai kannata mitään henkilöä (kuten piispaa), eivät tavallaan tee muuta kuin jatkavat elämäänsä kuten ennenkin.
En myöskään ymmärrä keitä nämä "piispan ympärillä hääräävät ihmiset" ovat. Täällä on paljon puhuttu uusista kirkkoon liittyneistä, mutta minun käsitykseni on, että monikaan heistä ei välttämättä ole edes nähnyt piispaa kuin televisiossa ja ehkä jossain infokurssin luennolla. Täällä diasporassa kosketusta on sitäkin vähemmän. Eli tuskin juuri kellään heistä on piispastakaan mitään erityistä käsitystä, puoleen tai toiseen. Eivät kritisoi, mutta eivät myöskään erityisesti kannata.
No, ehkä sain nyt kuitenkin tarkennettua sen, mitä alunperin tarkoitin. Kirjoitin ehkä hieman liian lyhyesti/ylimalkaisesti, kun tulin ymmärretyksi väärin. Pahoittelut siitä.
Sellaista "pesuainetta" ei vieläkään ole keksitty, eikä tullaan koskaan keksimään, sillä Vahvistus on YLIN KORTTI jos näin kansanomaisesti saan ilmaista itseäni.
Haluaisin nimittäin hakata kallioon Schotteshamin viestistä varsinkin sen loppuosaa jotta muutkin tulevaisuudessa lukisivat ja oppisivat. Helmi oli viestisi, briliantti sellainen. Kiitos.
hän olisi halunnut alusta alkaen muodostaa oman mielipiteensä eli katsoa, kuunnella, keskustella ihmisten kanssa. Nyt tilanne on surkea, koska hän - ilmeisesti - ympäröi itsensä luottavaisesti ihmisillä, joiden mielipiteet hän on hyväksynyt kritiikittä.
Olen vakuuttunut siitä, että piispa Józef on itse enemmän uhri kuin pahantekijä. Luulen, että hän on alusta asti luottanut vääriin ihmisiin, jotka ovat syytäneet hänelle VALHEITA mm. isä Janista.
Nyt piispan on enää mahdotonta luopua huonoista neuvonantajista, koska hän on alusta alkaen rakentanut kaiken heidän varaansa. Kaikesta tästä olisi välitytty, jos olisimme saaneet piispaan, joka itse osaa suomea (ja mieluiten myös ruotsia).
Onko piispa Józefin erolle enää vaihtoehtoja? Jos on, kertokaa toki!
Minusta on kovin, kovin surullista, että olemme lyhyessä ajassa ajautuneet tähän pisteeseen hiippakuntamme elämässä. En olisi voinut koskaan kuvitella, että katolilaiset alkavat vaatia tai edes ehdottaa piispansa eroa.
Toisaalta on enää vaikeaa löytää vaihtoehtoja piispan erolle. Mitä ne olisivat? Se, että hän kutsuisi kaltoin kohdellun isä Jan Aartsin takaisin, alkaisi kuunnella toisia, siirtäisi Opus Dein edustajat pois hiippakunnan hallinnosta, oppisi suomea... mutta kaikki tiedämme, ettei piispa ole näihin toimiin halukas ryhtymään.
Surullista, tosiaan. Vielä 5-6 vuotta sitten kaikki näytti niin positiiviselta, kirkkomme oli yhtenäinen ja kasvussa. Sitten romahti.
olet oikeassaKIN. Tämä ei ollut kirjoitusvirhe. Sen tiedämme, että tietty joukko ympäröi piispaa alusta alkaen. Heidän sanansa, neuvonsa varmasti painoi paljon. Piispan kohtalokas virhe oli ja on edelleenkin, että tuo viiden-kuuden neuvo merkitsi hänelle paljon enemmän kuin koko hiippakunnan toivomus. Traagisuudenkin käskellä täytyy muistaa, että tämä oli hänen vapaaehtoinen, tietoinen valintansa. Olisi kuunellut heidän neuvonsa lisäksi myös meidänkin mielipiteemme ja sen jälkeen olisi tehnyt arvioinnin. Olen melko varma, että sen tuloksena tänään olisimme paremmassa "kunnossa". Uskon minäkin Ajattelevan tavoin, että nyt hän kärsii päätöstensä seuraukset. Voi, voi sentään!
ei ole. Minua askarruttaa lisäksi sekin, ellei tätäkin enemmän, kuinka saataisi hippakuntaa jälleen ehjäksi? Vaikka piispa eroaisi, siirtyisi muualle. Hänen eroamiselle ei ole enää varteenotettavia vaihtoehtoja koska tämä ikävä tilanne oli ehtinyt kypsyä, vaikuttaa, myrkyttää kaiken mitä se on vain voinut. Tuhoalue on jo niin suuri, ettei pienet, kosmeettiset toimenpiteet riitä enää. Saatan olla totaalisesti väärässä mutta näin minä näen tämän asian.
Muistatteko piispan puheen Johanneksen kirkossa silloin, kun hänet asetettiin piispan virkaan? Siinä hän korosti haluaan kuunnella toisia ja edistää maallikon asemaa kirkossa.
Jos hän olisi noudattanut omia sanojaan, nykyiseltä kriisiltä olisi vältytty! Miksei hän tehnyt sitä? Luulen, että opusdeiläiset ja muut kompurakonservatiivit näkivät tilaisuutensa koittaneet ja puhuivat piispan pussiin. He varmaankin varoittivat piispaa kaikista muista, valehtelivat hiippakunnan tilanteesta ja sillä tavalla pönkittivät omaa asemaansa. Kieltä osaamaton piispa oli heille helppoa saalista.
Ehkä piispa on jo tajunnut kuunnelleensa vääriä ihmisiä. Mutta nyt on liian myöhäistä.
Todennäköisesti olet oikeassa. Mutta nyt on jo liian myöhäistä. Peli on pelattu ja kortit jaettu.
Tuolla ylempänä ketjussa ihmetellään mitä itse onkaan tullut tehtyä kun on tullut nimi kirjoitettua listaan isä Janin tueksi. Ihmetellään, että: "Jos vain olisin tiennyt niin en olisi nimeäni moiseen listaan kirjoittanut..."
Sitten seuraava pohtii, että olisipa ollut hyvä, jos piispa ei olisi saanut ympärilleen "vääriä valtiaita" ,jotka ovat neuvoneet häntä tyystin pieleen hiippakunnan asioissa...
Minäkin ihmettelen, ties kuinka monennenko kerran, että eikö nimensä johonkin kirjoittavat lue mitä allekirjoittavat? Ei voi allekirjoittaa enempää kuin mitä paperissa lukee. Eli kukaan alkuperäisen listan allekirjoittaneista ei ole sitoutunut "piispan vastaiseen toiminstaan", "katkirkkolaisuuteen", ym., vaan vedonnut isä Janin puolesta. Jos sitä nyt sitten taas katuu, niin kannattaa varmaan itse kirjoittaa piispalle ja isä Janille, että "Saamani uuden tiedon valossa perun..."
Sitten ihmettelen, että eikö iässään jo selvästi elämän puolenvälin (odotusarvon mukaan) yli käynyt piispa osaa ajatella itsenäisesti mitä vieraaseen maahan ja kulttuuriin siirtyminen ja uusien työtoverien saaminen merkitsee? En sentään jaksa uskoa, että piispa olisi niin naivi, että olisi vain muutamaa ihmistä kuunnellut! Taidan olla väärässä?
Tämä puheenvuoro meni nyt päivittelyn puolelle, mutta enpä malttanut olla kirjoittamatta.
Taas kerran olet oikeassa, Emma B. Kuulun isä Jan -vetoomuksen allekirjoittaneisiin.
Kun nimikirjoituksia kerättiin, kaikki saivat nähdä vetoomuksen tekstin. Ei kai sitä ole miksikään siitä muutettu. Vai eivätkö ihmiset muka osanneet lukea mitä allekirjoittivat?
En usko ensinkään, että kukaan olisi lähettänyt "anteeksi, että allekirjoitin" -kirjeitä piispa J. Wróbelille. Tällaiset väitteet ovat pelkkää piispan tukijoiden propagandaa. Tuo porukka on ennenkin syyllistynyt valheisiin ("isä Jan on eläkkeellä") eikä se valittettavasti kaihda mitään keinoja sen varmistamiseksi, että piispa pysyy Helsingissä ja sitä kautta oma asema tai ainakin valta on turvattu.
Jos piispaa kannattavat ja häntä vastustavat kaikki pysyisivät TOTUUDESSA, yksi tärkeä askel kohti dialogia, yhteistyötä ja sovitusta olisi otettu. Mutta ei siltä vaikuta.
Hiippakunnan nettisivujen mukaan tänään 27.1. on se päivä, kun piispa Wróbel vihittiin. Viisi vuotta on siis pulkassa! Onko mikään muuttunut parempaan suuntaan?
Joskus olen harkinnut eroamista kirkosta. Minua ärsyttää se, että katolisessa kirkossa katsotaa näemmä jonkin hiippakunnan olevan piispan yksityisomaisuutta. Piispa saa mielin määrin lähetellä pappeja ulkomaille, muutella rakkaiden paikkojen nimiä, läksyttää vain moraaliopista (eikä muusta) ja sitten kaikki sanovat: "Hänhän on piispa!" Onko tällainen se kirkko, jonka Jeesus perusti?
Viimeiset viisi vuotta on ollut yhtä pitkää kärsimistä. Vai onko joku vielä eri mieltä?
Palaan vielä tämän keskustelun avaukseen. Olen ihan samaa mieltä: totaalinen maksuboikotti on AINOA TODELLINEN KEINO VAIKUTTAA tämän hiippakunnan asioihin ja lopettaa nykyinen myllerrys. On piispasta kiinni, ottaako hän heti opikseen vai antaako hän kirkkomme ensin ajautua konkurssiin ja vasta sitten ottaa opikseen.
Ongelmia alkaa vain olla liian paljon. Luulen, että piispan vapaaehtoinen ero ja siirtyminen Puolaan alkaa häämöttää ainoana todellisena vaihtoehtona pitkällä tähtäimellä.