Gallup!

kokenut väkivaltaa. Eli sieltä ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä. En ole hakeutunut väkivaltaiseen suhteeseen vaan väkivalta yllätti minut aikuisella iällä, yli 30v. Minuun kohdistui sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa. Pahoinpitelin kumppaniani kerran niin, että huitaisin suutuksissani taulun karmeineen pään läpi häneltä. Loppujen lopuksi huvittava näky, eikä satuttanut. En nalkuttanut tms. jolla olisin aiheuttanut tilanteet. Se oli miehen korvien välissä ja jatkuu nyt uuden puolison kanssa.
En elä väkivaltaisessa suhteessa tällä hetkellä ja toivottavasti en enää koskaan.
Väkivaltainen voi muuttua vain omasta halustaan muuttaa itseään ja elämäänsä. Tiukka ja vaikea prosessi, harvasta on siihenk. Pikemminkin ongelmat viedään eteenpäin seuraavaan suhteeseen ja kierre jatkuu entistä pahempana.

1.Kyllä oli molempia
2.Kohdistui minuun,äitiini ja veljeeni.Isä oli tyranni
3.Kyllä olen hakeutunut tiedostamattani vastaaviin paska suhteisiin
4.Kyllä on tullu huitaistua joitakin kertoja
5.En fyysisesti,mutta henkisesti koetellaan välillä molemmat toisiamme. Oinaita kun ollaan
6.Ei voi, ellei joku asia säikäytä suunnattomasti.Tai jos väkivaltaisuus johtuu alkosta, niin pitää jättää se pois, tai ihmisen tulla uskoon. Silloin kyllä voi muuttua.
7.Nainen 45-v

vaiheessa ainakin joskus!
1. Onko se ollut henkistä/fyysistä vai molempia? pienempänä fyysistä, mutta aina jonkinasteista eristämistä, kiusaamista muun perheen taholta, sitten itse väkivallan käyttäjänä muita jäseniä vastaan

2. Kohdistuiko se Sinuun/sisarruksiisi/äitiisi/isääsi? Muhun pääasiassa

3. Oletko aikuisiällä tiedostamattasi "hakeutunut" parisuhteeseen jossa sinua pahoinpidellään joko fyysisesti tai henkisesti? en tiennyt, millainen helvetti siitä parisuhteesta syntyi, ennen kuin oli jo liian myöhäistä perua yhteenmuuttoa

4. Oletko itse pahoinpidellyt kumppaniasi fyysisesti/henkisesti? muutaman kerran olen pahasti sanonut vaikka kritiikkiä olisin voinut esittää muutenkin

5. Elätkö tällä hetkellä väkivaltaisessa suhteessa?
en
6. Voiko mielestäsi väkivaltainen ihminen muuttua?
usko voi parantaa, joskus ehkä vankilan kautta
7. Oletko mies/nainen ja ikäsi? N 30

Jos olette kokeneet lapsuudenperheessänne väkivaltaa...

1. Onko se ollut henkistä/fyysistä vai molempia?

2. Kohdistuiko se Sinuun/sisarruksiisi/äitiisi/isääsi?

En varsinaisesti pahempaa väkivaltaa lapsuudessani ole kokenut, useamman kerran pikkuveljen kanssa saatu tukkapöllyä ja joskus remmistä, kun kolttosia ollaan tehty, muuten ei.. Ja molemmat vanhemmat ovat tehneet näin meille.

Mielestäni tuo on ollut ihan 'normaalia' kurinpitoa, kun aika mahdottomia oltiin..

3. Oletko aikuisiällä tiedostamattasi "hakeutunut" parisuhteeseen jossa sinua pahoinpidellään joko fyysisesti tai henkisesti?

En, paljon on ollut hyviä väkivallattomia suhteita, kuin myös näitä väkivaltaisia..

4. Oletko itse pahoinpidellyt kumppaniasi fyysisesti/henkisesti?

Fyysisesti kai, purrut olen ja lyönytkin useamman kerran, mutta vain puolustaakseni itseäni.

5. Elätkö tällä hetkellä väkivaltaisessa suhteessa?

Kyllä, mutta näitä väkivaltaisuuskohtauksia esiintyy vain pienessä ja isommassa sievässä..

6. Voiko mielestäsi väkivaltainen ihminen muuttua?

Tuskinpa.. Mutta poikkeuksia varmasti löytyy jos tahtoa on tarpeeksi. Ja voi välttää tämän väkivaltaisuuden aiheuttajaa/aiheuttamista, meillä esim. mies juo hyvin harvoin, koska olen sanonut todella pelkääväni häntä silloin..

7. Oletko mies/nainen ja ikäsi?

Nainen, 19v

1.Olen kokenut kumpaakin niin kauan kuin kotona asuin eli 16v.

2.Isä pahoinpiteli/pahoinpitelee äitiä ja lisäksi haukkuu häntä.Minuun ei ole kohdistunut muuta kuin haukkumista.

3.Missään suhteessa ei ole ollut henkistä eikä fyysistä pahoinpitelyä.

4.En koskaan

5.En ole elänyt enkä elä.

6.Ei voi.Minulla kyllä kokemusta vain selvinpäin pahoinpitelystä,en tiä sit noita ketkä kännissä hakkaa.

7.Nainen,20 ja risat

Jos olette kokeneet lapsuudenperheessänne väkivaltaa...

1. Onko se ollut henkistä/fyysistä vai molempia?
- Isänäitini harrasti henkistä väkivaltaa, isäni taas läpsi meitä lapsia pakaroille jos emme totelleet ja keinot loppuivat (esim. juoksimme autotielle vaikka oli kielletty).

2. Kohdistuiko se Sinuun/sisarruksiisi/äitiisi/isääsi?
- Isän äitini väkivalta kohdistui äitiini, isäni väkivalta minuun ja sisarruksiini.

3. Oletko aikuisiällä tiedostamattasi "hakeutunut" parisuhteeseen jossa sinua pahoinpidellään joko fyysisesti tai henkisesti?
- En, ensimmäinen poikaystäväni pahoinpiteli minua henkisesti. Kun havaitsin tämän, lakkasin toivomasta että suhde muuttuisi parempaan päin ja jätin hänet.

4. Oletko itse pahoinpidellyt kumppaniasi fyysisesti/henkisesti?
- En, kerran potkin yllämainittua poikaystävää sääriluuhun, sen jälkeen kun hän provosoi minut haukkumalla minua huonoksi ja uhkaavansa erolla. Se oli käännepiste suhteessamme, päätin silloin jättää miehen joka saa minut potkimaan pienen lapsen lailla.

5. Elätkö tällä hetkellä väkivaltaisessa suhteessa?
- En

6. Voiko mielestäsi väkivaltainen ihminen muuttua?
- Ehkä.

7. Oletko mies/nainen ja ikäsi?
- Nainen 25v

Kiitos vastauksista!    

1. Molempia on ollut perheessäni. Hermostuminen oli tapana näyttää lyömällä, tukistamalla, yms. Me lapset emme kuitenkaan ikinä lyöneet vanhempiamme. Saimme olla usein varpaillaan juuri isän takia, vaikka kaikki löivätkin toisiaan.

2. Lyöminen kohdistui minuun, isosiskoon ja äitiin. Pikkusisko sai olla rauhassa isältä. Äitiin kohdistui myös henkistä väkivaltaa.

3. En ole hakeutunut. Olen tietoisesti välttänyt ihmisiä, jotka voisivat olla väkivaltaisia. Äitini on kylläkin tullut väkivaltaisesta alkoholistiperheestä väkivaltaiseen raittiseen suhteeseen.

4. Olen sekä fyysisesti että henkisesti. Olen kuitenkin lopettanut lyömisen kuten lopetin sisarienikin lyömisen. Pillerit ja alkoholi vaikutti väkivaltaisuuteeni kumppanin kans.

5. En elä väkivaltaisessa suhteessa.

6. Voi muuttua ihan omasta tahdosta, jos taustalla ei ole mielenterveydellisiä ongelmia eikä alkoholia. Tosin voihan näistäkin parantua. Mutta jos ei ole omaa halua, eikä huomaa omia vikojaan, niin eihän niistä voi parantua. Isäni lopetti lyömisen, kun isoiskoni mainitsi asiasta lukioikäisenä, vaikkakin isä kiisti koko asian.

7. Nainen, 20 v.

1. Olen kokenut isäni taholta sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Sadisti.
2.Äitiini, minuun ja sisaruksiin
3. Niinkin voisi sanoa. Tapaukset tuntuvat vain aika lieviltä verrattuna lapsuuden kokemuksiin.
4. En
5. En ole vielä aivan varma. Pitkä suhde takana. Pari lasta. Ja nyt vasta vuoden sisällä on alkanut olla merkkejä ehkä piilevästä väkivallasta.
6. Riippuu tilanteesta. Luonnevikainen ei kai voi. Esim. Alkkis taas voi.
7. Nainen 25v

1. ja 2. Molemmat vanhemmat kurittivat. Keinoja olivat: tukistus, luunappi, risu (piti itse hakea metästä), kädellä lyöminen, nurkassa seisottaminen ja aresti, myös karjuminen, haukkuminen ja syyllistäminen. ja uhkailu tietysti. Me lapset hakattiin ja potkittiin ja haukuttiin toisiamme keskenään. Vanhempien pinna alkoi pitää kun oltiin jotain yli 12, sisarukset jatkettiin kunnes muutettiin kotoa. Itse kyllä kärsin ja menin pakoon jos oli tulossa riitaa. Isä ja äiti eivät ikinä riidelleet mistään keskenään, se on outoa!

3. Muutaman kerran seurustelun jälkeen kohtasin nykyisen mieheni. Uskoin että hän on kiltti, vaikka haastava.

4. Olen kerran haukkunut miestäni tyhmäksi, jolloin hän suuttui silmittömästi. Olen myös joutunut repimään vaatteista tai estämään kun retuuttanut lasta.

5. Ero on harkinnassa. Mies ei jaksa lapsia (edes iloisia) vaan suuttuu ja huutaa, käy myös vaatteisiin tai rikkoo tavaraa. Minuun on käynyt kiinni muutamia kertoja, lisäksi valehdellut ja jäänyt tulematta kotiin.

6. Voi muuttua, sillä minun teki mieli suutuksissa tukistaa lasta ja pari kertaa otin kiinni tukasta mutta hain terapiaan ja se auttoi! Enää ei raivostu niin että ei hallitsisi tunteita, ei tee mieli vahingoittaa lasta. Hain terapiaan omasta tahdostani ja se oli ratkaisevaa.

7. Olen kolmevitonen nainen.

1. Onko se ollut henkistä/fyysistä vai molempia? Molempia. Kärsin vieläkin siitä, ettei minusta ole kuulemma mihinkään. Siksi en olekaan saanut tehtyä elämässäni mitään järkevää. En ole esim. koskaan käynyt mitään toisen asteen koulua loppuun. Sekä olen masentunut suurimman osan ajasta.

2. Kohdistuiko se Sinuun/sisarruksiisi/äitiisi/isääsi? Sisaruksíin kyllä.

3. Oletko aikuisiällä tiedostamattasi "hakeutunut" parisuhteeseen jossa sinua pahoinpidellään joko fyysisesti tai henkisesti? Kyllä. Kaikissa suhteissani.

4. Oletko itse pahoinpidellyt kumppaniasi fyysisesti/henkisesti? Henkisesti, mutta vain puolustamalla itseäni.

5. Elätkö tällä hetkellä väkivaltaisessa suhteessa? En. En ole ollut suhteessa puoleen vuoteen, eikä mieli teekään olla.

6. Voiko mielestäsi väkivaltainen ihminen muuttua? Ei.

7. Oletko mies/nainen ja ikäsi? Nainen 23.

Jos olette kokeneet lapsuudenperheessänne väkivaltaa...

1. Onko se ollut henkistä/fyysistä vai molempia?
-Perheessä vain jos tein vastoin käskyjä kahdesti. Esim. haukuin veljeäni keillosta huolimatta. Ei henkistä väkivaltaa kuin koulussa 9 vuotta.

2. Kohdistuiko se Sinuun/sisarruksiisi/äitiisi/isääsi?
-En muistaisi että vanhempia sisaruksiani olisi lyöty. Tosin johtui luultavimmin siitä, että minä olin tottelemattomin ja vallattomin. Vanhemmat eivät lyöneet koskaan.

3. Oletko aikuisiällä tiedostamattasi "hakeutunut" parisuhteeseen jossa sinua pahoinpidellään joko fyysisesti tai henkisesti?
-En ole aikuinen vielä, enkä tähän mennessä ole ehtinyt kuin parissa suhteessa elämään.

4. Oletko itse pahoinpidellyt kumppaniasi fyysisesti/henkisesti?
-Olen fyysisesti liikaa. Tarvitsisin apua. Henkiseksi pahoinpitelyksi voisi kai luokitella sen kun haukun ihan turhaan riidellessä.

5. Elätkö tällä hetkellä väkivaltaisessa suhteessa?
-Kyllä jossa minä olen se väkivaltainen puolisko.

6. Voiko mielestäsi väkivaltainen ihminen muuttua?
-Toivottavasti. Alkosta johtuvat ehkä helpommin kuin selvinpäin hakkaavat. Mutta vain jos on tiedostanut ongelman ja haluaa päästä siitä eroon.

7. Oletko mies/nainen ja ikäsi?
-Nainen 16

1. Molempia, enempi henkistä mutta jatkuvassa jännitystilassa elänyt monta vuotta kun pitänyt pelätä isää ja hiipiä nurkkia pitkin ettei vaan keksisi suuttua jostain.
2. Minuun ja sisaruksiin, koskaan en ole nähnyt että olisi kohdistunut äitiin.
3. Pyrin tietoisesti välttämään väkivaltaisia/millään lailla agressiivisia ihmisiä. Saan paniikkikohtauksen jos joku osoittaa vihaa minua kohtaan, siis vain puhuu vihaisesti.
Saan paniikkikohtauksen myös esim. jos jotkut tuntemattomat tappelevat vaikka baarissa jossa satun olemaan. Toisaalta minulla on masokistisia taipumuksia.
4. En.
5. En.
6. Voi, jos oikein tosissaan yrittää.
7. Nainen, 21v.