niin, tälläinen tuli eteen. Tai siis pakkohan se mies poloinen on laskea sinne, ei minulta lupaa kysytä, mutta miten taas KESTÄN tämän jokavuotisen pääsiäis-shown kotona istuen. (kaikki kaverit nyhjäävät omiensa kanssa jossain, jihuu..) Miettien kuinka ne lepsut kotirouvat vokottelevat miestäni (komeaa) siellä levillä. Ihan OKSETTAA taas ajatuskin....
mies leville poikaporukassa taas,
laskisitteko omanne?
184947
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
tunnestusti "huorapaikka". Sieltä saa kuule reikää kun naiset tulee jakamaan itseään. Tiedän monta poikaporukkaa jotka lähtevät leville juuri tämän takia. muka poikien reissu.. kyllä ne reissut kuule tiedetään.älä ole sinisilmäinen!!!!
Sanoinko että olen sinisilmäinen? Kysyin vaan, että miten kestän. olin itse sinkkuna pari vuotta ja tuona aikana aika moni varattu yritti vokotella, joten realismi on hallussa, ehkä vähän liikaakin..
Et sinä miehestä luotettavaa saa lukitsemalla hänet komeroon. Hän joko on sitä tai sitten ei ole.
En suostuisi itse elämään vankilasuhteessa, miten voisin edellyttää sitä toiselta?
En nyt ymmärrä miksi istut kotona. Varaa vaikka kylpyläviikonloppu, ota mukaan pari hyvää kirjaa, ulkoile, ui, syö hyvin ja pistä illalla jalalla koreasti. Niitä on aika halpoja paketteja.
miksi ihmeessä sitä pitää aina pääsiäisenä lähteä? kyllä minä ainakin sanoisin jos oma ukkoni olis lähössä ja joka vuosi olis käyny, että jos joka pääsiäinen pitää mennä niin mene mutta niin menen minäkin.
Kuitenkin parisuhteessa eletään niin joku tolkku siihenkin on oltava:)
ja toisekseen ja minähän en alkaisi kotona istumaan jos olisi pienikin epälys mahdollisista sivujutuista ei puhettakaan.
itse olen naimisissa ja olemme sitoutunet toisillemme, jos mieheni kaverit lähtee johonkin niin ei ole kertaakaan niin etteikö he kysy MEITÄ MUKAAN ei vain miestäni!!!! ja eikä mieheni lähtiskään ilman minua!
Siis en päästäs .:)
Jos mun ukko lähtis sanoisin ettei tarvitse takaisin tulla. En luota miehiin pätkääkään sen jälkeen kun olen tullut petetyksi. Olen mieluumminn yksin kuin miehen kanssa, jolle seurani ei kelpaa.
olla laskematta. Totta kai joskus pitää päästä muttei joka ikinen pääsiäinen. Se on tietysti sille porukalle jo perinne mutta perinteet muuttuvat kun elämäntilanne muuttuu. Minusta hänen pitäisi pyytää sinua mukaan. Ellei pyydä niin kysy että mitä jos sinäkin lähtisit mukaan. Jos tulee vastustusta niin sano että asia on sinulle tärkeä ja tänän vuonna haluaisit viettää hänen kanssaa pääsiäisen. Kyllä oman kumppanin mielipidettä pitää kuunnella tällaisessa asiassa.
Rajat on välittämistä. En itse ymmärrä ollenkaan sellaista ettei voi ikinä sanoa ettei käy ja toinen voi tehdä mitä vaan. Ei suhteessa pitäisi joutua sellaiseen tilanteeseen etät toinen jää koko ajan kakkoseksi kaveriporukalle, tietysti toinen asia on sitten jos toinen pistää aina hanttiin.
niin, en vain voi sanoa juuta enkä jaata asiaan. miehelläni on muka "oikeus" kerran vuodessa lähteä, on muka niin vähän muuten vanhojen kavereidensa kanssa. V.....aa.
Joo, hankala tilanne. Syitähän löytyy. Ja varmaan miehelläsi omasta mielestään onkin oikeus ja sinun estelysi tuntuu hänestä pelkästään turhalta kahlitsemiselta. Hän ei ehkä ihan tajua miltä sinusta tuntuu jäädä kotiin. Kun hänellä kuluu se aika nopeasti siellä Levillä.
Et tietysti voi estää mutta voit kertoa hänelle miltä sinusta tuntuu jäädä yksin kotiin ja että omat kaverisi ovat kuka missäkin. Se kun menee vielä usein niin että miehillä löytyy aina jostain kavereita jotka lähtevät vaikka tunnin varoitusajalla vaikka mille kaveriporukan reissulle mutta naisilla ei ole ihan sama juttu. Meillä on ihan sama homma. Miehelläni ei koskaan ole sellaista tilannetta ettei hän löytäisi esim baarikaveria la-iltana vaikka saman tien. Minun kaverini ovat naimisissa ja heillä on lapsia ja vaikkei olisikaan niin heillä ei kävisi mielessäkään huikata kumppanille että mä häivyn nyt kavereiden kanssa. Vaikuttaa siltä että naiset ottavat kumppaninsa jo luontaisesti paremmin huomioon. Miehillä siinä tuntuu olevan opettelemista. "Mitä ne muutkin sanoo jos muija ei päästä..?" Ja muut kootut tokaisut.
Mutta tuota toisen huomioonottamista pitää sitten harjoitella ellei se muuten suju. Ehkä olisi hyödyllisempää että saisit miehesi tajuamaan että sinusta tuntuu pahalta jäädä yksin ja toisaalta että sinulle olisi tärkeää että olisitte yhdessä. Ehkei hän silti luovu suunnitelmistaan tänä pääsiäisinä mutta jos vaikka sopisitte jo nyt että ensi pääsiäinen ollaan sitten yhdessä. Varaat vaikka matkan siihen jo hyvissä ajoin.. se helpottaa varmaan molempien oloa, sinä tiedät että ensi vuonna on paremmin ja hän joutuu vähän harjoittelemaan sitä toisen huomioimista. Joillakin se ei vaan mene luontaisesti..
Jos todella epäilet että hän pettää sinua, ei sinun tarvitse hyväksyä sitä että hän reissaa poikaporukassa. Jos mies asiasta keskustelemisesta huolimatta haluaa jatkaa kavereiden kanssa bilettämistä, harkitse eroa. Miksi pojat eivät voisi yhtenä pääsiäisenä ottaa tyttöystäviään mukaan???!
hei!
tottakai sinun pitää lähteä sinne mukaan! Onko siinä poikaporukan jäsenillä muilla vaimoja avovaimoa tyttö/naisystävää? Järkätkää vaikka yhteinen kämppä.
Mutta en kyllä suostuisi, että minun mieheni lähtis poikaporukassa tuolla tavalla. Toisaalta ei hänelle kyllä tulis mieleenkään, vaan kun me ollaan yhdessä niin me mennään sille matkallekin yhdessä pitämään hauskaa.
Jutut joita noista pohjoisen hiihtopaikoista on, ei ole kyllä liioiteltuja. Eli... En väitä että juuri miehesi rilluttelis siellä, mutta jotkuthan ne ihan 'vahingossa' ihan 'kännissä' 'joutuvat' vieraisiin sänkyihin.
-huokaus-
minusta miehesi vaatii sinulta jotain todella kummaa sietokykyä, jos ei sinua halua mukaan.
Älä jää kotiin, mene mukaan! Tai menkää yhdessä jonnekin Lappiin, vaikka sinne johonkin ihan lähelle leviä tai omalla autolla, ja käykää vaikka siellä Levillä sitten päiväseltään viettämässä hauskaa miehesi porukassa. Mutta yöt, ne ovat sinun ja hänen vain!
pidä puolesi ja pidä miehestäs huoli, halit sulle
Joka juhannus, vappu, uusivuosi ym. juhlat hän huiteli missä milloinkin. Oli varattu jo matkat, mökit, motellit jne.. ja tietenkin multa mitään koskaan kysymättä. Lähtihän se jopa ulkomaillekkin poikien kanssa. Matkasuunnitelmasta en edes kuullut hänen itsensä suusta vaan "lipsahduksena" kaveriltaan. Ei kuulema ollut muistanut sanoa tai "enkö minä oo muka kertonu" -tarinaa selitti. Niimpä niin.. tuntui aika pahalta, joka kerta. No joulut oltiin aina yhdessä. Syötiin vanhempien luona jouluateriaa ja vietettiin ns. perhejoulua. se oli ihanaa:)
Mutta juuri tuo toisen huomioon ottaminen puuttui. Olin aina riidanaiheuttaja ja turhasta mäkättäjä jos pyysin jäämään kotiin. Sama ongelma ilmeni kyllä ihan normaaleina viikonloppuina; aina oli jossakin jotkut kissanristiäiset, minne oli pakko mennä, vaikka oltaisiinkin sovittu ehkä jotain yhteistä jo aijemmin. Vastaus saattoi olla, että "mut tää meno on sovittu jo viime keväänä.. sori..enkö muka oo kertonu..?!" Kyllä vitutti joskus. Olin siis ikuinen kakkonen kaikkien kavereiden jälkeen.
Mut elämä on.
Silloin erotessamme päätin, että haluan perhearvoja ja sitä yhteistä parisuhdetta kunnioittavan miehen. jaksamisia!
laske yksin LEVILLE!!!!
mieheesi??? käytkö itse levillä "huvitteleen"?
miehen menoja on mukava rajoittaa,pääasia että itse menee :)
omistushalukkuus sucks.
Mieheni käy kerran vuodessa Levillä poikaporukassa (tunnen kaikki pojat). Reissu sijoittuu yleensä marras-joulukuun vaihteelle, eli ei millekkään pyhälle. Itse olen yleensä sinä viikonloppuna lähtenyt vanhempieni luo kotikaupunkiini tapaamaan siellä asuvia vanhoja ystäviäni.
Minua ei ole kertaakaan käynyt mielessä, että miestäni vokottelisi "lepsut kotirouvat", saati sitten että tämä vokottelu tehoaisi. Luotan mieheeni, ei ole syytä olla luottamatta. Ja lisäksi, jos hän haluaisi pettää minut, hän voisi tehdä sen ihan yhtä hyvin täällä kotona. Ei pettämistä varten tarvitse lähteä monen sadan kilometrin päähän.
Jos luotat mieheesi ja parisuhteenne on kunnossa, anna hänen mennä vaan. Voisit tietysti ehdottaa, että reissu ei ajoittuisi pääsiäiselle, jos olette töissä ja se on yksi vuoden ainoista yhteisistä loma-ajoista. Miksi eivät voisi lähteä "normaalina" viikonloppuna?
Ja sinä, tee jotain hauskaa: lähde käymään vanhempiesi luona, harrasta jotain kivaa, käy elokuvissa yksin, vuokraa muutama "tyttöleffa" ja vietä koti-iltaa. Älä istu murehtimassa mitä miehesi tekee vaan tee itsekin jotain hauskaa!
Voi tiedän tuon tunteen.. Noin vuosi ollaan seurusteltu ja poikaystäväni tahtoo mennä keskimääräisesti kerran kuussa kavereiden kanssa. Ja ravintolaanhan sitä aina päädytään. Emme asu yhdessä ja minä kaipaisin enemmän yhteisiä hetkiä. Olen pitkästä aikaa ihastunut kovasti tähän mieheen ja kun kärsin näistä menoista, olen yrittänyt puhua itselleni järkeä et parempi erota. Itse olin pitkään sinkkuna ja törmäilin pettäviin ukkomiehiin ym. ravintoloissa. Minusta on niin ihana kun ei tartte lähteä ketään seuralaista ravintolasta etsimään. Tykkään käydä ravintoloissa mutta oman mieheni kanssa. Pidän ravintoloita varsinaisina isku paikkoina.
Siis suhteemme riidat syntyvät näistä menoista ja pelkään milloin ne kasvavat mm. ulkomaan matkoiksi.
Ymmärrän et välillä pitää mennä myös kavereiden kans mut rajansa kaikella. Kerroin et hän vois ekas kysyä multa et voiko hän mennä ja en varmaan kovin usein kehtais kieltääkkään. Pahinta kaikessa on et hän on niin salaperäinen näitten menojen suhteen. Ei halua kertoa tai että ne on työ juttuja ei kuulu sulle.
Tuttu tilanne myös meillä. Miehellä usein jos jonkinlaisia menoja mm. Leville. Työmenoja tietty...
Mutta eipä mene enää, ei yhtään ainokaista kertaa ilman mua. Sen jälkeen kun jäi kiinni pettämisestä (ei Levillä, tai en sitä ainakaan tiedä!) ja mitä siitä on mulle kertonut, ei mene enää yhtään minnekään ilman mua. Siis enhän minäkään yksin mene, ei se edes päästäis mua, kaipa tietää, mitä voi tapahtua.
Menepä itsekin Leville pääsiäiseksi, eri hotelliin, ja vähän katsastamaan mitä siellä oikein tapahtuu. Tiedät kyllä.
nyt sitten kiikastaa, se et sua ei kutsuttu mukaan vai sulta ei kysytty? mielestäni näistä reissuista olisi ihan hyvä ilmoittaa. ei millään pahalla, mutta ei tyttöystäviä voi kutsua äijien reissuun...koska kukaan ei jaksa katsoa riitelyä. yritä nyt oikeasti kestää tuollaiset pikkureissut, ihan kunnialla se varmasti menee.