Miehet! Kuinka

olette kohdanneet naisen, joka on onnistunut viemään jalat alta? Itse olen jo kolkyt täyttänyt ja tasan yhden kerran olen tällaisen naisen kohdannut ja hänkin oli naimisissa. (Se, että tunne oli molemminpuolinen, oli aika laiha lohtu tuossa tilanteessa. Hyvin kuitenkin selvittiin, lopulta.) Sitä tässä vain mietin, että pitäisikö alkaa varautua siihen, että joutuu taas odottamaan sen 25 - 30 vuotta? Tai ehkä vasta vanhainkodissa...? :)

Kyllästyttää, kieltämättä. Ja joo, olen aika kranttu... kai.
2734
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Kerran on elämässäni ollut nainen joka todellakin on vienyt jalat alta. Tai oikeastaan voisi sanoa että hän teki sen jo kahdesti. Seurustelimme joskus parikymppisenä, sitä kivaa kesti aikansa kunnes tiet erosivat. Ja se teki todella kipeää. Sattumalta tapasin saman naisen reilu 10 vuotta myöhemmin, vaihdettiin kuulumisia hetken aikaa ja taas meni minulta jalat alta. Harmi vaan että kyseinen nainen on tällä hetkellä naimisissa toisen miehen kanssa. Tuntuu aika ikävältä kun tietää että onhan tässä maassa nainen joka kolahtaa minun aivan täysillä, mutta kuitenkaan en voi olla hänen kanssaan.

Äänestä
  • Jonkin verran olen tutkaillut jo tätä maailmaa, kierrellyt ja kaarrellut, niin mielestäni on varsin erikoista jos tapaa naisen ja molemmat putoavat persuksilleen. Siis molemmat ovat hulluna toisiinsa eikä tämä satu lakkaa edes useamman vuoden kuluttua. Olen ainostaan kerran elämäni aikana joutunut kokemaan tämän humauksen, molemmat olemme naimisissa, mutta emme pysty luopumaan toisistamme. Tuntuu ettei elämällä olisi sitten enää mitään merkitystä, koska nyt odotamme vain sitä, koska pääsemme taas tapaamaan toisiamme. Joka kerran se on kuin kävisi taivaan porteilla...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


usein kirjoitti:

olette kohdanneet naisen, joka on onnistunut viemään jalat alta? Itse olen jo kolkyt täyttänyt ja tasan yhden kerran olen tällaisen naisen kohdannut ja hänkin oli naimisissa. (Se, että tunne oli molemminpuolinen, oli aika laiha lohtu tuossa tilanteessa. Hyvin kuitenkin selvittiin, lopulta.) Sitä tässä vain mietin, että pitäisikö alkaa varautua siihen, että joutuu taas odottamaan sen 25 - 30 vuotta? Tai ehkä vasta vanhainkodissa...? :)

Kyllästyttää, kieltämättä. Ja joo, olen aika kranttu... kai.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu