Mut yritettiin raiskata pari vuotta sitten ja nyt olen vakituisessa parisuhteessa enkä uskalla kertoa äijälleni asiasta.Yritän päästä siitä yli mutta joskus jos äijäni koskettaa mua jonneen määrättyyn paikkaan asia tulee mieleeni..en voi olla normaali siinä tilanteessa!Joten uskallanko kertoa hänelle asiasta vai olenko aivan hiljaa??Kaikista pahin on se kun en uskaltanu kertoa asiasta kelleen..en poliisille,vanhemmille.Osaako joku auttaa!?
En uskalla kertoa..??
Musta Enkeli
4577
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tietysti kerrot. Se helpottaa itseäsi, ei siitä mitään haittaa ole.
Niin.. Miksi pelkäät miestäsi niin paljon ettet uskalla hänelle sitä kertoa?
Sinulle on yritetty tehdä pahin asia jonka mies voi naiselle koskaan tehdä ja ymmärrän että se sattuu!
Minun raiskaamiseni onnistui, valitettavasti.
Et kertonut viestissäsi että oliko ko. mies joku tuttavasi tms..
Joka tapauksessa kannattaa kertoa miehellesi tapauksesta, se helpottaa sinua ja ehkä myöhemmässä vaiheessa myös kumppaniasi.
Esim. Joskus tulevaisuudessa hän voi rakastellessanne haluta jotain tiettyä asentoa tms. Jossa hän ehkä koskettaisi sinua juuri siitä kohdasta joka niitä muistoja nostattaa... Sinä et tietenkään siihen suostu, mutta entä jos hän kysyy syytä siihen?
Näin kävi minulle...
Meillä tämä keskustelu jouduttiin siis käymään pakosti koska mieheni halusi välttämättä tiettyä asentoa enkä minä halunnut, tuntui kuin hän olisi painostanut minua kerta toisensa jälkeen.
No siitähän seurasi sitten se että minä en halunnut enää ollenkaan seksiä... Sitten oli pakko kertoa.
Mieheni itki ja kuunteli, katui sitä oli pyytänyt minua tekemään jotain mistä en itse innostunut ym ym.. Oli jopa valmis unohtamaan koko seksin toistaiseksi.
Enhän minä sellaista halunnut, selitin hänelle tilanteen (paitsi etten uskaltanut kertoa kuka raiskaajani on, en tiedä mitä mieheni olisi tehnyt) ja pyysin mieheltäni että puhutaan asia "halki" kerralla, teimme sen ja sovimme että emme palaa aiheeseen enää, ellen minä koe siihen tarvetta.
Mutta jos olisin osannut arvata mieheni tuskan ja itsesyytöksen kun kuuli asiasta vasta yritettyään suostutella minua, olisin takuulla kertonut asian paljon aiemmin!
Toivon sulle voimia ja uskallusta kertoa, jo oman olosikin kannalta, ei voi olla haitaksi saada jakaa tieto joka on raskas.
Nyt on tietysti niin että se on ihan siitä kiinni minkälainen äijäsi on - joillekin voi tulla sellainen olo että halveksii naisensa, miettii että hän on "pilanutta tavaraa".
Tämä voi kuullostaa raa´alta, mutta se on valitettavan totta, on kerran niin että joidenkin mielestä nainen jota raiskataan on jotenkin itse syyllinen jollakin tavalla siihen, e.m. se että hän löysi itsensä sellaisesta tilanteesta ja sellaisesta paikasta että tämä oli mahdollista.
(OKEI,OKEI - Älkää nyt sitten kaikki huutako mulle että olen sovinistisika, minä vaan kerron tässä miten JOTKUT miehet reagoivat - itse EN kuulu niihin jotka näin ajattelisi, mutta tunnen muutaman!!!!)
Toivon ettei äijäsi ole moukka, sillä vain niillä on tämä mielipide.
Toisille taas tulee suojelunvaisto esille, ja se on oikeastaan vain hyvä asia.
Jokaiselle kuitenkin tulee "avuton" olo, eli haluaisi tehdä asialle jotakin.
Tämän huomioonottaen, niin älä kerro asiasta seksin yhteydessä, silloin tulee halpa ja saastainen olo, että miten "me" miehet voidaan tehdä sellaista.
Mutta kerro ihmeessä tästä jos tämä tuottaa sulle ongelmia - kerro vaikka sellaisessa tilanteessa jossa e.m. katsotte telkkaria, ja siellä tapahtuu jotakin vastaavaa, silloin voit sanoa myöskin sen että et nykyään tykkää kun sua kosketaan siihen ja siihen paikkaan, tällöin miehesi pistää tämä info korvan taakse paremmin, ja miettii "No, en minä ainakaan halua tuottaa hänelle tuskaa, joten annan sen paikan olla".
Jos otat tämän asian esille seksin yhteydessä, niin saattaa olla että miehesi "syytää" itsensä, ja se ei aina ole hyvä.
Onnea kuitenkin!
Mä suosittelisin,että keskustelet asiasta miehesi kanssa,vaikka se varmasti tekee kipeää ja on vaikeaa.Joskus myöhemmin teidän suhde voi kärsiä tuosta asiasta,jos et puhu miehesi kanssa.Varmasti miehesi ymmärtää sinua!!!Ja saat häneltä arvokasta tukea.
Voimia ja tsemppiä!:)Oon hengessä mukana sua tukemas:)