tämä voi tuntua teistä joistakin todella lapselliselta, mutta ajattelinpa nyt kuitenkin kysyä sitä, miten te ajattelette tälläisessä tilanteessa.
Jos itse et ole lähimaillakaan miesystävääsi/naisystävääsi ja viikonloppu on edessä. Partnerisi päättää mennä bailaamaan kavereidensa kanssa MEIDÄN kotikaupungissamme, mikä on hyvin pieni. Ärsyttääkö teitä kun ette ole näkemässä mitä hän siellä puuhastelee tuttujen ihmisten kanssa? (naispuolisia omia ystäviä on paikalla yms)
Minulla tulee sellainen olo, että nyt jään jostain paitsi ja entä jos jotain kiellettyä tapahtuu eikä minulle kerrota?
Luotan miesystävääni, mutta ainapa sitä saa lukea jokapaikasta kun on petetty jne., vaikka kaikki piti suhteessa olla ok.. Niin eipä sitä ikinä saa täysin luottaa sinisilmäisenä..
Miten pidätte itsenne koossa sen viikonlopun? :D
Jos itse et ole lähimaillakaan miesystävääsi/naisystävääsi ja viikonloppu on edessä. Partnerisi päättää mennä bailaamaan kavereidensa kanssa MEIDÄN kotikaupungissamme, mikä on hyvin pieni. Ärsyttääkö teitä kun ette ole näkemässä mitä hän siellä puuhastelee tuttujen ihmisten kanssa? (naispuolisia omia ystäviä on paikalla yms)
Minulla tulee sellainen olo, että nyt jään jostain paitsi ja entä jos jotain kiellettyä tapahtuu eikä minulle kerrota?
Luotan miesystävääni, mutta ainapa sitä saa lukea jokapaikasta kun on petetty jne., vaikka kaikki piti suhteessa olla ok.. Niin eipä sitä ikinä saa täysin luottaa sinisilmäisenä..
Miten pidätte itsenne koossa sen viikonlopun? :D
Vastaukset 9
Vanhimmat
No kyllähän kaikkee voi tulla mieleen, ja varsinka jollei oo kovin kauaa tuntenu(?) eikä vielä täysin luota toiseen. mut jos tuntenu pisempään ni eiköhän sen myöhemmin jollain lailla aisti jos on tapahtunu jotain...
Ite hankkisin omaa menoo samaan aikaan ettei tulis yksinään märehdittyä. Ja miksei sitä vois ehdottaa toiselle et nähdään loppuillasta. Onhan se sit ehkä vähä oudompaa jos ei sille kävis toi eli että haluis koko illan olla joittenki muitten kans, multa "rauhassa"...
Jos ajattelet, että parisuhteen pitää olla sellainen, että nysväätte koko ajan yhdessä etkä haluaisi oikeastaan päästää miestäsi koskaan mihinkään yksin, ilman sinua, niin taatusti miehesi haluaa lähteä ilman sinua! Ja vaikka et sanoisi tätä suoraan, totta kai se aistii sinusta ja näkee jos alat nakella niskojasi tai olet oudon hiljainen...
Toisaalta, jos asutte noin pienellä paikkakunnalla ja siellä on sun kavereita, on outoa, että se vaatii sinun olen kotona (?!), koska mihin sinä sitten menisit, jos siellä ei muita kivoja paikkoja? Ja aivan kuten edellinen kirjoittaja sanoi, miksi ette voisi tavata myöhemmin illalla. Ehkä vaistoatkin jotain..? Jos on hyvä ja luottavainen suhde, ei tarvi miettiä tuollaisia! Ymmärrän ja tiedän omasta kokemuksesta, että epävarmuuttaa saattaa ilmetä varsinkin suhteen alussa, eikä voi olla varma onko se omaa vainoharhaa vai oikeaa vaistoa..?
Luota mieheesi ja luota omiin vaistoihisi!
Oliskohan nyt vaan ihan sitä perinteistä mustasukkaisuutta ? Mikä pakko sitä on heti olla maalailemassa piruja seinille. Itseäni ainakin ärsyttää juuri tuollainen että pitäisi koko ajan olla roikkumassa toisen käsipuolessa kiinni ja kytätä mitä toinen tekee. Enkä TODELLAKAAN ole mitään pettäjä tyyppiä mutta sitä omaa vapautta täytyy kyllä vähän olla, ihan molemminpuolisesti. Lähinnä tuossa tapauksessa minua loukkaisi se että eikö minuun luoteta ollenkaan jos pitää koko ajan tietää/kytätä mitä teen.
Mulla on vähän sama ongelma.vaikka luotan avomieheeni täydellä sydämellä, silti sellaisen paikan tullen mietin että jos tapahtuukin jotain ja minulle ei kerrota mitä on tapahtunut. Pelkään myös avomieheni löytävän jonkun toisen naisen, minua paremman. Tällaisen tunteen kanssa on vain pakko yrittää elää...mies voi ajatella samalla tapaa sinusta, vaikka itse tiedätkin ettet tekisi ravintolassa mitään mitä ei pidä tehdä.
Ei ärsytä. Koska mie luotan, en vain väitä niin.
Luottamuspula voi olla ihan yleisluontoistakin, niin kuin nykyään näyttää usein olevan, eikä se kohdistu mitenkään erityisesti siihen omaan kumppaniin. Vain tämä maailman "nykytila" saa ihmisen epäluuloiseksi. Siinä on vain tehtävä itsensä kanssa ratkaisu, koska itse en ainakaan usko vahtivaan, valvovaan ja vaanivaan parisuhteeseen.
Itse olisin mielissäni, jos vaimo pääsisi bilettämään (edellyttäen, että tietäisin hänellä olevan hauskaa) Jos homma on etukäteen sovittu ja itselläkin olisi tekemistä siksi ajaksi, niin minusta ihan ok. Tottakai minua kiinnostaisi tietää missä hän on ja kenen (keiden) kanssa, mutta ei kyttääkseni vaan ihan muuten vaan.
Jos olisin miehesi ja saisin tietää esim. tämän viestin olisin varmasti melko hämmentynyt. Moinen luottamuspula vaatisi kyllä perusteellista selvitystä, siis sinun taholtasi. Mutta en tietenkään suhdettanne tunne.
Silti ihmettelen, miksi luotat niin vähän mieheesi, että hän ei saa käydä viihteellä, vaikka et ole paikalla (siis hän ei voi olla sinun kanssasi) Et kai voi olla koko ajan häntä vahtimassa? Jos hän haluaa pettää sinua, niin eiköhän se onnistu jossain vaiheessa, ilman erityistä tilaisuutta (bileet, joihin et pääse)
etkö luota ystäviisi?! Jos he ovat paikalla, niin varmasti kuulet heiltä, jos miehesi sekoilee jotain, eikö?
Vastaus kysymykseesi on: ei ärsytä. Mitä muuten kirjoitukseesi tulee niin, miten voi luottaa ja pelätä? Minusta kyse todellakin on siitä, että olet mustasukkainen, etkä täysin luota mieheesi. Ymmärrän sikäli tuntemuksesi, että nykyisen suhteeni alussa olin itsekin melko mustasukkainen, mutta nykyään olen oppinut luottamaan. Voin myös kertoa, että vaikka maailma on paha ja pettämistä tapahtuu niin, et mitenkään varmistelemalla pysty siihen asiaan vaikuttamaan. Miehesi siis joko pettää tai ei petä, sinusta riippumatta. Näin ollen, miksi murehtia asiaa ennen kuin se edes on tapahtunut varsinkin kun, jos miehesi pettää sinua, sinulla on sen jälkeen koko loppuelämä aikaa murehtia tapahtunutta. Älä siis aloita murehtimista jo ennen kujin mitään edes on tapahtunut.
Monesti ollaan oltu eri aikaan baareissa molemmat, enkä pidä sitä mitenkään ihmeellisenä. Ihan vaan siksi, että kun käyn yksin baareissa, siellä ei tapahdu mitään "kiellettyä" joten luotan myös ettei miehelläkään. Eikös tuo sinun asenne ole liialliseen mustasukkaisuuteen päin, jos koet, että toista pitäisi olla "vahtimassa"?