haluaisin kysyä teiltä, joilla teidän mielestä on "hyvä parisuhde". ollaan oltu nyt yhdessä n.6v ja meillä on 4v tyttö. mulla on ollu jo pitkän ajan sellainen tunne että tää homma ei tuu toimiin, että haluais jatkaa matkaa. ollaan riidelty melkein joka kuukausi sen takia kun on tylsää tai seksi on huonoa/liian vähän. sen takia kysyisin teiltä että mikä tekee suhteesta hyvän? olen ehdottanut kokoajan jotain että tehtäis yhdessä, harrastettas tai käytäs ulkona ja baareissa mutta sitä ei vaan kiinnosta. mitä pitäisi tehdä että sais toisenki aktiiviseksi? kun se on aina minä joka ehdottaa mitä tehä, mihin mennä, milloin harrastetaan seksiä ja vielä seksissäki pitää ehdottaa miten mennään. ja näiden asioiden takia yleensä riidellään. mua alkaa pikkuhiljaa tympiin olla tämän naisenkans yhdessä kun meillä ei ole mitään yhteistä kun osoite ja lapsi. ja sitten se ehdottaa että mentäis naimisiin, miten tommosen ihmisen kans viitsii vielä naimisiin mennä kun tietää että ei mene hyvin. ollaan monet kerrat juteltu näistä asiosta mutta ei vaan ala tapahtuun muutosta. kertokaan onko teidän mielestä mitään tehtävissä? ja mitä pitäisi tehdä että se toinenki tajuais missä mennään?
Hyvä parisuhde
mies kysyy?
51348
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sitä se on parisuhde, välillä menee paremmin ja välillä taas tuntuu että miten tuon toisen kanssa edes joskus alkoi seurustelemaa. Mietitkö koskaan mitä hyvää näit kumppanissasi seurustelun alkuvaiheessa? Mitä hänessä olisi sellaista että rakastuit häneen? Niitä asiota ei varmaan moni enää muista tai mieti kun ollaan oltu kauemmin. Varmasti teilläkin on niin että on tullut arki vastaan, kun on kerta lapsikin.Ei se elämä aina ole ruusuilla tanssimista ja varmasri se oma puoliso välillä kyllästyttää/ raivostuttaa. Mutta kannattaisiko silloin keksiä jotain omaa tekemistä, eikait sitä tarvi kokoajan olla nyhjäämässä vierekkäin. Välillä kumpikin tarvii omaa tilaa, sitten jaksaa taas paremmin katsoa sitä toisen naamaa ja jospa se seksikin sitten sujuis. Mutta taas oletko ajatellut onko sinun naisystävällä liikaa kotihommia, onko hän iltaisin niin väsynyt ettei mikään huvita? Voisitko sinä joskus hoitaa kotia ja lasta ja antaa hänelle vapaa-illan..? Vai tarvitsisitteko parisuhteen hoitoa, lapsi hoitoon ja esim. elokuviin ja syömään. Eli ihan samoja asioita kuin teidän suhteen alussa. Vie esim hänellä kukkia, varmasti ilahtuu. Et kai vaan ole häntä arvostellut seksissä, jospa hänellä on suorituspaineita. Anna hänelle vaikka lahjaksi uusi hajuvesi tai lahjakortti kosmetologille. Niin hän tuntee olevansa hemmoteltu ja kaunis silmissäsi.Jospa häntä ei huvita seksi jos teidän lapsi nukkuu samassa makuuhuoneessa kuin te..?
niin onhan se kyllä niinki, että on sitä itekki lopettanut yrittämästä. muttakun se on aina minä joka hoitaa järjestelyt jos johonki lähetään ja voihan se olla että sillä on suorituspaineita kun olen arvostellyt joskus aika rajustikkin. joten kai sitä vikaa on minussakin
Olen tässä elämän varrella huomannut, että joka suhteessa tulee se ns. arki vastaan jossain vaiheessa. Jokaisen ihmisen kanssa on jokin asia, pieni tai iso, mikä ei pitemmän päälle toimi sataprosenttisesti.
Jos et koe ongelmianne ylitsepääsemättömän vaikeiksi ja jossakin kytee vielä edes pieni kipinä, neuvoisin yrittämään. Edellisessä viestissä oli paljon hyviä vinkkejä, miten piristää kumppania. Olisiko mahdotonta, että sopisitte keskenänne, että kumpikin keksii vuorotellen jotain yhteistä tekemistä? Tekeminenhän ei tartte olla mitään suurta: lenkillä ja vaikka kirjastossa käyminen. Siitä se lähtee..
Tsemppiä! Uskon, että saatte vielä suhteenne korjattua.
Niinhän se on, itekkin olen parisuhteessa ollut jo 2 vuotta ja tiedän että kun on pahalla päällä tai raivoissaan toiselle niin sitä päästelee kaikenlaisia sammakoita suusta ja sitten myöhemmin kaduttaa että tuli rakasta ihmistä loukatuksi. Mutta tärkeää onkin että osaa pyytää anteeksi ja myös tarkoittaa sitä. Toivottavasti saatte asiat selvitettyä. Muista ettei se vaihtamalla parane, joka suhteessa tulee arki joskus vastaan. Mutta onhan se näinkin että jotkut parit on kuin kissa ja koira, aina tappelemassa mutta joillekkin se passaa joillekkin ei. Mutta se on paljon itsestäkin kiinni, ei pidä aina syyttää sitä toista osapuolta. Riitaa tarvitaan aina kaksi. Silloin kun tuntuu että nyt räjähtää kannattaisi lähteä vaikka lenkille tuulettumaan ja tulla sitten kotia kun pystyy asioista puhumaan ilman riitelyä.Muistakaa aina sitä ei parisuhteen hoidossa tarvita välttämättä niitä järeitä keinoja vaan ihan pienetkin asiat (kukkia toiselle, soitto töistä ja kertoa rakastan sinua, niska-hartia hieronta ym.)ovat todella tärkeitä ja voivat tehdä ihmeitä aikaan. Mikään ei ainakaan parane toista haukkumalla!!!
Tekstisi tuntuu tutulta (avioliittoa takan 10v ja yhteiseloa yhteensä 15v) koen samaistuvani vaimoosi, sillä tiedän mieheni ajattelevan sinun tavoin (emme toki osaa riidellä- mykkäkoulua osaamme pitää). Minä olen kokenut saavani riittävästi seksiä ja olen siitä jopa nauttinut -vaikken saakkaan orkkuja kuin kerran kuussa. Seksiä meillä on noin 2 kertaa / viikko. Vaimollesikin riittää ehkä tuo määrä. Jos sinä haluat useammin silloin sinun on oltava se aloitteentekijä.
Olen luonteeltani ollut aina hirveän ujo ja herkkä, vieläkin työstän tuota asiaa (ehkä minulla on huono itsetunto)-- luulen, että sen takia en uskalla olla se aloitteentekijä, pelkään mieheni suhtautumista ehdotuksiini ja haluan olla se myötäilevä henkilö joka tekee niinkuin toinen haluaa. Nyt olen tajunnut olevani miehelleni äiti, joka hoitaa hommat kotona (lapset, siivoukset, ruuat, jne). Itse teen osa-aikatyötä ja mieheni tekee ympäripyöreitä päiviä yrittäjänä. Hänen tultua töistä ei mieleeni tule ekaksi ehdottaa yhteistä tekemistä, sillä tiedän hänen olevan väsynyt töistään. Meillä on kyllä yhteisiä koko perheen harrastuksia, jotka ovat ehkä olleet ne henkireijät jotka ovat kantaneet näiden vuosien yli... MUTTA
Äitisyndroomani on nyt lopuillaan sillä havaistin mieheni tekstailevan ja meilaavan toisen naisen kanssa. Mieheni kertoo mm. viesteissään minun olevan vaikea, vaativa, ei-mukava, pihtari...
Nyt tajuan,että se olenkin minä joka olen vaikea koska teen ja myötäilen aina niinkuin hän tahtoo.
Mutta voi - mä kun rakastan tota miestä ja hänestä lupuminen tuntuu vaikealta.