Asun ja tyoskentelen Englannissa. Loysin taalta miehen itselleni ja vuoden paasta olaan menossa naimisiin ja sitten suunnitelmissa muutto Suomeen.
Ehka jarkevinta olisi jaada tanne Englantiin, mutta en koe tata vaihtoehdoksi ollenkaan... Haluan asua ja elaa seka kasvattaa lapseni Suomessa.
Kertokaa kokemuksia, miten muutto Suomeen ulkomaalaisen kanssa (tai ulkomaalaisena) on onnistunut, miten puoliso on saanut toita/ opiskelupaikan, vaikeuksista... Ym, ym...
Monta kysymysmerkkia on mielessa ja olen huolissani mieheni sopeutumisesta Suomeen.
Olisin tosi kiitollinen kaikenlaisista kokemuksista!!
Ehka jarkevinta olisi jaada tanne Englantiin, mutta en koe tata vaihtoehdoksi ollenkaan... Haluan asua ja elaa seka kasvattaa lapseni Suomessa.
Kertokaa kokemuksia, miten muutto Suomeen ulkomaalaisen kanssa (tai ulkomaalaisena) on onnistunut, miten puoliso on saanut toita/ opiskelupaikan, vaikeuksista... Ym, ym...
Monta kysymysmerkkia on mielessa ja olen huolissani mieheni sopeutumisesta Suomeen.
Olisin tosi kiitollinen kaikenlaisista kokemuksista!!
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jos miehesi on Eu-kansalainen, muutto on aika helppoa. Automaattisesti oleskelu- ja työlupa.Jos jo tutkinto joltain alalta (ja työkokemusta, työtodistukset) uskoisin, että sinnikkään yrittämisen jälkeen jotakin löytyy..Suomalaiset tuntuvat varsinkin britteihin suhtautuvan positiivisesti. Kelaan kannattaa ilmoittautua heti ja kysellä myös vaikka mahdollisista kursseista (suomen kieli ym.)..
Jos ei ole EU-passia, täytyy Englannista käsin hakea perhesiteiden perusteella oleskelulupaa..
Mieti vielä tarkkaan plussia ja miinuksia. Jos teillä on siellä hyvä elämä niin mitä saavuttaisitte Suomeen muutolla? Voittehan tulla aina lomalle tänne. Muutto vaikuttaa niin moneen asiaan, miehellesi tulee koti-ikävä, töitten saanti voi olla vaikeaa, sopeutuminen, kielen oppiminen, ystäväpiiri. Kaikki voi mennä tosi hyvinkin, mutta lähipiirissä on tullut vuoden sisällä kaksi eroa vastaavissa tilanteissa, kun arki ei täällä onnistunutkaan.
vai englannissa asuvan maahanmuuttajan?
siis kotoisin Englannista..
Se riippuu niin paljon siitä, millainen se mies on luonteeltaan.
Itse löysin myös Englannista miehen, joka muutti Suomeen perässäni.
Hän ei löytänyt töitä eikä osannut kieltä... ja turhautui.
Vähäiset rahat meni baariin ja kulttuurierot aiheutti järkyttäviä riitoja.
Maahanmuuttajille tarkoitetulla sopeutumiskurssilla käyminen käy itsetunnolle englantilaiselle, joka on ehkä tehnyt oikeita töitä kotimaassaan. Tiedän monia samassa tilanteessa silloin olleita (suomalainen nainen ja englantilainen mies Suomessa) ja niistä useista yksi pari taitaa olla enää yhdessä.
Kuitenkin olette jo menossa naimisiin, ehkä suhteenne on vahvemmalla pohjalla. Varaudu kuitenkin siihen, että jos muutatte Suomeen, joudut tukemaan ja auttamaan häntä moninkertaisesti verrattuna siihen, että mies olisi suomalainen. Uhrauksia se vaatii.
Ilman suomen kielen taitoa täällä on lähes mahdoton asua, varsinkin jos haluaa sopeutua henkisestikin.
Minkä alan töitä miehesi tekee? Melkeinpä ainoastaan Nokialla joissain töissä voi pärjätä pelkällä englannilla.
Luuletko, ettei hänelle tulisi koti-ikävä?
Englannissa ollessa kulttuurieroja ei niinkään huomaa, en huomannut itsekään, mutta lujaa suhdetta ja päättäväisyyttä se vaatii, jos muutatte Suomeen.
Toivottavasti en täysin masentanut-menestystarinoitakin varmasti löytyy.
Oma kokemukseni oli kaikkea muuta, muutaman vuoden yrittämisen jälkeen passitin takaisin sinne mistä tuli!
sitä minäkin ihmettelen miksi kannattaa tulla Suomeen asumaan Englannista? Ajattele nyt noitten edellisten seikkojen lisäksi myös sitä kuinka erilainen ilmasto ja sääolot täällä on!
Jos te pystytte asumaan siellä niin älkää nyt tänne herraisä muuttako!
Minun naapurissa asui kerran yksi ihan miellyttävä, pitkä komeakin englesmanni joka oli tullut aikaa sitten rakkauden perässä ja eronnut sitten aikoinaan, työpaikka hänellä oli mutta suomea hän ei kyllä osannut juuri ollenkaan vaikka oli asunut täällä yli 10 v.
Kyllä hän jotenkin oli onneton tyyppi, kantakuppilassa istuskeli alkoholisoituneen avovaimonsa kanssa jolla oli jonkilaisia mielenterveys ongelmiakin vielä.
Suomeen sopeutuminen vaatii voimia ja henkistä kapasiteettia,periksiantamattomuutta ja hyvää itsetuntoa kohdata haasteet joita siihen liittyy. Kaikilla ei sitä riittävästi ole valitettavasti...sekään ei aina riitä.
"Itse löysin myös Englannista miehen, joka muutti Suomeen perässäni.
Hän ei löytänyt töitä eikä osannut kieltä... ja turhautui."
Itse olen huomannut, että nämä anglomiehet mitkä suomalaisten naisten perässä Suomeen muuttavat ovat harvemmin niitä, eh, valioyksilöitä... Pikemminkin oman maansa peräkammarin poikia. Suomalaisilla naisilla on joku ihme sokea silmä anglojen suhteen. Kova ammattimies saa Suomessa duunia vaikka olisikin englantilainen.
Kylla kovasti ajatukset myllertaa mielessa!
Yritan katsoa tata asiaa monelta kantilta, mutta jotenkin en vaan nae itseani asumassa taalla lopun ikaani... Ei todellakaan ole mikaan unelmien paikka, tama Lontoo ainakaan. Itse ehka voisinkin taalla asua, mutta sitten kun alan ajattelemaan perheen perustamista, niin karvat nousee pystyyn! Synyttaminen naissa sairaaloissa, lapsen kasvatus Lotoossa, lapsen laittaminen kouluun 4-vuotiaana ja millaiseen kouluun... Hmmm... Siina on niin monta muttaa!
Ja toisaalta olen kylla tosi huolissani mieheni parjaamisesta Suomessa. Han itse on kovasti valmis yrittamaan...
Saa nahda!!!
Minä taas tunnen useita eurooppalaisia, jenkkejä ja ei-eurooppalaisia maahanmuuttajia, joissa on monia akateemisiakin ja jotkut heistä ovat valio yksilöitä toiset taas ei, toiset pärjää täällä toiset taas ei..ihan kuin suomalaiset itekkin.
Englantia opiskelleena ja kv-firmoissa toimineena tunnen aika monia Suomessa asuvia angloja ja voin aivan rehellisesti sanoa, että yhtään ns. oikeasti pätevää tyyppiä ei ole tullut vastaan. Aika paljon on näitä mammanpoikia ja suomalaisten naisten leluja.
...englantia opiskelleena:))))
"Passitin takaisin sinne mistä tuli". Tyypillinen suomalainen nainen ja tyypillinen kommentti.
Itsetunnottomia pikkusieluja koko sakki.
Hauska mies/nainen olet. "Yhtään pätevää ei ole tullut vastaan".
Ei kai niitä siellä Kuusamossa paljon ole.
ja kun se on varmistunut, niin muuttaa perässä. Niinhän täältä suomestakin lähdetään ulkomaille. Tylsistyminen on todella varmasti edessä jos ei työtä miehelle löydykkään.
Onneksi miehesi on koulutetu ja saa hyvin töitä Suomessa.
hyvä koulutus ei todellakaan takaa töitä Suomessa, useasti joutuu kyllä opetteleen sen suomen kielen ennenkuin edes haastatteluun pääsee, vaikka ois englantilainenkin ja sitten vielä päivittämään opintoja täällä.
Mutta kyllä ne englannin koulutkin ovat ihan kunnollisia kansalaisia kasvattaneet, mikä niissä muka on vikana?
Lontoo on kansainvälisempi, avoimempi paikka ja takuulla sun on helpompi elää siellä kuin sun miehesi täällä. Mä ainkin sinne muuttasin heti jos vaan tietäsin miten sinne pääsis :)..Mä olen käynyt siellä useasti (mun veli asui siellä vuosia) ja olen ihan mielettömän ihastunut siihen maahan.
Lontoo on hieno maa.
Joo Lontoo ei kylläkään ole mikään maa vaan sen maan elikkä Iso-Britannian pääkaupunki..kaipa sen tiedät? Minä tykkään kyllä aivan kamalasti myös englannin maaseudusta, ne ihanan nummit ja viljapellot..takuulla kaunein maa koko maailmassa.
Muutimme aivan samoista syistä kuin tämän ketjun aloittaja Suomeen muutama vuosi sitten. Kertaakaan emme ole katuneet! Vaikka Lontoo on ihana paikka, se on sitä nimenomaan lapsettomalle. Lasten kanssa elämä ja arki on Suomessa helpompaa, turvallisempaa ja laadukkaampaa. Teimme suuren uhrauksen jättämällä ystävämme, Englannin suvun ja hyvät työpaikkamme- mutta mikä loppujen lopuksi elämässä on tärkeintä? Hyvä elämä perheelle ja lapsille, vai oma ura ja ystävyyssuhteet? Olemme kyllä saaneet moninkerroin takaisin Suomessa- työ ei ehkä ole yhtä hohdokasta, mutta toimeen tullaan. Lapsilla on tilaa hengittää ja olla, vapautta ja ystäviä. Englannissa pääsee käymään, ja sieltä pääsee tänne. Suomi ei ole maailman paras maa, eikä Englantikaan. Kun on asunut pitkään kahdessa maassa, tulee asioihin perspektiiviä, ja oppii näkemään molempien paikkojen hyvät ja huonot puolet. Ei ole olemassa onnen ihmemaata, mutta jokainen perhe voi miettiä, mikä on se meidän paras paikka. Meille se on tällä hetkellä Suomi.
ja on aivan eri asia asua jossain maassa kuin käydä siellä vain kylässä.
ellei täällä ole työpaikka molemmille tiedossa. Turha luottaa siihen että jotain joskus löytyy, ei löydy. Ainoastaan työn takia kannattaa muuttaa maasta toiseen.
Itse en kyllä missään nimessä muuttaisi Lontoosta Suomeen! Se, että sinulla on siellä työpaikka, on jo todella hyvä asia! Tiedätkö ollenkaan kuinka vaikea ulkomaalaisen on löytää Suomesta töitä? Riippuu toki miehesi ammatistakin, mutta ulkomaalaiselle koulutusta vastaavan työn saaminen Suomessa on kiven alla. Suomessa kun on "maailman paras ja korkeatasoisin koulutus" ja "muunmaalaisilla papereilla saa perseensä pyyhiä" ja läpäläpälää.
Oma mieheni tuli Suomeen kolmisen vuotta sitten, eikä löytänyt koulutustansa vastaavia töitä, joten aloitti opiskelut, kun maahanmuuttajien kielikurssit alkoivat turhauttaa. Aivan alussa tarkoituksenamme oli kyllä ehkä jäädäkin tänne Suomeen JOS kaikki menee hyvin, mutta nykyään emme pidä sitä edes vaihtoehtona, vaikka löytyisi millainen työ tahansa. Lähdemme heti kun minä valmistun, ja se on onneksi jo aika pian.
Jos nyt voisin mennä elämässäni kolme vuotta taaksepäin, en missään nimessä olisi miestäni tänne "raahannut", vaan olisin mennyt hänen luoksensa. Mutta silloin olin vielä naiivi, ja ajattelin, että kyllähän ne opinnot täällä Suomessa pitää suorittaa jne. Jos nyt saisin päättää uudestaan, niin olisin ehdottomasti lähtenyt sinne. Ja kyseessä on siis MOSKOVA. Ja sinä harkitset Suomeen tulemista Lontoosta? :) No, voihan teillä kaikki toimia ihan hyvinkin loppujen lopuksi Suomessa, mutta edelleen, kuten viestini osikkokin sanoo: en suosittele.
Oma englantilainen mieheni yritti täällä saada töitä viime vuonna. Häneen ei ollut minkäänlaista kiinnostusta, vaikka toimii IT-alalla, missä periaatteessa pitäisi pärjätä englanniksikin. Hän opiskeli myös suomenkieltä... Sanon suoraan, että minulle itselleni koko homma oli aika raskas ja turhauttava ja totesimme, että hän on liian kallis resurssi pyörimään toimettomana tai kaikenlaisissa yleishyödyllisissä/suomenkielen koulutuksissa jne jne. Hän lähti takaisin Englantiin ja sai alansa töitä kuukauden kuluttua muutettuaan takaisin. Mieheni pitää Suomesta aivan valtavasti, mutta valitettavasti täällä ei ole meille pariskuntana täysipainoiseen elämään, missä molemmat saisivat tehdä alansa töitä... En todellakaan suosittele Lontoosta muuttoa tänne ilman, että vähintään jommalla kummalla on täällä jo työpaikka katsottuna, erityisesti sille ulkomaalaiselle...