Eu:n komission lähettämässä kirjeessä on todettu syrjimättömyysvaatimuksesta kirjeen sivulla 16 seuraavaa:
"Edellä esitetyistä syistä johtuen ei keskimääräisen arvon alenemisen mallia voida käyttää, koska se ei kata kaikkia ajoneuvoja. Lisäksi tilastoihin sisältyy autoja, joiden arvo selvästi alenee väitettyä keskiarvoa nopeammin. Kirjeen liitteenä olevien taulukoiden mukaan esimerkiksi Lada Samara 1,5 menettää 20 prosenttia arvostaan ensimmäisen vuoden aikana ja sen arvon aleneminen jatkuu nopeana. Jyrkintä arvon alenemista olisi sovellettava tapauksissa, joissa ei voida tehdä vertailua vastaaviin Suomen markkinoilla jo oleviin autoihin, jotta taataan, että kyseisen prosenttiosuuden soveltaminen ei edes muutamassakaan tapauksessa voi johtaa 3-6 kuukautta vanhan käytetyn ajoneuvon verotukseen, joka ylittää Suomessa jo rekisteröityjen vastaavien autojen jäännösveron."
EU:n komissio siis tulkitsee syrjimättömyysvaatimusta siten, ettei käytetyn tuontiauton verotus saa johtaa edes muutamassakaan yksittäistapauksessa verotukseen, joka ylittää Suomessa jo rekisteröityjen vastaavien autojen jäännösveron määrän. Tätä käsitystä tulisi soveltaa sekä ajoneuvon verotusarvon määritykseen että sovellettavan veroprosentin valintaan.
Samoin EYT Weigel -päätöksessä: "Syrjinnän estämiseksi on tämän johdosta välttämätöntä, että Eurotax-arvojen nojalla asetetut kiinteät maksut vastaavat tarkoin ajoneuvojen todellista arvonalentumista ja että niiden perusteella on mahdollista päästä maahantuotujen käytettyjen autojen verotuksessa siihen, ettei veron määrä missään tapauksessa ole suurempi kuin vastaavan kotimaassa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvä verosta jäljellä oleva määrä."
Verotuskäytänössä siis pitäisi menetellä siten, että mikäli ei tiedeta vastaavan käytetyn ajoneuvon käypää arvoa, on valittava niin alhainen verotusarvo, ettei ajoneuvon tuojaa missään tapauksessa syrjitä. Veroprosentti pitäisi myös valita niin alhaiseksi, ettei tuojaa ole käytännössä mahdollista syrjiä. Tullin kuukausikohtaiset taulukot samoin kuin uudemmat keskimääräisiin veronmääriin perustuvat mallikohtaiset taulukot joutavat siis roskakoriin samaan roskaläjään Autodatan tilastojen kanssa.
Mielestäni tätä edellä mainittua asiaa ei ole valitettavasti ymmärretty Helsingin hallinto-oikeudessa, tullista puhumattakaan.
"Edellä esitetyistä syistä johtuen ei keskimääräisen arvon alenemisen mallia voida käyttää, koska se ei kata kaikkia ajoneuvoja. Lisäksi tilastoihin sisältyy autoja, joiden arvo selvästi alenee väitettyä keskiarvoa nopeammin. Kirjeen liitteenä olevien taulukoiden mukaan esimerkiksi Lada Samara 1,5 menettää 20 prosenttia arvostaan ensimmäisen vuoden aikana ja sen arvon aleneminen jatkuu nopeana. Jyrkintä arvon alenemista olisi sovellettava tapauksissa, joissa ei voida tehdä vertailua vastaaviin Suomen markkinoilla jo oleviin autoihin, jotta taataan, että kyseisen prosenttiosuuden soveltaminen ei edes muutamassakaan tapauksessa voi johtaa 3-6 kuukautta vanhan käytetyn ajoneuvon verotukseen, joka ylittää Suomessa jo rekisteröityjen vastaavien autojen jäännösveron."
EU:n komissio siis tulkitsee syrjimättömyysvaatimusta siten, ettei käytetyn tuontiauton verotus saa johtaa edes muutamassakaan yksittäistapauksessa verotukseen, joka ylittää Suomessa jo rekisteröityjen vastaavien autojen jäännösveron määrän. Tätä käsitystä tulisi soveltaa sekä ajoneuvon verotusarvon määritykseen että sovellettavan veroprosentin valintaan.
Samoin EYT Weigel -päätöksessä: "Syrjinnän estämiseksi on tämän johdosta välttämätöntä, että Eurotax-arvojen nojalla asetetut kiinteät maksut vastaavat tarkoin ajoneuvojen todellista arvonalentumista ja että niiden perusteella on mahdollista päästä maahantuotujen käytettyjen autojen verotuksessa siihen, ettei veron määrä missään tapauksessa ole suurempi kuin vastaavan kotimaassa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvä verosta jäljellä oleva määrä."
Verotuskäytänössä siis pitäisi menetellä siten, että mikäli ei tiedeta vastaavan käytetyn ajoneuvon käypää arvoa, on valittava niin alhainen verotusarvo, ettei ajoneuvon tuojaa missään tapauksessa syrjitä. Veroprosentti pitäisi myös valita niin alhaiseksi, ettei tuojaa ole käytännössä mahdollista syrjiä. Tullin kuukausikohtaiset taulukot samoin kuin uudemmat keskimääräisiin veronmääriin perustuvat mallikohtaiset taulukot joutavat siis roskakoriin samaan roskaläjään Autodatan tilastojen kanssa.
Mielestäni tätä edellä mainittua asiaa ei ole valitettavasti ymmärretty Helsingin hallinto-oikeudessa, tullista puhumattakaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Siis jos yksittäistuoduissa perittävä vero ei saisi olla missään tapauksessa suurempi, kuin tääne jo aiemmin tuoduissa, niin silloinhan se olisi yleisesti ottaen pienempi, kuin täällä myynnissä olevissa.
Eikös kilpailulainsäädäntö ole moista eriarvoisuutta vastaan? Eri toimijoita ei saa verotuksella asettaa eriarvoiseen asemaan.
Kyse ei siis ole yksittäin tuoduista tai vain yksityisten tuomista. Sama syrjimättömyysvaatimus pätee myös yritysten tuomiin autoihin.
Jos en hirveästi väärin muista, syrjimättömyysvaatimus oli jo Siilin-jutun ratkaisuissa, mutta rakas eduskuntamme ei ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa, vaan meni keksimään tämän keskiarvoprosentin ja muun tingeltangelin.
Paha siinä on tullin lähteä omine nokkineen lainvastaisia ratkaisuja säveltämään.
TK
Nimittäin se, että veron määrä on SAMA kuin alin veron määrä.
"niin silloinhan se olisi yleisesti ottaen pienempi, kuin täällä myynnissä olevissa."
Pienempi se kilpailutilanteessa tuleekin olla. Kukapa sitä kalliimpaa autoa haluaa ostaa. Nämä Suomen hinnathan ovat vielä syrjivän autoveron johdosta suljetun markkinan hintoja, eli ylihintaisia euromarkkinoihin nähden. Verohan pitäisikin laskea tosiasiassa autosta maksetusta verottamasta hinnasta.
Sillä kysymys kuului,
Jos käytettynä tuoduista maksetaan vero alhaisiman taulukkohinnan mukaan, niin ovatko silloin uutena Suomeen tuodut huonommassa kilpailuastelmassa, onko niiden hinnassa enemmän veroa? Kilpailuperiaatteiden mukaan ainakin pitäisi asettaa kaikki alalla toimivat samalle viivalle.
Se olisi periaatteessa helppoa, jos auton esim. Saksasta ostavan maksusta saamaan kuittiin voisi luottaa. Mutta kun todellista summaa pienemmän kuitin kirjoittaminen on molemmille osapuolille edullista, niin homma ei oikein toimi. Jos verot laskettaisiin kauppakuiteista, niin niiden perusteella suomalaiset tekisivät aivan loistavia kauppoja Saksassa ;-). Peittoaisivat kaupanteossa vanhat kauppasaksat ja muut jobbarit mennen tullen. Tilanteen ovat ilmeisesti tajunneet myös EU:n komissio ja tuomioistuin, kun eivät ole sitä vaatineet.
Autoverohan syrjii suomalaisia useimpiin muihin eurooppalaisiin verrattuna. Mutta nythän on kyse arvonlisäverosta ja sen, tai sitä "vastaavan" veron perimisestä myös autoverosta. Itse autoverosta ei mielestäni komission kirjeessä ei ollut kysymys.
yksityisten ja firmojen tositteet eroaa toisistaan. Firmojen tehtailemiin kuitteihin löyttyy luottoa mutta yksityisiä epäillään.
Eurooppalaisen autoliikkeen kuitit on tarvittaessa tarkistettavissa.
Kuitti kikkailusta lähtee oikeuteen niin yksityinen kuin yrityskin. Seuraamukset on vain yleensä rajumpia yksityisen henkilön kärähtäessä petoksesta.
Mietippä miksi yksityishenkilön tositteet kelpaa autoveroja lukuun ottamatta kaikkien muiden kulujen tositteeksi.
mitään…:
Sillä kysymys kuului,
”Jos käytettynä tuoduista maksetaan vero alhaisiman taulukkohinnan mukaan, niin ovatko silloin uutena Suomeen tuodut huonommassa kilpailuastelmassa, onko niiden hinnassa enemmän veroa?”
oikein:
Suomiauton vero-osuushan on ainakin se, mitä siitä on uutena maksettu. Veron määrähän on riippuvainen tuosta auton käyvästä arvosta ja auton käypä arvohan on se, minkä siitä myytäessä tai lunastettaessa saa. Jos Suomi ei esim. ostokuittia hyväksy, niin silloin joudutaan syrjimättömyyden varmistamiseksi käyttämään niin alhaista hintaa, ettei varmasti syrjitä. Syrjimättömyys on tässä kuitenkin se tärkein asia, vaikka et sitä kysynytkään. Varmaa on ainakin se, ettei tuontiauton veronmaksu muuta Suomiauton veronmäärää miksikään. Jos tuontiauto tulee edullisemmaksi, kuin Suomiauto, niin silloin kannattaa ostaa omasta mielestäni tuontiauto. Näin se kilpailu toimii.
mitään…:
”Kilpailuperiaatteiden mukaan ainakin pitäisi asettaa kaikki alalla toimivat samalle viivalle.”
oikein:
Kyllä. Ymmärtääkseni ne saadaan samalle viivalle ainoastaan poistamalla tämä hankintaan perustuva autovero.
mitään…:
”Se olisi periaatteessa helppoa, jos auton esim. Saksasta ostavan maksusta saamaan kuittiin voisi luottaa.”
oikein:
Kyllä.
mitään…:
”Mutta kun todellista summaa pienemmän kuitin kirjoittaminen on molemmille osapuolille edullista, niin homma ei oikein toimi.”
oikein:
Tuota en osaa sanoa. Itse olen ainakin maksanut asunto-osakkeeni leimaveron, asunnon ostohinnan mukaan. Ei sitä myyjän ja minun välistä myyntikuittia ole kukaan epäillyt.
mitään…:
”Jos verot laskettaisiin kauppakuiteista, niin niiden perusteella suomalaiset tekisivät aivan loistavia kauppoja Saksassa ;-).”
oikein:
Kyllä.
mitään…:
”Peittoaisivat kaupanteossa vanhat kauppasaksat ja muut jobbarit mennen tullen.”
oikein:
Tuohon en osaa sanoa mitään.
mitään…:
”Tilanteen ovat ilmeisesti tajunneet myös EU:n komissio ja tuomioistuin, kun eivät ole sitä vaatineet.”
oikein:
Tuota en tiedä, mutta ei sitä ole ainakaan kielletty EU:ssa. EU vain vaatii, ettei verotus saa olla yhdessäkään tapauksessa syrjivä.
mitään…:
”Autoverohan syrjii suomalaisia useimpiin muihin eurooppalaisiin verrattuna.”
oikein:
Kyllä.
mitään…:
”Mutta nythän on kyse arvonlisäverosta ja sen, tai sitä "vastaavan" veron perimisestä myös autoverosta. Itse autoverosta ei mielestäni komission kirjeessä ei ollut kysymys.”
oikein:
Jos oikein olen ymmärtänyt, mielestäni keskustelusi siirtyi tässä kohdassa auton verotusarvosta tähän autoveron 22 %:n lisäosaan (alv, elv, ”vastaavaan”), jota osuutta ei Suomiautossa ole. Tätä autoveron 22 %:n lisäosaahan on nyt peritty vain yksityisten tuomista tuontiautoista, joka on rajoittanut niiden kilpailullista asemaa Suomiautoihin nähden. Mielestäni mikäli tätä lisäosaa ei peritä myöskään tuontiautojen veroissa on se silloin mielestäni myöskin kilpailullisesti tasapuolista. En ainakaan ymmärrä miksi se johtaisi uutena Suomeen tuodut huonompaan kilpailulliseen asemaan.
Eikös uuden auton ALV lasketa verollisesta hinnasta?
Se, että autokauppias saa vähentää verosta maksetun ALV:n, ei vaikuta lopulliseen verotukseen, koska siinä summassa, josta se lopullisesti maksetaan, on vero mukana.
Nyt komission mukaan verosta laskettavaa ALVia ei saisi vähentää siitä ALVista, joka lasketaan kuluttajahinnasta.
Ja sillä syrjimättömyydellä tarkoitin sitä, että onko eri tavalla tuoduissa sama veroprosentti. Jos käytettynä tuodussa vero onkin alhaisempi, niin silloin se syrjii niitä, jotka kauppaavat uutena maahan tuotuja.
Yleensä yritysten välisessä kaupankäynnissä ostaja haluaa kuitin ja vähennysoikeudet täydestä hinnasta, silloin ei kannata kirjoitella vääriä kuitteja. Mutta jos kirjatun summan pienentäminen on molempien etu, niin silloin kiusaus käy suureksi. Ja autojobbareita löytyy kaikista maista, he tuskin pelkäävät kärähtämistä (kun moni sanoisi heitä muutenkin amattihuijareiksi). "Hyvillä kaupoilla" tarkoitin silloin virallisiin papereihin kirjattavaa hintaa, en todellista.
Ja äläkä ota tätä autoveron puolustuksena, olipa vaan hieman vastakkainen kommentti. Muunlaisia täällä onkin ollut riittämiin, monilla vaan tuntuu olevan epärealistisia odotuksia autoveron poiston autuaallisuudesta. Välirahahan ei paljoa muutu, jos sekä uusien, että käytettyjen hintataso muuttuu Saksalaiseksi.