Pornon katselusta

Olen esimerkillinen mies; siivoan, laitan ruokaa, hoidan lapset ja muut kotityöt. En polta, en juo ja huolehdin hygieniastani ja fyysisestä kunnostani. Olen hauska, fiksu, koulutettu ja hyväkäytöksinen.

Olen 11 vuoden yhdessäolomme aikana ollut aina seksin suhteen vaimoa aloitteellisempi. Vaimoa ei saa innostuneeksi seksistä sitten millään. Kolmannen lapsen syntymän jälkeen seksi, ja läheisyys ja rakkaus ylipäätään, on vähentynyt minimiin.

Kun kaikki huomionosoitukseni on torjuttu lennosta useita vuosia, en enää jaksa juurikaan yrittää. Suhteen parantaminen tuntuu kiinnostavan vain minua.

Nettipornosta saan hiukan helpotusta fyysiseen puutteeseen. Henkistä läheisyyttä sillä ei voi korvata.

Oi kuinka mielelläni jakaisin energiani, iloni, ajatukseni, toiveeni ja rakkauteni vaimoni kanssa. Mutta kun häntä ei kiinnosta, niin ei kiinnosta...

Jos sinua loukkaa miehesi pornon katselu, ei se silloin ole ok. Valehtelu ja salailu kertovat myös siitä, että jotakin häikkää tilanteessa on.

Itse seurustelumme alkuvaiheessa käskin nykyisen aviomieheni hävittää poikamiesvuosien pornovideot. Vaihtoehtona oli joko minä tai muut, ei molempia. Mieheni ei ole videoiden perään haikaillut, sillä esteettistä ja fyysistä virikettä sekä läheisyyttä on kotona tarjolla ihan tarpeeksi. Toisten ihmisten alastomien kroppien kuvien aktiivinen etsiminen esim. netistä ja niiden tuijottelu kiihottumistarkoituksessa ei minusta kovin paljon eroa vieraissa juoksemisesta. En tuomitse, jos joku on eri mieltä, itse vain koen pornon parisuhdetta loukkaavana.

Toinen asia, miksi en pornoa kotiin halua, on omat ja sukulaisten lapset. Vaikka ne videot ja lehdet olisivat lukkojen takana, aina jossakin vaiheessa ne päätyvät lasten käsiin. Teini-ikäiselle tai lapselle ne ovat vain liian rajua kamaa, elämänkokemus ei riitä ymmärtämään esim. sitä, mitkä tilanteet ovat täysin lavastettuja ja mitkä oikeasti mahdollisia. Lasten netinkäyttöä valvotaankin meillä aina. Aikanaan sinkkuvuosina näki kyllä surullisia esimerkkejä siitä, miten joillakin nuorilla miehillä porno oli aivan hämärtänyt käsitykset siitä, mitä nautinnollinen seksi on. Liiat suorituspaineet ja tekniikkakeskeisyys pilaa molempien nautinnon, ja pornossa harvoin tuodaan esille läheisyyden tai luottamuksen merkitystä. Tärkein sukupuolielin kun kuitenkin ovat ne aivot.

Omalta osaltani pornon katselu liittyy itsetyydytykseen, joka taas liittyy ajoittain aika puutteelliseen seksielämään. Itsetyydytys on molempien mielestä OK, mutta olisi tietenkin mukava jos asian voisi hoitaa ilman pornoa. Kyllähän se onnistuu mutta itseäni kaikki visualinen kyllä kiihottaa, siksi pornon katselu tuntuisi luontevalta. Minulle ne on vaan kuvia, ei mitään muuta. Siksi porno sinänsä ei todellakaan tunnu pettämiseltä. Mutta kun keskustelumme perusteella tiedän että vaimoni ajattelee toisin haluan välttää pornoa. Pornon välttäminen vaimon mielipiteen takia on kuitenkin yllättävän vaikeaa kun itse olen pohjimmiltani sitä mieltä että porno on ok. Olenkin miettinyt jotain korvaavaa ettei turhaan olisi kiusausta pornosivuille. Salailu yleensä ei johda mihinkään hyvään. Kai tähänkin joskus joku ratkaisu löytyy.

Minun mielestä teidän pitäisi saada aikaiseksi jonkinlainen keskustelu asiasta, ja palata aiheeseen silloin tällöin sillä asian käsittely ei ole kovin helppoa. Luulen että miehesi näkee pornonkatsekun ilmiönä täysin eri tavalla kuin sinä. Toisen ymmärtäminen tässä kohtaa on vaikeaa. Samoin omien ajatusten selkiyttäminen voi olla hankalaa. Itse en esim. ole koskaan myöntänyt vaimolleni että itsetyydytys ja porno olisi jotenkin kovin tärkeää minulle. Se on enemmänkin nolo asia, jonka merkitystä olen hänelle vähätellyt. Onhan se noloa myöntää itsellekin että porno olisi jotain tärkeää. Jos vähänkin käyttää järkeä niin eihän se tärkeää voi olla kenellekään terveelle ihmiselle. Silti se johonkin tarpeeseen aina välillä tuntuu vastaavan. Eli onko porno sitten oikeasti minulle tärkeää? Voiko edes elää kokonaan ilman? Vai onko pornon katselu sairaus, johon pitää löytää lääke? Järki ja alitajunta eivät ole ihan samalla aaltopituudella. Kummallista.

Järkeni kuitenkin sanoo että pornosta seuraa yleensä enemmän huonoa kuin hyvää.

Tuskin se pornon katsominen on kovin vakavaa. Onhan niitä sivuja joita on suunnattu naisille, joita voit sinä käydä surffaileen. Itse ainakin myönnän, että välillä on hauska katsoa pornoa jopa yhdessä miesystävän kanssa. Jotkut vaan on enemmän jotkut vähemmän koukussa tirkistelyyn. Turhaan hätäilet.
Niin tässä oli tämä minun mielipide.

Kyse voi olla jonkinasteisesta seksiriippuvuudesta. Yhdeksi seksiriippuvuuden merkiksi määritellään tämä:

Pakonomainen eroottisten ja pornografisten lehtien, videoiden ja internet-materiaalin runsas hankkiminen ja niiden jatkuva käyttäminen seksuaalisen kiihotuksen lähteenä.

Pitää kuitenkin muistaa, että tiukkoja rajoja on vaikea vetää. Joillakin on voimakkaampi vietti kuin toisilla. Huolestua kannattaa sitten, kun ongelmia aiheutuu joko itselle, perheenjäsenille tms.

Jos mieheni pornoa katselee,joskus katsotaan yhdessäkin.Jos tuntitolkulla päivittäin...siinä on kyllä jotain vikaa..ei normaalisti noin paljoa kiinnosta.

Ota asia puheeksi hänen kanssaan. Ja sitten varaatte yhdessä ajan vaikkapa A-klinikalle tai mielenterveystoimistoon. Koska riippuvaisuus häiritsee jo jokapäiväistä elämää ja parisuhdetta. Hae ajoissa apua. Usein riippuvaiset henkilöt eivät itse tajua riippuvaisuuttaan. Mutta laita kova kovaa vastaan. Pornon katselu on silloin tällöin ok yhdessä tai erikseen. Mutta koska hänen pitää salailla asiaa yms. niin kaikki ei ole kunnossa.

Tuli tässä mieleen, että hänhän saattaa hakea myös erikoisempaa tai fetissi pornoa netistä. Sekin on ok KOHTUUDELLA niin kauan kuin kuvat ovat laillisia. Mutta jos kyseessä on lapsipornoa niin sinun on otettava yhteys poliisiin. Oli hän miehesi tai ei.

Neuvoisin kumminkin ekaksi ottamaan asian puheeksi miehesi kanssa. Ja voithan vaikka nuuskia sivuhistoriasta yms. missä sivuilla hän on käynyt, kun siihen tulee sopiva tilaisuus. Koska onhan kone kumminkin myös sinun.

Hae apua miehellesi, mutta avoimesti ennen kuin tilanne karkaa liiaksi käsistä.

ovat kiva lisä,itsekin pidän HYVIN tehdyistä pornoelokuvista.
Katson itse,mies katsoo,yhdessä ja yksin.
Mutta jos siihen alkaa mennä tuntitolkulla päivässä,niin menee liian kauan!
Luulisi kolme tuntiakin olevan jo aika puuduttavaa?Juoni sinällään kun ei kovin mukaan tempaa :))

"valilla makaan ajatellen etta mita helvettia ma tassa teen".

Juuri niin minäkin koen. Olen tullut asiaa pitkään pohdittuani siihen tulokseen, ettei minun tarvitse harrastaa seksiä sellaisen ihmisen kanssa, joka kiihottuu pornosta.

En todellakaan ole mustasukkainen tai kateellinen. Olen sen verran omanarvontuntoinen, etten missään nimessä siedä ajatusta, että puolisoni kiihottuisi minusta pornahtavasti. Minä olen ihminen, johon suhtaudutaan kunnioittavasti ja rakastavasti. En halua olla mikään miehisten himojen kohde. Pornoa tihrustavilla miehillä on puolisonsakin kanssa aina pornoajatukset mielessä (ainakin taustalla). Sellaista en siedä.

me katsomme pornoa miehen kanssa yhdessä ja erikseen! ei minusta ole lainkaan sairasta, jos kiihottuu pornosta, sehän on seksiä!! tuntikausia on liikaa ja kyllä pitää pystyä kiihottumaan muutenkin, ihan vaan toisen läheisyydestä.

vaihteluna porno on hyvä juttu, mutta sinun miehesi tapaus ei tunnu enää normaalilta. koita ottaa puheeksi ja sopikaa vaikka yhteisestä katselutuokiosta ja avun hakemisesta..