9600 v männyt huojuneet Jyväskylässä

ohhoh kirjoitti:
"Väitätkö siis, että on löydetty mäntyjä, joilla on 9600 vuosilustoa?"

No ei noinkaan. Vaan löytyy ko. alueella olleista puista jatkuva sarja eri-ikäisiä puita, joissa vuosilustojen perusteella voidaan muodostaa jatkumo. Tarkasteluaineisto on voitu ottaa vaikka järvien pohjasta tai muista paikoista, missä puu on säilynyt siten, että vuosilustot ovat yhä tunnistettavissa.

Nimittäin samalla alueella kasvanee puut kasvavat suunnilleen samalla tavalla kunakin vuonna. Vuoden kasvuolosuhteet on nähtävissä vuosiluston ominaispiirteistä. Kun näitä vuosilustosarjoja vertaillaan, voidaan lustot laittaa vastaamaan toisiaan (samaa vuotta). Tällä tavalla myös nuo kuolleet puut voidaan asettaa sarjaan toistensa kanssa.

kissa kirjoitti:

ohhoh kirjoitti:
"Väitätkö siis, että on löydetty mäntyjä, joilla on 9600 vuosilustoa?"

No ei noinkaan. Vaan löytyy ko. alueella olleista puista jatkuva sarja eri-ikäisiä puita, joissa vuosilustojen perusteella voidaan muodostaa jatkumo. Tarkasteluaineisto on voitu ottaa vaikka järvien pohjasta tai muista paikoista, missä puu on säilynyt siten, että vuosilustot ovat yhä tunnistettavissa.

Nimittäin samalla alueella kasvanee puut kasvavat suunnilleen samalla tavalla kunakin vuonna. Vuoden kasvuolosuhteet on nähtävissä vuosiluston ominaispiirteistä. Kun näitä vuosilustosarjoja vertaillaan, voidaan lustot laittaa vastaamaan toisiaan (samaa vuotta). Tällä tavalla myös nuo kuolleet puut voidaan asettaa sarjaan toistensa kanssa.

Puita ei tutkittu eikä puiden vuosilustoja.
(Kumpikaan ei jaksanut vilkaista linkkiä sivua 23?)
Puista ei ollut jäljellä kuin siitepölyt joita kertyi järvenPOHJALUSTOIHIN.

Kyseessä oli JÄRVENPOHJAN SEDIMENTTIEN VUOSILUSTOT.

Mr.K.A.T. kirjoitti:

Puita ei tutkittu eikä puiden vuosilustoja.
(Kumpikaan ei jaksanut vilkaista linkkiä sivua 23?)
Puista ei ollut jäljellä kuin siitepölyt joita kertyi järvenPOHJALUSTOIHIN.

Kyseessä oli JÄRVENPOHJAN SEDIMENTTIEN VUOSILUSTOT.

No niin meni väärin, olin just lukemassa tuota Tillanderin väikkäriä kun huomasin erheeni.

Siis Suomessa ei tullaista vuosilustosarjaa ole saatu, mutta muistaakseni jossain muualla kyllä.

Mutta niinhän tuo menee, että lustoja syntyy kyllä vesistöihinkin. Tuolta vuosilustoista on sitten siitepölyn perusteella havaittu mäntyjen ja koivujen olleen tuolla alueella ja vuodetkin voidaan laskea taaksepäin ...

kissa kirjoitti:

No niin meni väärin, olin just lukemassa tuota Tillanderin väikkäriä kun huomasin erheeni.

Siis Suomessa ei tullaista vuosilustosarjaa ole saatu, mutta muistaakseni jossain muualla kyllä.

Mutta niinhän tuo menee, että lustoja syntyy kyllä vesistöihinkin. Tuolta vuosilustoista on sitten siitepölyn perusteella havaittu mäntyjen ja koivujen olleen tuolla alueella ja vuodetkin voidaan laskea taaksepäin ...

Niillä on päästy tuonne 9900 vuoden pintaan.
Ja "liukuvan kelluvasti" 11-12000 v paikkeille.

Mr.K.A.T. kirjoitti:

Puita ei tutkittu eikä puiden vuosilustoja.
(Kumpikaan ei jaksanut vilkaista linkkiä sivua 23?)
Puista ei ollut jäljellä kuin siitepölyt joita kertyi järvenPOHJALUSTOIHIN.

Kyseessä oli JÄRVENPOHJAN SEDIMENTTIEN VUOSILUSTOT.

Järvisedimenttien kerrostumista on hyvin vaikea päätellä mitään ajoituksista yli 2000 vuoden taakse. Tiedätkö sinä KAT ollenkaan miten järvisedimenttinäytteitä kerätään?

Jos tietäisit et ehkä hehkuttaisi tätäkään "tosiasiaa" todisteena evouskosi puolesta. Hyvin usein järvisedimenttitangot hajoavat ja siinä on AIVAN mahdoton homma tutkijoilla laskea kerrostumien lukumäärää. Varsinkaan useita tuhansia. Olet nyt tainnut kyllä taas pistellä omiasi (valitettavasti).

Muuten tiedoksi sinulle ja muillekin: Vanhimmat suomalaiset puut ovat 1100-1200 vuotta vanhoja katajia, jotka kasvavat Enontekiön tunturialueella.

masi kirjoitti:

Järvisedimenttien kerrostumista on hyvin vaikea päätellä mitään ajoituksista yli 2000 vuoden taakse. Tiedätkö sinä KAT ollenkaan miten järvisedimenttinäytteitä kerätään?

Jos tietäisit et ehkä hehkuttaisi tätäkään "tosiasiaa" todisteena evouskosi puolesta. Hyvin usein järvisedimenttitangot hajoavat ja siinä on AIVAN mahdoton homma tutkijoilla laskea kerrostumien lukumäärää. Varsinkaan useita tuhansia. Olet nyt tainnut kyllä taas pistellä omiasi (valitettavasti).

Muuten tiedoksi sinulle ja muillekin: Vanhimmat suomalaiset puut ovat 1100-1200 vuotta vanhoja katajia, jotka kasvavat Enontekiön tunturialueella.

Aikamoisia poropeukaloita nuo näytteen ottajat, kun eivät saa tuubista näytettä ehjänä :)
Niitä täytyy varmasti ojentaa Nokian nuorisohjaajalla ettei tohelointi toistuisi.

masi kirjoitti:

Järvisedimenttien kerrostumista on hyvin vaikea päätellä mitään ajoituksista yli 2000 vuoden taakse. Tiedätkö sinä KAT ollenkaan miten järvisedimenttinäytteitä kerätään?

Jos tietäisit et ehkä hehkuttaisi tätäkään "tosiasiaa" todisteena evouskosi puolesta. Hyvin usein järvisedimenttitangot hajoavat ja siinä on AIVAN mahdoton homma tutkijoilla laskea kerrostumien lukumäärää. Varsinkaan useita tuhansia. Olet nyt tainnut kyllä taas pistellä omiasi (valitettavasti).

Muuten tiedoksi sinulle ja muillekin: Vanhimmat suomalaiset puut ovat 1100-1200 vuotta vanhoja katajia, jotka kasvavat Enontekiön tunturialueella.

Google "Lake Nautajärvi" antaa paljon lisää kerroskuvia: Ojalan Antin tutkimus Nautajärvestä:

http://www.gsf.fi/esf_holivar/ojala.pdf


Tässä Saarisen Timon sivuilla on kuvia vehkeistä, menetelmistä ja lustoista:
http://users.utu.fi/tijusa/

Tässä linkissä on jännittävää tietoa:

http://www.gi.ee/pdfid/10914.pdf

"Veski & Seppä & Ojala: Cold event at 8200 yr B.P. recorded in annually laminated lake sediments in eastern Europe, Geology, August 2004."

Se kertoo kylmästä kaudesta 8400-8080 v sitten, jossa lämpötila putosi 2 astetta, ei vain Eestissä vaan monissa tallenteissa Länsi-Euroopassa ja vastaava kohta löytyy peräti Grönlannin mannerjäästä yhdenmukaisesti.

Mr.K.A.T. kirjoitti:

Google "Lake Nautajärvi" antaa paljon lisää kerroskuvia: Ojalan Antin tutkimus Nautajärvestä:

http://www.gsf.fi/esf_holivar/ojala.pdf


Tässä Saarisen Timon sivuilla on kuvia vehkeistä, menetelmistä ja lustoista:
http://users.utu.fi/tijusa/

Tässä linkissä on jännittävää tietoa:

http://www.gi.ee/pdfid/10914.pdf

"Veski & Seppä & Ojala: Cold event at 8200 yr B.P. recorded in annually laminated lake sediments in eastern Europe, Geology, August 2004."

Se kertoo kylmästä kaudesta 8400-8080 v sitten, jossa lämpötila putosi 2 astetta, ei vain Eestissä vaan monissa tallenteissa Länsi-Euroopassa ja vastaava kohta löytyy peräti Grönlannin mannerjäästä yhdenmukaisesti.

Kuten Nautajärvirportissakin todetaan:

"However, due to local disturbances it is evident that the relationship between external forcing
on sedimentation and annual accumulation of mineral/organic matter is not a linear and stable over time."

Eli vuotuisen akkumulaation käyttö ajanmäärityksessä on hyvin kyseenalaista epälineaarisuudesta johtuen. Ojala on artikkelissaan vakuuttavasti perustellut tämän viittaamalla mm. voimakkaisiin paikallisiin häiriöihin.

Sitäpaitsi luuletko, että Ojala olisi kehadnnut laittaa tieteelliseen artikkeliin yhden merkittävimmistä todellisista syistä: tumeploivat keährajoittelija rikkovat tangot. Ei tietenkään. Ehkä Ojala itse on poikkeuksellisen hyvä käsityöihminen, mutta tämän riskin unohtaminen raportista olisi tyypillistä evotieteilyä. Kerrotaan puolitotuuksia oman uskon vahvistamiseksi.

Sitäpaitsi mr KAT ET VOI VAKAVALLA NAAMALLA VÄITTÄÄ että röntgenintensiteetin mittaukset jostain järven pohjasta kaivetusta mudasta loppupeleissä todistaisi tasan mitään evohumpuukin paikkansapitävyydestä. Tiedoksesi, siitepölyn ja mudan röntgenabsorptiokertoimet ovat niinn lähellä toisiaan että intensiteettimittausten resoluutio EI MITENKÄÄN pysty tekemään eroa pölyn ja taustamatriisin välille.

MOT

Wunderbaum kirjoitti:

Aikamoisia poropeukaloita nuo näytteen ottajat, kun eivät saa tuubista näytettä ehjänä :)
Niitä täytyy varmasti ojentaa Nokian nuorisohjaajalla ettei tohelointi toistuisi.

Otapa itse tuubi täyteen mutaa ja yritä saada se ulos ilma että kerrostumat menevät sekasin.
Voit yrittää itse tätä kotona laittamalla mutalällyä pitkään dekantteriputkeen ja sen jälkeen ottaa se ulos niin että olet vakuuttunut että eri mutakerrokset eivät oile sekaantuneet toisiinsa.

Kokeilepa ensin tätä ennen kuin tulet soittamaan poskeasi tälle foorumille ja nolaamaan itseäsi julkisesti.

masi kirjoitti:

Kuten Nautajärvirportissakin todetaan:

"However, due to local disturbances it is evident that the relationship between external forcing
on sedimentation and annual accumulation of mineral/organic matter is not a linear and stable over time."

Eli vuotuisen akkumulaation käyttö ajanmäärityksessä on hyvin kyseenalaista epälineaarisuudesta johtuen. Ojala on artikkelissaan vakuuttavasti perustellut tämän viittaamalla mm. voimakkaisiin paikallisiin häiriöihin.

Sitäpaitsi luuletko, että Ojala olisi kehadnnut laittaa tieteelliseen artikkeliin yhden merkittävimmistä todellisista syistä: tumeploivat keährajoittelija rikkovat tangot. Ei tietenkään. Ehkä Ojala itse on poikkeuksellisen hyvä käsityöihminen, mutta tämän riskin unohtaminen raportista olisi tyypillistä evotieteilyä. Kerrotaan puolitotuuksia oman uskon vahvistamiseksi.

Sitäpaitsi mr KAT ET VOI VAKAVALLA NAAMALLA VÄITTÄÄ että röntgenintensiteetin mittaukset jostain järven pohjasta kaivetusta mudasta loppupeleissä todistaisi tasan mitään evohumpuukin paikkansapitävyydestä. Tiedoksesi, siitepölyn ja mudan röntgenabsorptiokertoimet ovat niinn lähellä toisiaan että intensiteettimittausten resoluutio EI MITENKÄÄN pysty tekemään eroa pölyn ja taustamatriisin välille.

MOT

"tumeploivat keährajoittelija rikkovat tangot."
Mitähän tuossa lukee.. ?

"todistaisi tasan mitään evohumpuukin paikkansapitävyydestä."

Miten evoluution liittyy onko Nautajärven sedimenttejä 6000 tai 8000 tai 10 000 vuotta ???

Mr.K.A.T. kirjoitti:

Puita ei tutkittu eikä puiden vuosilustoja.
(Kumpikaan ei jaksanut vilkaista linkkiä sivua 23?)
Puista ei ollut jäljellä kuin siitepölyt joita kertyi järvenPOHJALUSTOIHIN.

Kyseessä oli JÄRVENPOHJAN SEDIMENTTIEN VUOSILUSTOT.

Jyväskylän tienoo oli vielä 5000 vuotta sitten veden alla jotta valehtelit että siellä kasvoi veden alla mäntyjä.

Mr.K.A.T. kirjoitti:

Niillä on päästy tuonne 9900 vuoden pintaan.
Ja "liukuvan kelluvasti" 11-12000 v paikkeille.

Suomen Lapista löydettyjen mäntyjen perusteella (liekoja järvien pohjasta tms.) on pystytty muodostamaan yhtäjaksoinen 7589 vuoden pituinen sarja.