Mitä ihminen oikein haluaa? Ensin perustetaan perhe 1 tai 2 lasta. Kas kummaa homma ei toimi, asioita ei saada luistamaan. Homma hoidetaan avioerolla. Vaimo ottaa pääsääntöisesti lapset, miehelle lankeaa maksupuoli. On syntynyt elinikäinen etäavioliitto.
Kummatkin löytävät uuden. Vaimo löytää miehen jolla on kaksi lasta ja joiden maksuja hän makselee, eli hän tulee edellisen miehen tilalle.
Mieskin on löytänyt uuden. Naisella on myös kaksi lasta mitkä asuvat myös sillä.
Alkuperäispari tavatessaan kehuu miten hyvin nykyään menee. Ja nyt hekin pystyvät puhumaan avoimemmin asioista.
Molemmat alkuperäisparit hankkivat yhteisen lapsen uusien pariensa kanssa.......
Lisää lapsia, lisää vanhempia ja lisää ongelmia.
Moni varmaan itsekseen miettii että kannattiko se ero sittenkään, koska yhteiset lapset pitävät ihmiset ikuisesti yhdessä.
Kummatkin löytävät uuden. Vaimo löytää miehen jolla on kaksi lasta ja joiden maksuja hän makselee, eli hän tulee edellisen miehen tilalle.
Mieskin on löytänyt uuden. Naisella on myös kaksi lasta mitkä asuvat myös sillä.
Alkuperäispari tavatessaan kehuu miten hyvin nykyään menee. Ja nyt hekin pystyvät puhumaan avoimemmin asioista.
Molemmat alkuperäisparit hankkivat yhteisen lapsen uusien pariensa kanssa.......
Lisää lapsia, lisää vanhempia ja lisää ongelmia.
Moni varmaan itsekseen miettii että kannattiko se ero sittenkään, koska yhteiset lapset pitävät ihmiset ikuisesti yhdessä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuota noin ... ellet huomaa eroa "lähiavioliitton" ja "etäavioliiton" välillä .. niin en ihmettelekään että ero silloin tuleekin. Näin minä asian näen:
Aviopuolisot joko osaavat elää onnellisesti ja toisiaan rakastaen yhdessä tai eroavat (mikä aina valitettavaa) ... niin, ja kolmas vaihtoehto, elävät kulissiavioliittoa lasten vuoksi (tai luulevat että se lapsen etu).Kyllä, vaikeita aikoja kaikissa suhteissa tulee, ja hätiköidysti ei pidä erota ... kukin sitten omalta kohdaltaan asiantuntija sanomaan oliko yritys riittävä vai ei, ja mikä oikea aika todeta "ei enää, tää ei toimi, olen ja kohta kaikki ovat onnettomia".
Eihän äiti (tai isäkään) erossa lapsia "saa", vanhemmuus on ja pysyy ... toivotaan että vanhemmat osaavat erossaan asiat hoitaa niin, että lapsilla säilyy hyvä suhde molempiin vanhempiinsa ja tapaamiset laajat, ja elarit oikeudenmukaiset. Usein niin tapahtuu, valitettavasti ei aina.
Toivottavasti eronneiden vanhempien välillä säilyy hyvä puheyhteys lasta koskevista arkisistakin asioista, riippumatta siitä ovatko uusissa naimisissa vai eivät. Mutta ei siinä ainakaan minun kokemuksestani juurikaan muuta sitten normaalien kohteliaisuukien lisäksi puhutakaan, emme ole kavereita (saati mitään muutakaan enää), mutta kyllä lapsemme vastuullisia vanhempia.
Niin että kyllä minun mielestäni avioliitto on hyvin paljon muutakin kuin laskujen maksamista ja lasten arkielämästä puhumista samassa osoitteessa (jos erotaan, niin mielestäsi aivan sama, paitsi eri osoitteissa) ... surullista jos niin on, ja ero todennäköisesti edessä
Kyllä siihen rakkauteen kuuluu se arkikin, jopa ne laskut ja lasten asioista puhuminen.
Ne kuuluu siihen turvallisuuteen ja kotiin, jossa perhe elää yhteistä elämää.
Joka suhde ajautuu joskus arkeen, ei silloin pidä suinpäin hyökätä eroon.
Kyllä ap:n kirjoituksessa on se punainen lanka, se pitää saada kiinni ja sain!
En minä sanonutkaan ettei arkeen mainitsemisia asioita kuulu ... mutta jos ne ainoa puolisoita yhdistäva asia, niin heikosti menee.
Ja heikosti voi ja usein meneekin hetkittäin kaikilla, ja sitten otetaan korjausliikkeitä (joka onnistuu, jos puolisoaan rakastaa)... vaikka valitetavan usein tälle palstatalle moni kirjoittajista huomaa korjauslikkeet liian myöhöisiksi omalle kohdalleen, tai peräänkuuluttaa niitä puolisoltaan.
Kirjoitin myös, ettei hätiköidysti pidäkään erota, mutta ei myöskään roikkua toivottamassa tilanteessa. Et sinä tai minä voi sanoa kenellekkään "paljonko on riittävästi" yrittämisen suhteen.... omasta leiviskästämme vain vastaamme.
Ehkeivät ne yhteiset lapset sido IKUISESTI, mutta kyllä nyt ainakin siihen asti, kun lapsi on täysi-ikäinen ja siitä vielä jonkin verran eteenpäin...
Mutta kusista siltikin...totta.
Ikuisesti on liian vahva sana,mutta koko elämän olet lapsien välityksellä sidoksissa entiseen poulisoonsa. Lapsien häät,lapsenlapset. Aina joudut vastakkain exäsi kanssa ei silti ei siinä mitään pahaa ole. Perhejuhlat juhlat muuttuu perheiden juhliksi.