Tämän kanssa VVM:n äijät saavat miettiä päänsä puhki:
Alkuun pari selvennystä:
Käytetyn hinnassa jäljellä olevan absoluuttisen veron määrä lasketaan huomioimalla veron osuus uuden hinnassa. Eli koska uusissa autoissa veron OSUUS on keskimäärin 35%, on käytetyn myyntihinnassa aina sama 35% veroa. EUn päätöksen mukaan keskeistä on, ettei suhteellisen laskennan perusteella saatavaa absoluuttisen veron euroMÄÄRÄÄ enemmän saa verottaa.
1) Lasketaan suhteellisen veron osuus vastaavasta Suomessa ensirekisteröidystä autosta: esim. alle 50 tkm ajetun -00 BMW M5:n saa Saksasta suurinpiirtein 35-60000 € välillä. Sama kottero maksaa härmäläisessä autoliikkeessä käytettynä verottajan raiskaaman Suomi-neidon helmassa n. 90000 € ja siitä 35% eli 31500 € on veroa, joka laitetaan Saksan hinnan päälle. Kokonaishinnaksi Suomessa saadaan siis 66 500-91500 €.
Valtion ongelma on se, ettei se voi määrätä käytettyjen autojen hintatasoa vaan ainoastaan siihen sisältyvän veron (joka siis peritään sekä uudesta että käytetystä maahantuotaessa). Kun auto tulee huomattavasti halvemmaksi itse tuotuna kuin täältä ostettuna, tuontia riittää niin kauan, että hintataso asettuu tasolle, jossa ei enää tuonnista hyödy. Sen vuoksi edellisen kappaleen esimerkin seurauksena onkin Suomessa kyseisen automallin (sekä uutena että käytettyinä tuotujen) hintatason asettuminen lähemmäksi todennäköisesti jonnekin 66500-90000 euron puolivälin alapuolelle eli suurinpiirtein 75000 euroon. Tästä uudesta korjautuneesta hintatasosta (joka on siis yhteinen uutena ja käytettyinä maahantuoduille) 35% olisikin vain 26250 €, joka lisättäisiin seuraavaksi maahantuotuihin vastaaviin autoihin. Tällöin halvempi vaihtoehto maksaisi enää 35000 26250= 61250€ ja keskihinta Suomessa tippuisi myös. Seurauksena on siis itseään ruokkiva noidankehä, jossa yhtälön (kokonaishinta Suomessa – maahantuonnissa maksettavan veron määrä = Ostohinta Saksassa) ratkaisun raja-arvo kokonaishinnalle Suomessa on sama kuin esimerkin 2) tilanteessa (hieman pidemmällä ajanjaksolla).
2) Jos suhteellisen veron laskentaperusteena käytetäänkin keskihintaa Saksassa ((35000 60000)/2 = 47500€), tulee veroksi x edellisen yhtälön mukaan n. 25600€ eli auton kokonaishinnaksi Suomessa olisi 60500-85600 €. Tällöin Suomen hintataso löytyisi suurinpiirtein seuraavan yhtälön mukaan
Keskihinta Saksassa Vero = Hintataso Suomessa , jossa
Vero = 35% x hintataso Suomessa
JA keskihinta Saksassa on esimerkissä 47500 €, saadaan- >
47500 0,35 x Hintataso Suomessa = Hintataso Suomessa,
Hintatasoksi tulee kaavan mukaan 73000€, jossa olisi laskua nykyisestä (90 000 -> 73000) 19% ja hintasuhde uuden (uusi M5 n.125 000 €) ja käytetyn välillä (nyt 90 000 / 125 000 = 72% vrt esimerkin 73 000 / 125 000 = 58%) muuttuisi paremmin vastaavaksi esim. Saksan uusi/käytetty -hintasuhteen kanssa.
Jos en hätäpäissäni tehnyt laskuvirhettä, niin tästäkin pelkistetyksestä yhden auton esimerkistä voi päätellä, että käytettyjen hintataso ei varsinaisesti romahda, vaan laskee luultavasti noin 10-25% autosta riippuen.
3) Jos veron määräytymisessä otetaan huomioon auton ikä käyttämällä veron laskemisessa ikävähennystä, ollaan taas vaihtoehtotilanteessa, jossa vero voidaan laskea joko esimerkin 1 tai 2 mukaan ja tehdä niistä ikävähennykset. Ikävahennyksen käyttö ei kuitenkaan ole valtiolle kannattavaa, koska EU määrää suhteellisen osuuden laskutoimituksen perusteella maksimin nimenomaan veron määrälle (siis euroja ei prosentteja), jolloin valtion kannattaa aina rokottaa maksimin verran ilman mitään vähennyksiä. Ikävähennyshän johtaisi siihen, että uudemmilta autoilta otettaisiin maksimimäärä veroa ja vanhemmilta vähemmän.
Valtion ei siis kannattaisi antaa ikäalennuksia, koska tällöin autokannan keski-iän lasku hidastuu, koska maahan kannattaa tuoda hieman vanhempia autoja kuin olisi tarkoitus (koska vanhemman auton ostohinta ja ja vero ovat pienempiä) ja verokertymä tuontiautoista pienenisi.
Koska valtio ei kuitenkaan ole osoittanut järin rationaalista ja pitkäjänteistä päätöksentekokykyä, se valinnee vaihtoehdon 1 ja yrittää tukkia noidankehän sillä, että jokaista autoa vahdataan erikseen ja jokainen maahantuoja saa sitten tapella veron laskentaperusteena olevasta vertailuhinnasta yksin verottajan kanssa.
Ja vaikka kaiken tämän sotkun jälkeen käytettyjen hintataso ei laskisi suoraan veronlaskentaperusteen muutoksesta johtuen lainkaan, tarjonta kuitenkin lisääntyy, mikä käytännössä tiputtaa hintoja ainakin harvinaisemmissa (kalliimmissa) autoissa. Se taas johtaa pikaisen harkinnan jälkeen siihen, että valtion olisi helpoin käyttää veron laskentaperusteena auton hankintahintaa sellaisessa maassa, jossa verosääntömuunnoksia ei tehdä (esimerkki 2) tai EU:n keskihintaa. Eli jos olisin valtio, helpottaakseni omaa tehtävääni ja kansalaisten elämää, valitsisin siis vaihtoehdon 2. ....mutta toisaalta valtio on valtio ja tekee, mitä huvittaa.
Alkuun pari selvennystä:
Käytetyn hinnassa jäljellä olevan absoluuttisen veron määrä lasketaan huomioimalla veron osuus uuden hinnassa. Eli koska uusissa autoissa veron OSUUS on keskimäärin 35%, on käytetyn myyntihinnassa aina sama 35% veroa. EUn päätöksen mukaan keskeistä on, ettei suhteellisen laskennan perusteella saatavaa absoluuttisen veron euroMÄÄRÄÄ enemmän saa verottaa.
1) Lasketaan suhteellisen veron osuus vastaavasta Suomessa ensirekisteröidystä autosta: esim. alle 50 tkm ajetun -00 BMW M5:n saa Saksasta suurinpiirtein 35-60000 € välillä. Sama kottero maksaa härmäläisessä autoliikkeessä käytettynä verottajan raiskaaman Suomi-neidon helmassa n. 90000 € ja siitä 35% eli 31500 € on veroa, joka laitetaan Saksan hinnan päälle. Kokonaishinnaksi Suomessa saadaan siis 66 500-91500 €.
Valtion ongelma on se, ettei se voi määrätä käytettyjen autojen hintatasoa vaan ainoastaan siihen sisältyvän veron (joka siis peritään sekä uudesta että käytetystä maahantuotaessa). Kun auto tulee huomattavasti halvemmaksi itse tuotuna kuin täältä ostettuna, tuontia riittää niin kauan, että hintataso asettuu tasolle, jossa ei enää tuonnista hyödy. Sen vuoksi edellisen kappaleen esimerkin seurauksena onkin Suomessa kyseisen automallin (sekä uutena että käytettyinä tuotujen) hintatason asettuminen lähemmäksi todennäköisesti jonnekin 66500-90000 euron puolivälin alapuolelle eli suurinpiirtein 75000 euroon. Tästä uudesta korjautuneesta hintatasosta (joka on siis yhteinen uutena ja käytettyinä maahantuoduille) 35% olisikin vain 26250 €, joka lisättäisiin seuraavaksi maahantuotuihin vastaaviin autoihin. Tällöin halvempi vaihtoehto maksaisi enää 35000 26250= 61250€ ja keskihinta Suomessa tippuisi myös. Seurauksena on siis itseään ruokkiva noidankehä, jossa yhtälön (kokonaishinta Suomessa – maahantuonnissa maksettavan veron määrä = Ostohinta Saksassa) ratkaisun raja-arvo kokonaishinnalle Suomessa on sama kuin esimerkin 2) tilanteessa (hieman pidemmällä ajanjaksolla).
2) Jos suhteellisen veron laskentaperusteena käytetäänkin keskihintaa Saksassa ((35000 60000)/2 = 47500€), tulee veroksi x edellisen yhtälön mukaan n. 25600€ eli auton kokonaishinnaksi Suomessa olisi 60500-85600 €. Tällöin Suomen hintataso löytyisi suurinpiirtein seuraavan yhtälön mukaan
Keskihinta Saksassa Vero = Hintataso Suomessa , jossa
Vero = 35% x hintataso Suomessa
JA keskihinta Saksassa on esimerkissä 47500 €, saadaan- >
47500 0,35 x Hintataso Suomessa = Hintataso Suomessa,
Hintatasoksi tulee kaavan mukaan 73000€, jossa olisi laskua nykyisestä (90 000 -> 73000) 19% ja hintasuhde uuden (uusi M5 n.125 000 €) ja käytetyn välillä (nyt 90 000 / 125 000 = 72% vrt esimerkin 73 000 / 125 000 = 58%) muuttuisi paremmin vastaavaksi esim. Saksan uusi/käytetty -hintasuhteen kanssa.
Jos en hätäpäissäni tehnyt laskuvirhettä, niin tästäkin pelkistetyksestä yhden auton esimerkistä voi päätellä, että käytettyjen hintataso ei varsinaisesti romahda, vaan laskee luultavasti noin 10-25% autosta riippuen.
3) Jos veron määräytymisessä otetaan huomioon auton ikä käyttämällä veron laskemisessa ikävähennystä, ollaan taas vaihtoehtotilanteessa, jossa vero voidaan laskea joko esimerkin 1 tai 2 mukaan ja tehdä niistä ikävähennykset. Ikävahennyksen käyttö ei kuitenkaan ole valtiolle kannattavaa, koska EU määrää suhteellisen osuuden laskutoimituksen perusteella maksimin nimenomaan veron määrälle (siis euroja ei prosentteja), jolloin valtion kannattaa aina rokottaa maksimin verran ilman mitään vähennyksiä. Ikävähennyshän johtaisi siihen, että uudemmilta autoilta otettaisiin maksimimäärä veroa ja vanhemmilta vähemmän.
Valtion ei siis kannattaisi antaa ikäalennuksia, koska tällöin autokannan keski-iän lasku hidastuu, koska maahan kannattaa tuoda hieman vanhempia autoja kuin olisi tarkoitus (koska vanhemman auton ostohinta ja ja vero ovat pienempiä) ja verokertymä tuontiautoista pienenisi.
Koska valtio ei kuitenkaan ole osoittanut järin rationaalista ja pitkäjänteistä päätöksentekokykyä, se valinnee vaihtoehdon 1 ja yrittää tukkia noidankehän sillä, että jokaista autoa vahdataan erikseen ja jokainen maahantuoja saa sitten tapella veron laskentaperusteena olevasta vertailuhinnasta yksin verottajan kanssa.
Ja vaikka kaiken tämän sotkun jälkeen käytettyjen hintataso ei laskisi suoraan veronlaskentaperusteen muutoksesta johtuen lainkaan, tarjonta kuitenkin lisääntyy, mikä käytännössä tiputtaa hintoja ainakin harvinaisemmissa (kalliimmissa) autoissa. Se taas johtaa pikaisen harkinnan jälkeen siihen, että valtion olisi helpoin käyttää veron laskentaperusteena auton hankintahintaa sellaisessa maassa, jossa verosääntömuunnoksia ei tehdä (esimerkki 2) tai EU:n keskihintaa. Eli jos olisin valtio, helpottaakseni omaa tehtävääni ja kansalaisten elämää, valitsisin siis vaihtoehdon 2. ....mutta toisaalta valtio on valtio ja tekee, mitä huvittaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Naurettavaa vääntämistä... Suomalaiset ostaa eniten autoja hintaluokasta Focus/Astra... Onpa hyödyllistä laskeskella mitä tulee maksamaan 50,000€ maksava auto...
"Onpa hyödyllistä laskeskella mitä tulee maksamaan 50,000€ maksava auto... "
Jos hinta häiritsee ja matikkapäätä riittää sen verran, niin ota viimeinen nolla hinnoista pois.
Tosin Focuksia riittää jo joka kadunkulmaan ennestäänkin Suomessa, joten etu saattaa jäädä niissä suhteellisestikin pienemmäksi.
Kuka tommosia jaksaa lukea. Kelle sä oikein kirjoittelet, parhaimmillaan saat pari sataa lukijaa, joista suurin osa ei todellakaan viitti lukee noin pitkiä jorinoita.
Ehkä sinun kannattaa tyytyä edelleen lukemaan Aku Ankkaa, tai katso siis edelleen vaan ne kuvat niin ei pääsi rasitu liikaa.
Aku Ankankin jutuissa on yleensä enemmän järkeä kuin useimmissa tänne kirjoitetussa sepustuksissa.Akkarin lukijoista on muuten tutkimuksen mukaan lähes 50% aikuisia.
Vain vaihtoehto 1 on laillinen. Vaihtoehdossa 2 on periaatteessa mahdollista käydä niin että tuoja joutuisi maksamaan veroa enemmän kuin mitä vastaavassa Suomi-autossa on jäljellä. Ei kyllä mitenkään todennäköistä mutta kuitenkin mahdollista. Ellei sitten lakiin tehdä poikkeussääntöä joka estää tämän.
Olet ihan oikeassa tuosta noidankehästä. Olen itse tuumaillut täsmälleen samaa. Lisäksi tämä Suomen keskihintaan perustuva veron laskenta antaa valtiolle sekä autoliikkeille mahdollisuuden venkoilla vielä hetken. Se tuo tietynlaisen automaatisen siirtymäajan veroille.
Mielenkiintoista tulee olemaan se, kuinka yksittäistapausten kohdalla menetellään. Lisäksi jatkossakin tulee valituksia, mutta niitä ei enään ratkaista eu:n vaan suomen tuomioistuimissa ja senhän tietää, että kansalaisen tukka pöllyää jälleen siinä menossa.
Sitten näille SAATANAN IDIOOTEILLE: Painukaa nyt jo helvetissä jonnekkin omalle palstalle nuputtamaan. Tässä keskustelualueessa puhutaan autoveroista.