Mitä voi tehdä ku jätkä ketä on jo kauan seurannut, on muuttunut täysin tavoittamattomaksi? Ennen sentään nähtiin, vaihdettiin katseita ja välillä juteltiin.
Nykyään näen tän jätkän noin kerran kuukaudessa tai harvemmin (sekin kaupassa ostamassa jotain maitoa ja pizzaa). Ulkoisesti se on muuttunut, nuhjuiset vaatteet, parta ajamatta. Sit ku näen sen, niin katseet ei meinaa enää ollenkaa kohdata, vaan mun on pakko oikein tuijottaa, et saa katsekontaktin. Eikä sekään näytä herättävän mitään tunteita. Ei puolesta eikä vastaan.
Ei käy enää baareissa. Ei pidä sen entisiin ystäviin kontaktii. Tunnen yhden sen miespuolisen kaverin, niin sano, et ei juttele enään senkään kanssa tai mitään. Moikkaa vaan kadulla. Kuulemma enää muutaman kaverin kanssa pitää yhteyksiä.
Ongelma on siinä, et oon ollut jo kauan siihen ihastunut. Sitten ku se pääsi lukiosta, en nähnyt sitä paljoakaan, sitten se meni inttiin... Nyt vissiin päässyt sieltä pois, mut ei pääse mitenkään kosketuksiin siihen. Puhelinnumeroakaan ei tunnu keneltäkään saavan. Eli onkohan mitään toivoa? Ku ei edes tiedä onko sillä joku vai ei. Eikä oikeestaan enää tunnekaan sitä, ei tiedä miten se päivät kuluttaa tai mitään. Eli pitäisi tehdä, vai unohtaa koko juttu??
Nykyään näen tän jätkän noin kerran kuukaudessa tai harvemmin (sekin kaupassa ostamassa jotain maitoa ja pizzaa). Ulkoisesti se on muuttunut, nuhjuiset vaatteet, parta ajamatta. Sit ku näen sen, niin katseet ei meinaa enää ollenkaa kohdata, vaan mun on pakko oikein tuijottaa, et saa katsekontaktin. Eikä sekään näytä herättävän mitään tunteita. Ei puolesta eikä vastaan.
Ei käy enää baareissa. Ei pidä sen entisiin ystäviin kontaktii. Tunnen yhden sen miespuolisen kaverin, niin sano, et ei juttele enään senkään kanssa tai mitään. Moikkaa vaan kadulla. Kuulemma enää muutaman kaverin kanssa pitää yhteyksiä.
Ongelma on siinä, et oon ollut jo kauan siihen ihastunut. Sitten ku se pääsi lukiosta, en nähnyt sitä paljoakaan, sitten se meni inttiin... Nyt vissiin päässyt sieltä pois, mut ei pääse mitenkään kosketuksiin siihen. Puhelinnumeroakaan ei tunnu keneltäkään saavan. Eli onkohan mitään toivoa? Ku ei edes tiedä onko sillä joku vai ei. Eikä oikeestaan enää tunnekaan sitä, ei tiedä miten se päivät kuluttaa tai mitään. Eli pitäisi tehdä, vai unohtaa koko juttu??
Vastaukset 4
Vanhimmat
jos joku on ihastunut, joten ei turhaan kannata miettiä toisen reaktiota, koska olen varma että hän olisi imarreltu,vaikka hänellä olisikin toinen. Kyse on ehkä enemmänkin siitä, jaksatko nähdä vaivaa ja stressata sellaisen tyypin takia, jota et edes tunne....on toi aika vaikeeta, jos ei edes ota kontaktia...
Kysele siltä miten menee tms. Ei tarvii olla mikään fiksu avausrepliikki, vaan meet ihan aidosti puhumaan sen kanssa.
Tehän olitte jutelleet jo aikaisemmin, joten kerää vaan rohkeutta ja lähesty sitä.
Sillä se selviää ja saat ratkaisun pulmaasi.
ahdistunut, mää veikkaisiin.
ole kun 2 vaihtoehtoa.
1. Joko vihdoinkin teet asialle jotain konkreettista, tai
2. etsit jonkun muun jota on helpompi lähestyä.
Ei kukaan pysty elämään pelkästään kodin ja kaupan välissä, joten todennäköistä on että teillä on eri kiinnostuksen kohteet ettekä siksi enää kohtaa muualla kun satunnaisesti kaupassa. Sama voi päteä siihen miksi hänen entiset ystävät ovat jääneet. Jos kiinnostukset eivät kohtaa enää millään tasolla, väkinäinen kaveeraaminen ei oikein maistu.
(Omaksi puolustuksekseni pitää sanoa se etteivät kyllä entiset kaverit pidä minuunkaan mitään yhteyksiä. Mikä velvollisuus minulla yksipuolisesti on entisten ystävyyssuhteiden ylläpidossa?)
Jos et tiedä, tunne tai tapaa hänen nykyisiä kavereitaan on puhelinnumeron saaminen hankalaa, varsinkin jos numero on salainen. Ja tuskin hänen kaveritkaan jakavat toisten numeroita tuntemattomille ihmisille.
Kuinka pitkään olette ns. "tienneet/tunteneet" toisenne ennen tuota eristäytymistä? Onko mahdollista että hän ei tiedä kuka olet tai on yksinkertaisesti unohtanut sinut?
(Itse asun suht pienessä kaupungissa ja vastaan kävelee entisiä tuttuja esikoulusta lukioon saakka. Osan tunnistan ja muistan vaikken välttämättä sitä mitenkään näytä, ja osa vaan saattaa näyttää tutuilta mutten muista mistä heidät tiedän. Olen ottanut tavaksi sen etten heitä lähesty, elleivät he itse muista tai tervehdi.)
Se, onko hänellä joku, tulee varmasti esille siinä vaiheessa jos päätät tehdä jotain ratkaisevaa. Sitä ennen sitä on mahdoton selvittää, kun kerran minkäänlaista kontaktia häneen eikä hänen nykyiseen tuttavapiiriinsä ole olemassa. Sama koskee harrastuksia tai muuta yleistä tietoa hänestä, jos kauppa on ainoa paikka jossa häneen olet törmännyt.
Summa summarum: Jos olet ollut ihastunut häneen jo pitkään, olisi hölmöä jättää asiaa roikkumaan pelkän epätietoisuuden varaan. Toisaalta hän voi nykyisin olla täysin erilainen ihminen kuin silloin kun häneen ihastuit, josta voi seurata se että uudelleentutustumisen jälkeen et enää löydä niitä asioita joihin hänessä ihastuit.
Jos päätät häntä lähestyä on varmaan parasta tunnustella ensin maaperää ja varmistaa ettei ihminen ole muuttunut täysin erilaiseksi, ennenkun käy pitkää ihastusta tunnustamaan.
Ja toivoa on niin kauan kun on elämääkin.