Moikka!
Olisin kovasti kiinnostunut lähtemään au pairiksi ja erityisesti johonkin englanninkieliseen maahan. Kielitaitoni vain on tavattoman surkea ( koulussa jatkuvasti 6-7 ja kirjotuksissa A:(...)ja siksi olen jänistänyt jo pidemmän aikaa hakemuksen lähettämisessä:(...
Kauhistuttaa se, että pärjäänkö aluksi ollenkaan... Olen kyllä motivoitunut oppimaan kielen ja se onkin suurin syy, miksi ylipäätänsä haluan lähteä. Olen todella arka puhumaan englantia ja haluaisinkin reissulla kerätä rohkeutta ja itseluottamusta sen suhteen.
Onko täällä muita, joilla olisi kokemusta asiasta? Kaipailisin nimenomaan juttuja niiltä, joilla OIKEASTI oli todella heikko enkun pohja lähtiessä... Tulitteko elävänä takaisin:)? Sujuiko alkutaival ongelmitta? Opitko kielen lopulta? Suuret kiitokset vastauksista!!
Olisin kovasti kiinnostunut lähtemään au pairiksi ja erityisesti johonkin englanninkieliseen maahan. Kielitaitoni vain on tavattoman surkea ( koulussa jatkuvasti 6-7 ja kirjotuksissa A:(...)ja siksi olen jänistänyt jo pidemmän aikaa hakemuksen lähettämisessä:(...
Kauhistuttaa se, että pärjäänkö aluksi ollenkaan... Olen kyllä motivoitunut oppimaan kielen ja se onkin suurin syy, miksi ylipäätänsä haluan lähteä. Olen todella arka puhumaan englantia ja haluaisinkin reissulla kerätä rohkeutta ja itseluottamusta sen suhteen.
Onko täällä muita, joilla olisi kokemusta asiasta? Kaipailisin nimenomaan juttuja niiltä, joilla OIKEASTI oli todella heikko enkun pohja lähtiessä... Tulitteko elävänä takaisin:)? Sujuiko alkutaival ongelmitta? Opitko kielen lopulta? Suuret kiitokset vastauksista!!
Vastaukset 13
Vanhimmat
vaan. Mä lähdin aikoinaan 7:n (kirjoituksissa B)enkulla ja täysin saksaa taitamattomana Saksaan. Alkuun oli hankaluuksia saada itsensä ymmärrytyksi, kun ei sanat meinanneet tulla. Kyllä se siitä lähti, kun oli pakko vaan yrittää. Isäntäperhe puhui hyvin englantia, mikä kyllä hieman haittasi saksan opiskelua, kun tuli sitten liikaa turvauduttua englantiin.
Mulla oli hieno reissu, mikä venähti lopulta yli kahdeksi vuodeksi.
heippa!
siita vaan matkaan! kylla se kieli taalla ulkomailla kehittyy. alkuun on tietty hankalaa mutta rohkeus ja ahkeruus palkitaan. sun vaa pitaa saada paljon kavereita jotka puhuu enkkua, ei suomea! ma tulin tanne ihan ummikkona, en osannu ollenkaa enkkua, hyva etta oman nimeni osasin sanoa. ja nyt puhun jo melko sujuvasti enkkua. valilla ku pitas puhua suomea ni meinaan puhua enkkua.. =)
alkuun oli tosi rankkaa ku ei ymmartany mita ihmiset puhuu. mulla oli aluks tosi hyva ku oli suomalainen perhe, mutta sitte jouduin vaihtaa perhetta 4kk jalkeen ja vaihdoin ainoastaan enkkua puhuvaan ja nyt oon ollu vahan yli kk taalla uudessa perheessa ja alkaa jo ymmartaa tosi hyvin enkkua. aluks oli vaikeeta ymmartaa mika on vaippa ja kosteuspyyhe ym. mutta kylla se siita ajan kanssa. ma en siis osannu ollenkaa enkkua ku tulin tanne. koulussa olin saanu kurssit lapi ainoastaan saalista. jos olis ollu vaativat opettajat en olis paassy kursseja lapi..
eli suosittelen kylla todella! ja kannattaa menna suoraan enkkua puhuvaan perheeseen, oppii tosi hyvin eika perhe oo yhtaan pahoillaan jos et ymmarra aina mita ne puhuu sulle. on vaan sitte mielissaan myohemmin ku on saanu jonku puhumaan enkkua.
Kuten muutkin jo mainitsivat rohkeutta vaan! Itse olin työharjoittelussa Belgiassa. Ranskaa en osannut alkuun ollenkaan ja enkkua olin lukenut ennen lähtöä n 4 vuotta. En edes kirjoittanut enkkua. Hyvin pärjäsin, koska pakko oli puhua ja nyt olen oppinut enkun todella hyvin ja ranskallakin tulen hyvin toimeen.
Olen nyt ite englannissa au-pairina. ja maa olen todellakin huono enkussa. Kokeista 5, kurssi 6. Ja en oo oikeesti ikina puhunu enkkua, mita nyt tunneilla tarttee koulussa. Olen ollu taalla vasta 3 viikkoa, mutta kylla tosi nopeesti oppii ymmartamaan. Vaikka en maa viela tosiaan ymmarra kaikkia mita puhutaan, ehen, mutta tuntus etta kylla maa opin ymmartamaan...Kannattaa vaan lahta ihan tays enkkukieliseen...
Kiitos kovasti kaikille rohkaisevista viesteistä! Eiköhän meikäläinenkin vielä kevään aikana maailmalle suuntaa kun kerran muutkin siellä ovat pärjänneet...
Sellasta vielä kyselisin, että soittiko perhe sulle (tai teille muillekin) ennen lähtöä? Monissa noissa au pair- "toimistoissa" kerrotaan, että hommaa hoidetaan myös puhelimessa. Tuntuu vaan siltä, että en näin kylmiltäni osaa antaa itsestäni mitään järkevää ulosantia varsinkaan puhelimessa ja ilman elekieltä... Eli jääkö sitte perheen valinta (siis että en kelpaakaan) siitä kiikastamaan? Vähän tyhmä kysymys, mutta kysyinpä kuitenkin:)!
Joo. Perheet useimmiten soittavat sille aupairille jonka haluaisivat. He ymmärtävät kyllä myös sen, että englanti ei ole sinun äidinkieli joten ei sitä niin hyvin tarvitse edes osata.
Lähde vaan rohkeasti matkaan ja hae sellaiseen perheeseen jossa molemmat vanhemmat puhuu englantia, silloin opit kielen itsekin vielä paremmin. Usein jos perheessä toinen vanhemmista on suomalainen niin tulee puhuttua suomea ja usein vanhemmat toivovat myös, että lapsille puhutaan suomea.
Perheen soitosta vielä. Voithan tehdä itsellesi valmiiksi tukilistan josta voit aina "luntata" tarpeen tullen. keksiä valmiiksi kysymyksiä perheelle/asioita joita haluat tietää jne. Kyllä se siitä sitten lähtee sujumaan. :)Onnea matkaan.
Kirjoitin myös viime keväänä englannista A:n ja nyt olen ollut jo kohta neljä kuukautta New Yorkissa au pairina. Hyvin olen pärjännyt. Minulla on kyllä suomalainen host family mutta ulkomaalaisten kavereiden ja opiskelun kanssa olen pärjännyt hyvin!
Amerikkalaiset puhuvat tosi selkeää englantia ja loppuenlopuksi täällä on niin paljon ihmisiä joiden äidinkieli ei ole englanti että en tunne itseäni mitenkään huonoksi! Pidempiä keskusteluja käydessä kuitenin huomaa oman kielen rajoittuneisuuden ja siksi aloitankin englannin opiskelun täällä!
Hei vaan! Olen talla hetkella Britanniassa au pairina. Ennen lahtoani englannin numerot ovat olleen 5-6, mutta kielitaito on parantunut TOSI paljon!
Jos paatat lahtea au pairiksi, suosittelen ehdottomasti taysin brittiperhetta. Aluksi se voi tuntua vahan oudolta, mutta mina olen oppinut taman seikan takia eniten kielta. Kielikoulussa ja kavereiden kanssa oppii tietysti myos, mutta kun on "pakko" kayttaa kielta, siina oppii.
Viela en ole kotiin lahtenyt takasi (5kk takana) ja hengissa ollaan yha. Kun lahtee silla asenteella reissuun, etta haluaa oppia uutta kulttuuria ja kielta, tulee viihtymaan helposti (..jos perhe on hyva) Onnea matkaan sinulle, jos paatat lahtea!
Kylla sa parjaat! Mulla puhuminen on aika heikkoo ja enkun numero lukiossa 8. Mut perheen aiti kehui kun tulin eilen etta niiden kymmenesta au pairista oon yks parhaista ja etta mun enkku on uskomattoman hyvaa. :) Itselle ihan yllatys oli!
Kylla sakin parjaat ja sittenhan sita oppii! Ma ymmarran jopa paremmin syntyperasia englantilaisia ku jotain ulkomaalaisia jotka puhuu enkkua. Ku naa puhuu sita kumminkin enemman "oikein".
Nyt lahen viettamaan ekaa paivaa Lontoossa! Rohkeutta ja kylla se sujuu kun tuut vaan! :) Kaikki sen oppii kun on pakko. ja puhumisrohkeutta oppii ku alkaa ymmartaa.
Ihme kylla ymmarran jo nyt lahes kaiken mita hostaiti puhuu. :)
Heips.
Minä myös olen sitä mieltä, ettei ns. kielitaidottomuus ole mikään este matkaanlähtemisessä (tekosyynä se vaan on helppo). Oma kielitaitoni ei ollut mikään superhuono kun maailmalle lähdin, mutta asenteesta se onkin enempi kiinni. Suosittelen myös ihan täysin englanninkielistä perhettä, kielen lisäksi siinä näkee ja kokee paljon paremmin ja lähempää maan kulttuuria!
Sitä paitsi, me suomalaiset vaan yleensä vähättelemme itseämme ja taitoamme erityisesti kun kyseessä on kielen puhuminen. Lukion numerot ei itseasiassa merkitse mitään, opetuksen taso Suomessa on vaativa!
Niin ja pärjäähän esim. pakolaiset Suomessa, vaikka heilla tuskin on mitään pohjaa suomen kielelle! ja suomi nyt kuitenkin on hieman vaikeampi kieli kuin englanti, jälkimmäistä nyt ainakin kuulee joka puolella vaikkei sitä itse puhuisikaan.
Eli tsemppiä ja rohkeutta vaan!! toivottavasti löydät jonkun kivan perheen:)
heipsan..
joo siis niinkuin kaikki muutkin sanoneet, että matkaan vaan..sitä kannatan...
turha sitä kielitaitoa on niin paljoo murehtia..
itse olen nyt ollut viikon saksassa..englannin kielen taitoni olivat koulussa 5-7 luokkaa...
ja saksaa kyllä jotenkin ymmärrän mutta en ole vielä uskaltanut sillä kielellä kommunikoida..
ja olen todella yllättynyt itse siitä kuinka hyvin pärjäänkään englannilla...
kun on pakko, niin ne sanat vaan pulppuaa ja pulppuaa...
ja onhan sanakirjat keksitty...=)
joten anna mennä vaan...jos jätät käyttämättä tilaisuuden niin tulet katumaan sitä myöhemmin..
Kuule moni on lähtenyt au-pairiksi ilman enkun lukio-oppimäärää, että ei kun menoksi. Itse olen lähtenyt lattareihin osaamatta lainkaan espanjaa.
Nimimerkki Menoksi!! miten löysit itsesi lattareihin.. järjestön kauttta??