Kuluvalla viikolla oli ajankohtaisohjelmassa aiheena AMK-koulutuksen laatu.
Tutkija oli verrannut opistosta valmistuneiden sairaanhoitajien teoreettista- ja käytännön osaamista AMK:sta valmistuneisiin. Hän oli tutkimuksessaan tullut tulokseen, että AMK:sta valmistuneet jäävät kaikilla osa-alueilla opistosta valmistuneiden jalkoihin.
Opistoaikoina sairaanhoitajan tutkinto oli saman tasoinen teknikon tutkinnon kanssa. Nykyisin se rinnastetaan insinöörin tutkintoon. Voidaanko tästä vetää johtopäätös, ettei AMK-insinööri vastaa osaamistasoltaan edes teknikkoa?
Tutkija oli verrannut opistosta valmistuneiden sairaanhoitajien teoreettista- ja käytännön osaamista AMK:sta valmistuneisiin. Hän oli tutkimuksessaan tullut tulokseen, että AMK:sta valmistuneet jäävät kaikilla osa-alueilla opistosta valmistuneiden jalkoihin.
Opistoaikoina sairaanhoitajan tutkinto oli saman tasoinen teknikon tutkinnon kanssa. Nykyisin se rinnastetaan insinöörin tutkintoon. Voidaanko tästä vetää johtopäätös, ettei AMK-insinööri vastaa osaamistasoltaan edes teknikkoa?
Vastaukset 37
Vanhimmat
Kyllä voidaan.
Ei.
Et tainnut katsoa ohjelmaa kokonaan. Nimittäin samassa ohjelmassa Etteplanin joku iso pomo vertaili myös opistoinssejä ja amk-inssejä. Hän sanoi, että valmistunut opistoinssi voitiin heti laittaa suoraan suunnittelutehtäviin, koska hän hallitsi perusasiat erittäin hyvin. Kun taas heille tulevaa AMK-inssiä joudutaan koulututtamaan puolesta vuodesta vuoteen koska he eivät hallitse perusasioita. Ja hän nimenomaan painotti sitä että PERUSasioita ei osata. Samaa viestiä tuli metalliteollisuudesta ja rakennusteollisuudesta.
Ja tutkija josta puhut puhui lähinnä siitä, että opistosta juuri valmistuneiden sairaanhoitajien kädentaidot olivat huomattavasti paremmat kuin juuri valmistuneiden amk-sairaanhoitajien.
Kannattaa katsoa koko ohjelma.
Tutkija oli verrannut kädentaitoja ja tehnyt valmistuneiden keskuudessa kyselyn siitä, millaiseksi nämä arvioivat oman teoreettisen osaamisensta. Tuloksen mukaan AMK-sairaanhoitajat arvioivat teoreettisen osaamisensa heikommaksi kuin opistohoitajat olivat arvioineet valmistuessaan.
Tellisuuden kommentit ovat inssien osalta samansuuntaisia: AMK-insinöörit eivät ole valmiita työelämään, edes perusasiat eivät ole hallussa. Otin kuitenkin esille sairaanhoitajat, koska heidät aiemmin rinnastettiin koulutustasoltaan teknikoihin ja nykyisin AMK-insinööreihin.
Lienee syytä ottaa huomioon että edesmeenneen opistoinsinöörikoulutuksen saaneilla oli ennen opintojen aloittamista takanaan vähintään 2-3 vuotta työkokemusta...
Eli onko tuo nyt niin ihmeellistä jos vastavalmistunut insinööri joutuu perehtymään "talon tavoille" muutaman kuukauden
Yksi suurimpia virheitä AMK-uudistuksessa olikin pakollisen ennakkoharjoittelun poisto. Se ei kuitenkaan selitä, miksi nykyisin valmistuneilla insinööreillä ei ole edes perusasiat hallussa.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Jos ennakkoharjoittelu otettaisiin takaisin, nousisi monen alan opiskelijoiden keski-ikä monella vuodella. Omalta alaltani takuulla 90 % halukkaista jäisi ilman ennakkoharjoittelua, koska työtä ei ole!
Koulutetaanko omalla alallasi ihmisiä 90 % yli tarpeen? Jos yrityksillä on todellinen tarve saada alan ammattilaisia löytyy heille myös harjoittelupaikka. Yksi ongelman syy taitaa olla opetusministeriön epärealistinen tavoite korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta kun järkevämpi luku olisi n 30 - 40 %!
Ennen oli pakko olla alan työkokemusta 1 vuosi ennen opiskelun aloittamista ja tietty määrä opiskelun kestäessä (eli käyttännössä kesätöissä alan hommissa). Ei tuo nyt opiskelijoiden keski-ikää kovin paljon nostaisi. Lisäksi pitää muistaa, että he valmistuttuaan olisivat nopeammin osaavia ammatti-ihmisiä.
Kaiken lisäksi ne, jotka jo harjoitteluaikanaan havaittiin yrityksessä päteviksi, pyrittiin saamaan sitten myöhemmin kesätöihin ja lopuksi myös valmiina insinöörinä firman palvelukseen. Näin yrityskin sai työntekijän, joka jo heti alussa tunsi firman käytännöt ja oli erittäin tuottava.
Tietysti pitkän ennakkoharjoittelun ongelmana oli sen ensimmäisen työpaikan saaminen. Mutta silloin opistoaikoihin ei harjoitteluun tyrkylläkään ollut niin kovin monta ihmistä. Lisäksi tällainen ennakkoharjoitteluvaatimus paransi ammattioppilaitosten, entisten ammattikoulujen, kautta insinööriopintoihin pyrkivien asemaa.
Tilanne on aiemmasta muuttunut siten, että ennen harjoiteltiin käytännön työelämää pääasiassa ennen opintoja ja niiden aikana, nykyisin opintojen jälkeen.
Ja mitä tulee viittaamaasi MOT pätkään niin jos on vähänkään kyseisen toimittajan tuotoksia seurannut, osaa laittaa bullshit suodattimen päälle jo televisiota avatessaan
Ei tuo ole pelkästään toimittajan oma mielipide. Saman suuntaisia kommentteja kuulee jatkuvasti teollisuuden puolelta. Omalla työpaikallanikin tuo on hyvin havaittavissa.
Oletko huomannut, että teollisuus on yhä suuremmalla äänellä huutamassa teknikkokoulutusta takaisin. Nykyiset insinöörit kun eivät taida kyetä siihen, mihin teknikot ennen kykenivät.
Ja taas oli MOT oikein hienosti yleistämässä. Ei sanallakaan mainittu, että tilanne ei ole sama kaikilla aloilla. Esim. omalla alallani tilanne on juuri päinvastainen.
...mahtaa olla kyseessä, missä AMK on oikeasti parempi kuin vanhat kunnon opistot?
IT.
Eipä löydy monelta opistoinssiltä samanlaista laitteistotuntemusta, kuin uusilta AMK-insseiltä. Sama pätee suunnittelupuoleen, koska monelta osin suunnittelun periaatteet muuttuu kehityksen mukana. Ymmärrettävää sinänsä, että IT-ala on maailman nopeimmin kehittyvä ala. Se, mitä osaat nyt, voi olla ensi viikolla vanhentunutta tietoa.
Varmasti totta, ellei opistoinssi ole riittävän aktiivisesti seurannut alaansa ja ylläpitänyt ammattitaitoaan itseään jatkokouluttamalla.
Myös AMK-insinööri on nopeasti kehittyvällä alalla parin vuoden kuluttua samassa tilanteessa.
...
Voisikohan tuo johtua siitä että nykyään AMKhon pääsee sisälle käytännössä kaikki halukkaat? Opistoaikoina pääsy oli kiven takana ja pääsykokeisiin joutui tosissaan pänttäämään.
Ei voi olla näkymättä valmistuineiden laadussa.
Toi on kyllä totta, että AMK:hon pääsee melkeen kuka vaan jos osaa laskee 1 1. Syy helppoon pääsemiseen voi olla osittain se, että AMK:t saavat opiskelijoiden määrästä rahaa vuosittain ja jos esimerkiksi verrataan yliopistoihin niin ne saavat valmistuneista opiskelijoista rahaa. AMK:t laittavat rahan opetuksen ja vaatimustason edelle. Itse olen huomannut ainakin vaatimustason puutteen AMK:ssa. Valmistuin n.vuosi sitten inssiksi ja jatkoin teknilliseen yliopistoon jatkamaan. Nyt olen puolisen vuotta opiskellut ja vaatimustaso on kyllä aivan eri luokkaa mitä edellisessä koulussa. Voinkin ainakin omasta kokemuksesta sanoa, että AMK on kyllä lasten leikkikenttä missä mukamas opetetaan jotain tekniikkaa.
Siis juuri siitä on kyse ohjelmankin mukaan. Ongelma ei niinkään ollut opetuksen huono laatu vaan se ettei opetusta saa riittävästi ja opiskelija-aines on huonontunut huomattavasti. AMK:iden hallinto on kasvanut niin suureksi, että rahat ovat opetuksesta pois. Tunteja on vähennetty ja sen vuoksi perusopetusta ei voida järjestää. Ja erityisesti ns. huonolle ainekselle se perusopetus olisi kriittisen tärkeää.
Eli vika ei ollut ns. tasossa vaan siinä ettei rahaa ohjata sinne mihin sitä kipeimmin tarvittaisiin. Vaan työllistetään lisää kasvatustieteilijöitä ja hallintohenkilöstöä.
Niin ja näiden ylempien amk-tutkintojen vuoksi hallinto paisuu vielä entisestään, mutta onhan näille massakoulutetuille lisureille ja tohtoreille töitä saatava, vai mitä? Kun sitten vielä tietää, että amk puolella on korkeammat palkat, niin kyllä se perusopetus siitä pikkuhiljaa menee kokonaan siihen malliin, että opiskelijat suorittavat insinööriopinnot kirjekurssina.
prosessisähköistykseen ihan hyvästä opinahjosta valmistunut AMK-inssi lisäksi tämä opiskeli vielä yliopistossakin mutta..mutta..tämä sähköinssi ei osannut edes sellaista perusasiaa kuten sähköjohtoa mitoittaa..
...lukiko ko. AMK-inssi sähkötekniikkaa myös yliopistossa? Ja mikäli hän luki siellä jotain ihan muuta alaa, niin mitä tekemistä hänen yliopisto-opinnoillaan oli hänen sähköteknisen osaamattomuutensa kanssa?
Aikaisemmin insinöörikoulutus oli sentään arvotettu. Nykyään AMK-insinööriksi pystyy valmistumaan osaamatta edes käyttää taulukkolaskentaa... Insinööritöiden taso on laskenut huomattavasti, nykyään se on varsinainen läpihuutojuttu.
Tuntuu siltä, että nykyään insinöörien tieto/taito taso on entisten teknikkojen luokkaa. Sitä sit kuitenkin ollaan niin insinööriä että vallan, eikä suostuta tekemään entisajan teknikoiden töitä eli työnjohtohommia. Teollisuus todella kaipaa teknikkokoulutusta.
Onneksi sentään diplomi-insinöörikoulutus on entisellään, säilyy edes jonkinlainen tekninen osaaminen.
Jäi vähän epäselväksi mitä alaa tämä henkilö luki yliopistossa mutta teknistä alaa kuitenkin. Mutta pointti oli siinä että mikäli tämä oli "keskimääräistä" paremmilla arvosanoilla valmistunut (ykkkösen tai kakkosen papereilla tuskin yliopistoon mennään opiskelemaan)niin miksei sähköinssiksi sähkötekniikkaa opiskelleena hallitse edes perusasioita.
Olen samaa mieltä kanssasi. Ainoastaan siitä, että nykyisten insinöörien tieto- ja taitotaso olisi entisten teknikkojen luokkaa, olen eri mieltä.
Teknikkokoulutuksessa oli runsaasti työnjohto- ja esimiesoppia. Näitä asioita ei nykyisessä insinöörikoulutuksessa käsitellä olleenkaan samassa laajuudessa, joten AMK-insinöörien eväät esimieshommiinkin ovat entisiä teknikoita heikommat!
kouluttautuminen on tois-sijaista.
Olet oikeassa siinä, että kyse on pitkälti luotaisista ominaisuuksista.
Sanoinkin, että AMK-insinöörien EVÄÄT ovat teknikoita heikommat, koska he eivät saa koulutusta samassa mitassa. Ihan kaikkia "johtamisen" niksejä ei kuitenkaan saa äidinmaidon mukana...
Esimieheksi KASVETAAN, ei synnytä. Iän ja kokemuksen myötä syntyy myös esimiehelle soveltuvia piirteitä ja näkemystä.
Koulutus edesauttaa tietysti huomattavasti.
olla tuttu ammattikoululaisellekkin mutta AMK:ssa sitä ei kai opeteta.
Opetetaan jokaikisessä AMK:ssa tekniikan aloilla. Ei voi vetää johtopäätöksiä niistä säälittävistä tapauksista, jotka eivät oikeasti osaa mitään. Se on voi voi ja työnantajan idioottimaisuutta ja kyvyttömyyttä hoitaa asioitaan, kun on sellaisen palkannut. Olen monta kertaa eri yhteyksissä peräänkuuluttanut sitä, että työhaastattelutilanteissa pitäisi järjestää jokin testi/koe hakijan kyvyistä firmaan soveltuviin tehtäviin. Mutta kun ei!!
Ihmiset on kummallisia; kun jokin ei toimi, siitä valitetaan heti. Kun jokin toimii loistavasti, ketään ei kiinnosta.
Tämä pätee erityisen hyvin tässä(kin) yhteydessä.
Itse opiskelen myös AMK:ssa ja osaan kyllä mielestäni sähkötekniikan perusteet sekä jonkin verran mm. säätöteoriaa. Mutta kun olen tunnilla kysynyt opettajalta miten käytännön suunnittelutyössä tehdään mitoituksia(sähkö ja prosessitekniikassa)niin vastaus on aina ollut jotain tyyliin "asia on integroitu toiseen kurssiin"(paskat!) tai "sellaiset asiat opitaan työelämässä". AutoCAD kurssillaki piirreltiin vittu joulukuusia ja tonttu-ukkoja! Halua oppia olis kyllä, mutta tunnit on niin saatanan karsittuja että ei ehditä opettaa asioita kovin syvällisesti eikä kerrota miten käytäntö toteutetaan.
Mutta kun niitä säälittäviä tapauksia on melkeen puolet...
Kun näitä tutkintoja tasapäistettiin niin insinööritutkinnon taso laskettiin teknkkikotutkinnon tasolle teknikkonimikkeen poistuessa. Opintoviikkojen määrä ei kerro mitään tutkinnon vaativuudesta yhtä hyvin ammattikoulututkinto voisi olla korkeakoulututkinto jos tuijotetaan opintoviikkoja.
kun esimerkiksi keittäjälinjan ammattikoulututkinto pohjalta voidaan esim. opiskella vaikkapa koneinsinööriksi-AKM ja sisällyttää näihin opintoihin vaikkapa taideopintoja niin eipä tässä kovin uskottavaa ammatti-ihmistä valmistu.
Miksi se keittäjälinjan ammattikoulututkinnon omaava on huono valinta koneinsinööri-tutkintoon? Mitä väliä on ihmisen taustoilla opiskelemaan lähtiessä? Meidänkin luokalla on amiksesta joskus 1992 valmistunut ja sen jälkeen paljon työttömänä ollut tyyppi. Hyviä numeroita saa. Kyse on omasta motivaatiosta ja päättäväisyydestä ja halusta menestyä.
Missä AMK:ssa voi sisällyttää insinööriopintoihin taideopintoja? Tarkoitat varmaan täysin vapaasti valittavia opintoja (eli myös koulutusohjelman ulkopuolelta), joita muistaakseni on 10 OV. Kuinkahan moni EI ota mitään järkevää niiksi....ei moni!
Teollisuus vaatii koulun penkiltä valmiita työntekijöitä, koska firman sisäinen koulutus maksaa. Työantajat odottavat jokaisen uuden työtekijänsä olevan yli-ihminen ja asettavat toinen toistaan kohtuuttomampia paineita. Suomalaisen insinöörin palkoilla moista ei voi todellakaan vaatia. Valmistuneen insinöörin palkka jää usein alle duunarin palkan. MOT-ohjelmaan liittyen kehoitan ihmisiä ottamaan joka puolelta tursuavan informaatiotulvan vastaan kriittisesti suodattaen, koska sekaan mahtuu todella paljon valhetta ja paisuttelua.
Työnanjat kyllä vaatii insinööriltä paljon mutta tarjoaa vähän...Suunnittelutoimistoissa palkkaus on todella surkea ja työsuhde on jokaisen projektin päättyessä aina katkolla..
Suosittelen kouluttautumaan ihan joksi muuksi kuin insinööriksi.