On niin paha olla. On avomies ja ihana pieni vauva, mutta.. Ongelma on se, että mieheni on paljon töissä, olen yksin päivisin lapseni kanssa. Mies tulee töistä kotiin kun haluaa ja istuu melkein välittömästi tietokoneen ääreen istuen siinä siihen asti, kunnes menee nukkumaan. Koko tämän ajan yritän kommunikoida hänen kanssaan tuloksetta. Huonolla tuulella ollessaan hän haukuu minut pataluhaksi eikä suostu kuuntelemaan minua. Minä teen kaiken väärin. Siis aivan kaiken! Välillä rupee tuntumaan olevani yksin tässä parisuhteessa. Olemme olleet liki kymmenen vuotta yhdessä, enkä osaa elää ilman miestäni, näin ainakin kuvittelen. En halua edes riidellä hänen kanssaan, vaan annan kaikessa periksi. Yksinkertaisesti tekisi mieli luovuttaa, mutta mitä silloin tapahtuisi lapsellemme? Olenko seuraavat kaksikymmentä vuotta onneton ja masentunut? On niin paha olla.
Tuntuu pahalta
en halua olla yh
103435
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Se, ettet halua olla yh - onko se tarpeeksi hyvä syy elää onnettomassa suhteessa? Mahtaako lapsesi olla kovin onnellinen, kun seuraa sitä, miten isä haukkuu äitiä?
Ei kannata olla suhteessa vaan riippuvuuden takia, kun on mahdollisuus myös suhteeseen jossa voi olla onnellinen. Ja ei pitäisi syyllistää, mutta kyllä silti suututtaa ihmiset jotka eivät sen tuon vertaa edes ajattele lapsiaan, että minkälainen kasvuympäristö heillä on kun vanhempien suhde on mitä on. Ei vauvakaan ole tyhmä, vaan ymmärtää kyllä ympäristön ilmapiirin, äidin masennuksen jne.
minulla oli sama tilanne. Olin henkisesti niin rikki, loukattu ja en koskaan uskonut joutuvani tuollaiseen tilanteeseen, että päätin lähteä hinnalla millä hyvänsä..
Miehellepä ero ei käynytkään, MUTTA hän halusi muuttua ja muuttuikin PALJON. LÄhinnä muuttui takaisin vanhaksi mukavaksi itsekseen eli ei muuttunut joksikin mitä ei ollut ennen.
Hyvin paljon on riidelty ja verisesti. Minä olen antanut samalla mitalla, kun päätin ettei suhde ole tämän arvoinen.. Mies on kestänyt ja nyt menee taas hyvin.
Mielenkiintoista on, toistuuko tämä tilanne vielä joskus ja mitä sitten? ehkä viimeistään ero.
Joskus ero, riitely ja tappelu kannattaa. Älä jää potemaan huonoa itsetuntoa, et sinä tuollaista miestä tarvitse mihinkään. On olemassa parempiakin!!
Niin. Mene töihin. Sitten näet miten paljon Sinulla on aikaa ja mielenkiintoa (arki)iltaisin pohtia syntyjä syviä.
että kun nainen tosiaan menee töihin, huolehtii pienet lapsensa aamuisin hoitopaikkaan, töistä palattuaan aloittaa toisen työpäivän kotona - hoitaa lapset, kodin jne. Silti hän iltaisin miettii, miksi ukko istuu koneella - ei välttämättä pelaten, myös töitä tehden. Olisi niin kiva kun tämä joskus vaikka vähän taputtaisi. Jos yrität itse näyttää hellyyttä, rakas mies työntää pois.. Sanon vain, että tosiaankin naiset jaksaa vielä iltasella ajatella parisuhdettaan, jonka puolesta mies ei viitsi nähdä vaivaa...
mää duuniin.tai jätä se ukko.
Puhu asiasta. Sano, että tietsikka on tullut liian tärkeäksi. Nyt pitää katsoa, mikä elämässä on A ja mikä B.
Varmaan hän pelaa tietokonepelejä illat pitkät.
Se ei tee hyvää kenellekään.
Jos hän katsoo, että tietokone on ennen perhettä, päätä elämäsi suunta uudelleen.
Sukulaisperheessä tämä tietokone on vienyt ajan niin, että mies menee nukkumaan klo 2 yöllä. Mistään ei perheessä enää tule mitään, riitaa on koko ajan, eikä mies ole ymmärtävinään, mistä se johtuu.
Ennen miehen vei viina. Nyt on sekin asia muttunut monimuotoisemmaksi. Viejänä voi olla myös tietokonepelit.
Ihan sama asia. Kurjaa seurata läheltä, kun itse ei voi asialle mitään.
"Jos hän katsoo, että tietokone on ennen perhettä, päätä elämäsi suunta uudelleen."
Tyypillistä itsekeskeistä mutinaa. Katso peiliin, mitä itse olet tehnyt jotta miestäsi kiinnostaisi joku muu asia? Koska olette tehneet yhdessä jotain mistä myös miehesi (et pelkästään sinä)nauttii?
Ehkä olisi hyvä pohtia, miksi tietokone on tärkeämpi? Miten tähän on jouduttu?
Tässä omaa ja tuttujen parisuhteita pohdittaessa olen tehnyt kaksi havaintoa:
1) Meillä on ihan liikaa parisuhteita, joita ei ikinä olisi edes pitänyt aloittaa.
2) Naiset syyttävät miehiä lähes jokaisesta mahdollisesta asiasta.
Palatakseni "valintaan". Tietokone windows:n käyttiksellä on parempi valinta kuin nainen. Windows on helpompi käyttää, se on loogisempi, kaatuilee harvemmin, aiheuttaa vähemmän mielipahaa, sen virheistä voi valittaa valmistajalle ja KYLLÄ: Sieltä löytyy erotiikkaa ja läheisyyttä enemmän kuin suomalaisesta naisesta!
http://www.crohnjacolitis.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=asiaa;action=print;num=1124740942
Tiedän tunteen.
Itselläni oli paljon samanlainen tilanne. Avomies oli päivät töissä (mikä on ok tietenkin), illalla kotiin tultua käveli koneelle ja istui siellä koko illan, välillä kävi katsomassa mitä me teemme mutta ei kuitenkaan jäänyt leikkimään tai juttelemaan. Lapsi tai minä ei niin paljoa kiinnostanut, ei edes raskausaikana vaikka lasta kanssani aluksi kovasti halusikin tai näin sanoi. Aluksi se oli tätä, sitten siihen tuli se lisä ettei hän viipynyt kotona töiden jälkeen kovinkaan pitkään vaan häipyi jonnekin ja yöllä tuli milloin mihinkin aikaan takaisin...
Ok, minun varmaan olisi pitänyt olla onnellinen, että hän kuitenkin tuli kotiin mutta ei se niin mene. Hän haukkui minut pystyyn ainakin kerran viikossa ja monesti aivan käsittämättömistä syistä.
Päätin ettei minunkaan ihan kaikkea tarvitse kestää, varsinkaan kun asiaan ei tullut mitään muutosta vaikka hän toisin lupasi joka ikinen kerta. Otin lapsemme ja muutin toiselle paikkakunnalle. Edelleenkään isä ei kysele lapsen kuulumisia. Vetää kuitenkin muut asiat riitaisiksi (mm. elatus).
Olen samaa mieltä kuin yksi toinen kirjoittaja tuolla ketjun alkupäässä; pienikin lapsi aistii kotona vallitsevan kireyden, äidin masentuneisuuden ym. asiat. Parempi siis olla yh tai paremmassa suhteessa kuin huonossa suhteessa joka vie miltei mielenterveyden itseltä.
Mikä ihme miehiä oikein riivaa kun viina ja/tai tietokone menee oman perheen edelle! Kyllä v*tuttaa lukea näitä juttuja! Samalla myös masentaa, oma mies ei juuri muuta tee kuin istu koneella ja juo ainakin sen2-3kertaa viikossa kännit. Kotityöt jää kaikki minulle, vaikka ollaan tällä hetkellä molemmat työttömiä. Ja nyt meille on vauva tulollaan. Olen jutellut miehen kanssa monesti näistä ongelmista, välillä lupailee muutosta, välillä suuttuu... En tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. Toivon että asiat muuttuu viimeistään kun lapsi tulee, mutta ei voi tietää. Otaa niin päästä, kun on yksin suhteessa!