Palstan otsikko on monikulttuuriset suhteet, mutta millainen tarkalleen on monikulttuurinen suhde? Jokaisessa perheessä vallitsee oma perhekulttuuri, jokaisessa maakunnassa on oma kulttuurinsa, ja jokaisella suomalaisella kansanryhmällä on oma kulttuurinsa.
Onko savolaisen ja lappilaisen suhde monikulttuurinen? Entäs Tornionsuomalaisen ja meän kieltä puhuvan Haaparantalaisen suhde?
Itse elän suhteessa, jossa toinen on suomenruotsalainen ja toinen suomenkielinen. Voin sanoa, että tunnumme välillä olevan täysin eri kulttuureista kotoisin. On paljon pyhiä, joita vietään vain toisessa kulttuurissa, vaikka samasta maasta olemmekin. Lucia, Ruotsalaisuuden päivä ja Kirjan ja Ruusun päivä olivat täysin tuntemattomia suomenkieliselle. Suomenruotsalainen taas ei tiennyt koska Aleksis Kiven päivä on, eikä pitänyt helluntaita suurena pyhänä, eikä edes ollut lukenut Seitsemää veljestä tai Kalevalaa koulussa.
Lisäksi on muita eroja kasvatuksissa, joita mielestäni voidaan pistää perhekulttuurin piikkiin. Toisessa perheessä ei tuotu kahvia sängylle merkkipäivän sankarille, toisessa perheessä taas ei käyty ravintolassa syömässä äitien päivänä, vaan isä kokkasi kotona. Näitä eroja löytyy varmasti joka suhteessa.
Kysyisinkin, onko monikulttuurisen suhteen toisen osapuolen tultava maamme rajojen ulkopuolelta, jotta suhde olisi aidosti monikulttuurinen?
Onko savolaisen ja lappilaisen suhde monikulttuurinen? Entäs Tornionsuomalaisen ja meän kieltä puhuvan Haaparantalaisen suhde?
Itse elän suhteessa, jossa toinen on suomenruotsalainen ja toinen suomenkielinen. Voin sanoa, että tunnumme välillä olevan täysin eri kulttuureista kotoisin. On paljon pyhiä, joita vietään vain toisessa kulttuurissa, vaikka samasta maasta olemmekin. Lucia, Ruotsalaisuuden päivä ja Kirjan ja Ruusun päivä olivat täysin tuntemattomia suomenkieliselle. Suomenruotsalainen taas ei tiennyt koska Aleksis Kiven päivä on, eikä pitänyt helluntaita suurena pyhänä, eikä edes ollut lukenut Seitsemää veljestä tai Kalevalaa koulussa.
Lisäksi on muita eroja kasvatuksissa, joita mielestäni voidaan pistää perhekulttuurin piikkiin. Toisessa perheessä ei tuotu kahvia sängylle merkkipäivän sankarille, toisessa perheessä taas ei käyty ravintolassa syömässä äitien päivänä, vaan isä kokkasi kotona. Näitä eroja löytyy varmasti joka suhteessa.
Kysyisinkin, onko monikulttuurisen suhteen toisen osapuolen tultava maamme rajojen ulkopuolelta, jotta suhde olisi aidosti monikulttuurinen?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olen kanssasi täysin samaa mieltä, että turha sitä passia on tuijottaa näissä asioissa. Yhteiskuntaluokka, koulutus ja moni muu asia vaikuttaa myös.
Unohdin täysin tuon koulutusperspektin edellisestä viestistäni. Meidän molempien vanhemmat ovat koulutustaustaltaan samanlaiset, mutta varmasti on pareja, joissa toinen on akateemisesta kodista ja toinen duunariperheestä.
Lisäksi myös politiikka ja uskonto vaikuttaa kasvatuksen kautta henkilön omaksumaan kulttuuriin. Mikäli kotona ollaan tiiviisti kiinni puoluepolitiikassa tai hyvin uskovaisia, tämä vaikuttaa henkilöön.
Jokainen tuo mukanaa erilaisia kulttuuripiireitä suhteeseen, ja usein on tehtävä kompromissejä ja luoda oman perhekulttuurin, jotta suhde kukoistaisi ja voisi hyvin.
pienissä pyöryleissä. Minusta kun puhutaan moni kulttuurista pitäisi katsoa kuinka lapsia kasvatetaan ja opetetaan Suomessa, siitä riippumatta ovatko he suomenkielisiä vai ns. suomen ruotsalaisia. Heille opetetaan pienestä pitäen puhumaan totta, olla rehellisiä eikä varastella, kehoitetaan opiskelemaan ahkeraksi. He kasvavat tasaarvoisessa koti ilma piirissä. Vertaile sitä Välimeren islamimaihin jossa lapset opetetaan valehtelemaan kotona, varastaminen ei ole sellainen ongelma ihmisten mielestä näissä maissa kuin meistä suomalaisista, tulla ajoissa töihin, saatika sitten naisten tasa arvo edes kotona.
Missä muka yleisesti opetetaan valehtelemaan? Taidat itse olla aika rajoittunut jos näin luulet jossain olevan ihan yleinen maantapa...
matkustellut ja asunut muualla maailmalla ja nähnyt, minä olen. Se on juuri se suuri vika että esim. Suomessa ihmiset eivät tiedän ja tunne toisten, kuten maahanmuuttajien, kulttuuria perin pohjin kun vaikeudet syntyvät ihmisten kesken. Suomessa AINA viitataan islamilaisten kultuurista että he eivät syö sian lihaa (uskovat ei alkoholia) joka on niin pieni uskonnollinen ero, mutta todelliset kulttuuri erot jätetään huomioimatta kuten lasten opettaminen, ohjaaminen ja kasvatus joissa ne todelliset kulttuuri erot syntyvät ja kasvavat. Tiedän myös että näissä maissa avioliitto on eräänlainen "liike sopimus" jossa katsotaan mahdollista etua ja voittoa koko suvulle tulevaisuuden kannalta, ei mikään "rakkauden" liittoa kuten Suomalaisille ihmisille.
viddu oot aika kahjo?
Meinaatko, että lastenkasvatus suomessa on täysin homogeenistä kaikissa perheissä ja kaikissa maakunnissa? Elämän perusarvot ovat varmasti samat suurimmalla osalla suomalaisista, mutta uskon, että koti, isänmaa ja usko ovat tärkeitä myös Välimerestä tuleville.
Olet oikeassa siinä, että suomalainen yhteiskunta eroaa esim. Italialaisesta tai Marokkolaisesta. Mutta onko kumppanin hankkiminen toisesta uskonnosta, toisesta maasta ainoa tapa tuoda kaksi kulttuuria yhdeksi ja muodostaa perheen osapuolista, jotka tulevat eri kulttuuriympäristöistä.
Väität, että suomessa kaikissa perheissä lapsille opetetaan rehellisyyttä, oma-aloitteisiksi ja ahkeriksi. Lisäksi väität, että jokaisessa suomalaisessa perheessä tasa-arvo täyttyy. Minä väitän, ettei näin ole. Myös suomesta löydät perheitä joissa opiskeluun ei kannusteta, joissa vanhemmat näyttävät lapsille miten sairaslomaa haetaan vaikkei sairautta ole, joissa eletään toimeentulotuilla kun ei löydy tarpeeksi hyvää työtä, joissa äiti edelleen on kodin orja ja tyttöjen oletetaan korjaavan veljiensä jäljet.
Perhekulttuureja on useita myös Suomessa. Se, että yhteiskunnan arvot ja normit ovat tietynlaiset ei tarkoita, että kaikissa perheissä noudatetaan niitä.
Ymmäräthän itsekin että joka perheessä kasvatetaan lapset vanhempien perus-arvojen perusteella. Mutta mikä on kulttuurin vaikutus lasten kasvatuksen jokaisessa Suomalaisessa perheessä, tietenkin Suomen laki joka säätää ihmisten tavat yhteiskunnassa jonka kautta syntyy normit elää kanssaihmisten kanssa. Kuinka esim. Suomessa reagoidaan jos näkee vanhempien lyövän lastaan kaupungilla. Se on YKSI kulttuuri ero joka on muuttunut Suomessa vain 20 vuoden aikana lainsäädännön myötä. En väitä että joka perheessä, mutta väitän että Suomen kulttuurissa (yhteiskunnassa) arvostetaan rehellisyyttä, ahkeruutta, oma aloitteisuutta ja tiedän että tasa arvo vallitsee. Se että Suomi on ainut maa jossa naispuoliset opiskelijat ovat enemmistön yliopistoissa antaa jo vihjeen siitä kovimmilekkin epäröiville. Koti, isän maallisuus ja uskonto on kaikkialla maailmaa tärkeää koska se antaa ihmiselle hänen identiteetin.
että kun on matkusteltu monessa paikassa, uskotaan jotta ollaan asiantuntijoita jokaisen käydyn maan kulttuurissa. Ja peet, sanon minä! Lyhyillä lomilla ei ehdi edes vilausta nähdä normaalista arjesta kun hotellin altaalla ja diskossa tulee pörrättyä. Asiaa ei torilla käynti tai muu vastaava paranna.
Työkomennuksilla pitempään ulkomailla asuvat usein elävät vieläkin suuremmassa asiantuntijuuden harhassa. Työn takia ulkomaille muuttavat pörräävät firmojensa porukoissa ja toisten samanlaisten ja samasta syystä maahan muuttaneiden kanssa. Todellisuudesta heillä on vain harmaa aavistus. Fiksuja ovat ne, jotka tajuavat elävänsä oikeasti kahden kulttuurin välissä eikä heistä silloinkaan voi tulla ko. maan "asiantuntijoita" kaikessa.
Toki sitä on yleistettävä kun asioista keskustellaan, mutta rajansa silläkin. Eiköhän se "lähinnä oikea ajatus" ole se, että meitä ihmisiä on kaikkialla "joka junaan ja vielä asemallekin". Itse uskon, että ihmisellä on taipumus ajatella asioita omaan napaansa tuijottaen ja tehdä ratkaisunsa sen perusteella mikä omalta kannalta tuntuu hyvältä aina siinä yhteisössä ja yhteiskunnassa missä sattuu elämään ja asumaan. Kukapa sitä itselleen tai omilleen mitään muuta haluaisi kuin hyvää.
kahden eri kultturin välillä on kaksikulttuurisuhde, ei monikulttuuri.
Minäkin olen kovasti miettinyt sanaa "monikulttuuria". Voiko perhe - yhteiskunnan ydinyksikön - olla koskaan monikulttuurinen? Äiti ja isä saattaa tulla eri kulttuureista ja näin ollen heidän väliin syntyy kaksikulttuurisuhde, voivatko he kuitenkaan viedä molempia kulttuureja täysin eteenpäin lapsilleen? Eikö perheen sisälle synny oma kulttuuri, jossa saattaa olla viitteitä ja vaikutuksia vanhempien kulttuureista.
No tietenkin kun ihmiset monista ERI kulttuurista rapaa täällä palstalla. Palsta on siis tarkoitettu keskustelu paikaksi Turkkilaisille, Suomalaisille, Italialaisille Amerikkalaisille, Kiinalaisille ja niin edespain. Se ei siis vain sisällä sen että SINÄ tapaisit yhden ulkolaismaalaisen ja perustat sen pohjalta pari suhteen.
ktos kirjoituksestasi. Ihana.
osataan sitä täälläkin.
seurustelin kerran porkkalaisen kanssa, ne varastaa kaiken mikä irti lähtee, ja vetää unilääkkeitä ja vääriä sieniä.
keskustassa vedetään vaan kaljaa ja pärekorii pitki torii ja heilutellaa morii.
iha eri kulttuurit jumalaare