Miten kertoa sisaruksille että yksi heistä onkin menemässä taivaaseen? Tämä on todella vaikeata jo itsellekkin mutta miten sen saisin muille sisaruksille asian ilmaistua niin että voisivat jatkaa elämää ymmärtäen tämänkin asian...joka on vaikeaa itsellekkin puhua etten itkisi asiasta...
ongelma edessä
???
52026
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kerro heille, että heidän siskonsa/veljensä on menossa "kivaan paikkaan" hieman "etuajassa" ja että siellä te sitten kaikki yksi päivä kohtaatte taas.
Ja että kaikkien on määrä mennä sinne "kivaan paikkaan", mutta se veli/sisko ottaa nyt "pienen varaslähdön", koska hänelle "tuli kiire sinne" ja menee sinne valmiiksi odottamaan teitä muita.
Jos sana "Taivas" tuntuu hyvältä, käytä sitä.
Hmmm... Täytyy sanoa, että itse menisin tuosta selityksestä ihan ymmälleni. Lapsille kannattaa puhua aika rehellisesti asioista ja kuolemasta tulisi käyttää sanaa kuolema.
Onko lasten sisko/veli sairas? Jos näin on, niin kannattaa olla asiassa rehellinen. Voit esimerkiksi sanoa, että joskus ihmiset sairastuvat ja heillä on huono olo. Sitten voit vaikka muistella lastesi kanssa jotain heidän sairauttaan (kuumetta, vatsatautia tms.) ja sanoa, että muistatko kun äiti hoiti teitä silloin tai muistatko, kun mentiin lääkäriin ja sait lääkettä ja paranit...jne...
Sitten voit esim. kertoa, että siskonne/veljenne on nyt kipeä. Ja voit kertoa, että ihan kaikkiin sairauksiin ei ole lääkettä ja silloin siskollanne/veljellänne on koko ajan niin huono olo, että hän ei jaksa leikkiä teidän kanssanne/käydä koulussa. Silloin hän menee sellaiseen paikkaan, johon kipeät lapset menevät jne.
Silti puhuisin kuolemasta sen oikealla nimellä riippuen lasten iästä.
http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=52#lapsen_ku
http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=52
http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=370 (tässä puhutaan lähinnä sodasta, mutta myös kuolemasta)
https://www.secure-tukinet.net/keskustelu/viestit_avoin.tmpl?grp=58&refer_to=40078&xc=
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/00-01/cumu/m&p/teoria.html
Voimia teille surussanne ja surutyössänne!
Miksi et saisi itkeä? Onhan se aivan normaalia että tällaisen asian kertominen itkettää.
Kertoisin varmaan että joskus ihminen tulee niin kipeäksi että ei voi parantaa.Sitten kuolee ja menee taivaaseen.Ja kun tällaisen asian kuulee niin varmasti elämä järkkyy eikä pysty heti elämään normaalisti.Vaikka se tekisi kuinka kipeää niin rehellisyys itkuineen kaikkineen on se paras tie.
Yksin on niin paljon miettimistä, hae terapeuttista tukea ja ole rehellinen. Totuus ei estä kauniita tarinoita. Voimia sinulle.
Oikeaa tapaa kertomiseen ei taida löytyä. Menetin 21v poikani viime syksynä ja kertominen 3 muulle nuoremmalle sisarukselle oli todella vaikeaa, koska en itsekkään ole ymmärtänyt koko asiaa. Meillä koulu järjesti upeasti kriisiavut, ym lasten tarvitsemat tuet, kun soitin koulun rehtorille, niin hän järjesti kaikki. Nyt jälkeenpäin olen huomannut, etten hakenut lainkaan itselleni apua, vaan keskityin täysin näihin pienempien auttamiseen. Pienemmät ovat jo hyvin selvinneet, mutta itse olen tuuliajoilla suruni kanssa, nyt vasta olen hakenut itselleni apua, JOTEN ÄLÄ UNOHDA ITSEÄSI tämän kaiken keskelle. Sinun itsesi pitää olla kunnossa, jotta pystyt auttamaan muita lapsiasi. Voimia, sillä tulet tarvitsemaan niitä paljon.