Itse kärsin kylläkin erosta,vaimoni mukaan
se on hänelle omien puheidensa mukaan helppoa.
Eipä ole enää syliä mihin pään painaisi!
Mies 41v
se on hänelle omien puheidensa mukaan helppoa.
Eipä ole enää syliä mihin pään painaisi!
Mies 41v
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minä ja mieheni päädyimme eroon, koska "olimme kasvaneet erillemme". Ero sujuikin sopuisasti. Ei ollut petettyjä tai pettäjiä, ei toisia suhteita, uusia rakkaita oven takana odottamassa, tms.
Silti itkin uudessa kodissa pari viikkoa aivan hysteerisesti ja tunsin itseni viikkoja hyvin yksinäiseksi. En tietenkään sanonut näistä tunteistani ex-miehelleni eikä hänkään tunnustanut mitenkään kärsivänsä.
Niinpä, ei sitä exälleen ikävästään ja surustaan kerro, sille viimeisenä!, olipa eron syy mikä tahansa. Eihän siinä ole muuta vaihtoehtoa kuin selvitä ja katsoa eteenpäin... mutta pitää antaa aikaa omalle surulle, vihalle ym. tunteille, joita on kun suhde kariutuu, rakkaus kuolee, toinen ihminen lähtee rinnalta ja joutuu olemaan yksin.
Suosittelisin niin Arskalle kuin muillekin (miehille ainakin), että ette uikuta ikäväänne exälle. Se raivostuttaa. Tulee ajatus, että mies on surkea uikuttaja, vanhassa roikkuja, ei saa itseään niskasta kiinni ja kykene uuden alkuun.. vaikka kyseessä olisi vain normaali surutyö siis, tehkää se siis johonkuhun muuhun tukien kuin exään. Tämä nyt oli vaan sellanen neuvo, ei ole tarkoitus loukata ketään. Näin ajattelin aikoinaan kun ex itki perään jne. mutta elämä opettaa kovakalloisintakin...
Oliko teillä lapsia ?
maila
Ikävä kyllä ei,koska pidän lapsista.
Mutta tiemme erosivat ehkä huominen on parempi,
toivon ainakin näin.Kyllä se ero koskettaa yhä
aika kenties parantaa haavat.