Tapasin taidehistorian luennolla kauniin ja fiksun nuoren naisen. Hän pukeutuu viimeisen päälle ja on kiinnostunut kulttuureista. Hänen vanhempansa ovat varakkaita yrittäjiä. Mutta elintasoon tottuneen naisen riiaaminen ei olekaan mitään helppoa puuhaa...
Päätin viedä hänet treffeille kaupunginsairaalan henkilöstöruokalaan, josta opiskelijakortilla saimme lihahyytelön läpinäkyvässä muovipurkissa puoleen hintaan. Hyvä seurani korvatkoon kukat ja kynttilät, ajattelin. Muuhun minulla ei yksinkertaisesti ollut varaa, koska tammikuun alussa oli vuokran lisäksi maksettava kuusi muuta laskua. Opintolaina ei edes riittänyt, vaan jouduin lainaamaan vanhemmilta.
Treffit meni loistavasti, kun perustelin lounaspaikan valintani minulle ominaisella arkisella eksoottisuudella. En ole koskaan ollut huono puhumaan, ja se on pelastanut monesta tilanteesta naisten kanssa. Mutta ei tätä köyhyyttä kyllä kovin pitkään huumorilla höystetä. Mitä sitten, kun tulee aika alkaa käydä kerran viikossa leffassa ja ulkona syömässä? Tai huomioida synttärit? Ja samaan aikaan vielä pukeutua hyvin ja huolehtia hygieniasta? Näkemisen arvoinen olisi pankinjohtajan ilme, kun menen kirkkain silmin anomaan seurustelulainaa.
Toisilla pappa betalar, toisilla not. Itse saan vanhemmilta vain välttämätöntä "avustusta", siis jos omat ja kelan rahat ei kerta kaikkiaan riitä. Töissäkäynti ei tule kysymykseen, koska opiskelu vie kaiken ajan. Olisiko nyt viisainta vihjata tyttöystävälle, että seurustellaanko sun kustannuksellas.
Sinkkuna oli sentään varaa käydä poikien kanssa lätkämatsissa. Nyt ei raskii enää edes soittaa niille.
Päätin viedä hänet treffeille kaupunginsairaalan henkilöstöruokalaan, josta opiskelijakortilla saimme lihahyytelön läpinäkyvässä muovipurkissa puoleen hintaan. Hyvä seurani korvatkoon kukat ja kynttilät, ajattelin. Muuhun minulla ei yksinkertaisesti ollut varaa, koska tammikuun alussa oli vuokran lisäksi maksettava kuusi muuta laskua. Opintolaina ei edes riittänyt, vaan jouduin lainaamaan vanhemmilta.
Treffit meni loistavasti, kun perustelin lounaspaikan valintani minulle ominaisella arkisella eksoottisuudella. En ole koskaan ollut huono puhumaan, ja se on pelastanut monesta tilanteesta naisten kanssa. Mutta ei tätä köyhyyttä kyllä kovin pitkään huumorilla höystetä. Mitä sitten, kun tulee aika alkaa käydä kerran viikossa leffassa ja ulkona syömässä? Tai huomioida synttärit? Ja samaan aikaan vielä pukeutua hyvin ja huolehtia hygieniasta? Näkemisen arvoinen olisi pankinjohtajan ilme, kun menen kirkkain silmin anomaan seurustelulainaa.
Toisilla pappa betalar, toisilla not. Itse saan vanhemmilta vain välttämätöntä "avustusta", siis jos omat ja kelan rahat ei kerta kaikkiaan riitä. Töissäkäynti ei tule kysymykseen, koska opiskelu vie kaiken ajan. Olisiko nyt viisainta vihjata tyttöystävälle, että seurustellaanko sun kustannuksellas.
Sinkkuna oli sentään varaa käydä poikien kanssa lätkämatsissa. Nyt ei raskii enää edes soittaa niille.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä varmaan kannattaisi ottaa puheeksi tämän naisen kanssa, että sinulla ei yksinkertaisesti ole fylleä rajattomasti käytössä. Jos ei ymmärrä, niin ei ymmärrä. Mutta on varmasti kiusallinen tilanne :)
Kyllä kovasti edelleenkin ihmetyttää että minkä kumman takia nyt tasa-arvon aikakautena miehen pitäisi edelleenkin kustantaa naiselle aivan kaikki ja naisen ei tarvitse muuta kuin hymyillä kauniisti. Itse olen ollut työelämässä jo pidempään ja periaatteessa olisikin varaa maksaa aina treffit mutten kuitenkaan sitä tee joka kerta. Miksi ihmeessä minun pitäisi naista elättää ?!?! Miksi pitäisi sinunkaan muutenkin vähistä varoistasi ?
Ota ihmeessä asia puheeksi tytön kanssa, hän ymmärtää varmasti. Itse voin naisena sanoa, että en halua, että mies kokoajan kustantaa kaiken (esim. illalliset, baarissa juomat jne...), koska se ei enään kuulu niin kiinteästi nykyaikaan. Laskut puoliksi, niin se on hyvä. Ja olen myös todistanut, että se toimii. Jos mies kokoajan tarjoaa kaiken jne...niin sitä tulee itselleen sellainen hyväksikäyttäjä-olo...ja ei sitä seurustelua rahalla viedä eteenpäin :) vaikka kyllähän se voi auttaa. kuitenkin se on tärkeintä, että olet hänelle rehellinen ja keskustelette tilaanteestasi.
olet hyvä puhumaan, niin mikset menisi töihin? Puhelinmyyjäksi? Ei lehtien myyntiä, vaan jotain muuta. Riippuu paikkakunnasta, mutta useimmilta löytyy muutakin puhelinmyyntiä, kuin rasittavaa menaisten kauppaamista. Jos olet oikein suupaltti, saatat tienata hyvinkin.. Meillä oli aikanaan iltamyyjänä nuorimies, joka teki töitä kolmena iltana viikossa n.4 tuntia illassa ja tienasi parhaimmillaan yli kymppitonnin vanhaa mummonrahaa kuukaudessa.
Kannattaa varmaan miettiä oletko tosissasi sen tytön kanssa. Monta kertaa varsinkin naispuoleiset ihmiset (miksei miehetkin), jotka tulevat varakkaista perheistä, eivät tule koskaan ymmärtämään sitä, että toisilla vain ei ole rajattomasti sitä fyffeä käytössä...eli puhu sen tytön kanssa ja jos hän ei ymmärrä sitä, niin sitten hän tuskin on ainakaan kovin oikea sinulle.