Kuinka teillä pelaa suhteen talous? Onko kaikki palkkatulot yhteistä?
Suhteen talousasiat?
Jartsa
262459
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Syy tuohon kyselyyn on se, että olemme muuttamassa yhteen kumppanini kanssa ja keskusteluissa on ilmennyt, että hän haluaisi hallita talousasioita. Tuntuu melko hankalalta puolet enemmän tienaavana ja itse pitkään omasta taloudesta vastanneena olla kovin myönteinen tuolle asialle. Tiedän kyllä ettei hän ole mikään tuhlari vaan pikemminkin järjestelmällinen luonne.
Käytännössä kaikki tulot menisivät yhteiselle tilille ja saisin sitten valvonnan alla "pelimarkkoja" jos niitä satun tarvitsemaan. Vaikka rakastan kumppaniani niin tuosta ajatuksesta en vaan pidä. Ilmeisimmin tämä on hänellä kotoa aikoinaan opittu malli, jossa äiti on ollut talouden haltija ja kirjanpitäjä.
Oma näkökantani asiaan on, että molemmat maksaisi ns. kodin tilille x euroa kuussa, jolla kotia pidetään yllä ja maksetaan yhteisiä menoja, ruoat yms. Summan voisi sopia tietysti tulojen mukaan. Tämän jälkeen olisi kummallakin käytössä omaa rahaa ilman taloudellista "holhousta".
Olemme lapsettomia (toistaiseksi).
Olenko pahasti väärillä jäljillä? Kuinka teillä asiat hoidetaan?
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kummankin kannattaa pitää omat rahat ominaan. Tietysti asumismenot, ruoat ja muut maksetaan puoliksi, mutta muuten kumpikin hoitakaan omat menonsa.
Itse en ainakaan kestäisi sitä, että pitäisi toiselta kysellä "lupaa" omaan rahankäyttöön ja tuntuisi nöyryyttävältä saada puolison maksamaan taskurahaa omasta palkasta! Kun on oma tili, tietää (ainakin suurinpiirtein) kuinka paljon rahaa on tuhlattavaksi.
Eli älä suostu!!
Asuin kerran, vuosia sitten avioliitossa, jossa minulla ja exälläni oli yhteiset rahat. Tuli kiistoja siitä, että minä ostelin liikaa kenkiä ja että hän tarjoili kapakoissa yhteisillä rahoilla mukamas varattomille ystävilleen ruokaa ja kaljaa.
Nykyään minulla ja nykyisellä kumppanilla on omat rahat. Kumpikin maksaa puolet menoista, mutta kummallakin on oma pankkitili.
Olen sitä mieltä, että talousasioista tulee usein ongelmia yhdessä asuessa, oli systeemi mikä tahansa. Jompi kumpi voi olla kitsaampi esim. ostamaan yhteisiä ruokia. Silti en enää koskaan jaa pankkitiliäni kenenkään kanssa.
Raha-asioiden hoitaminen on helpompaa, kun molemmilla on omat tilit (kuten oli ennen parisuhdettakin!). Molemmat maksavat laskuja niin, että käyttörahaa jää suurinpiirtein molemmille yhtäpaljon (tai vähän!).
Yhteinen tili sopii vain pareille, joilla on paljon rahaa (tai erityisen saitoja molemmat), jotka ovat lähes aina yhdessä, käyvät aina samoissa paikoissa ja harrastavat samoja (yhtä kalliita) asioita. Eikä kummallakaan ole mitään erityisiä ostohimoja kuten kengät tai kalastusvälineet.
Jos nyt jo sanot, että et pidä kumppanisi ajatuksesta, niin älä silloin missään nimessä suostu tollaiseen. Kyllähän aikuisella ihmisellä pitäisi olla oikeus käyttää omia rahojaan ilman kumppanin lupaa kunhan ensin on hoidettu ne yhteiset menot kuten ruoka ja laskut jne..
Puhu kumppanisi kanssa asiasta kunnolla ja kerro miksi et halua kumppanisi ehdottamaa järjestelyä.
olet äärinmäisen fiksu ja pidä kantasi, vaikka puolisosi varmaan ihan hyvää vain tarkoittaakin.
Meilä toimii oikeastikin hyvin nk. 3-tilin käytäntö; molemmilla omat tilit, joille palkka maksetaan, josta hoitaa ns. omat menonsa. Palkkapäivänä yhteiselle tilille talletamme tuloihimme/omiin lainoihimme suhteutetun määrän yhteisiä menojamme varten. Aluksi oli opettelemista, mutta nyt sujuu automaattisesti. Vaikka tiedämmekin suht tarkkaan toistemme menot/tulot on huomattavan mukavaa kun ei tarvitse kaikista "tampaxeista&sukkahousuista" näyttää kuittia kotona. Minusta ainakin tuntuu, että olemme onnisuneet säilyttämään parisuhteenkin säilyvyyden kannalta tärkeän ITSENÄISYYDEN!
mies kay toissa ja mina hoidan kotitaloutta. raha on yhteista.
olemme siis naimisissa, jolloin kaikki on yhteista, hanen ja minun, aivan yhta paljon.
Avioliitossa vallitsee erillisyysperiaate, jolloin kaikki ei suinkaan ole yhteistä vaan erillistä!!!!
Jos ostan vaikkapa Mersun (:D) on se vain ja ainoastaan minun (ei siis edes minun ja mieheni yhteinen). Mieheni purjevenekään ei ole minun vaan hänen!
se saattaa olla niin, mutta ei meilla. miehellani on auto (omilla rahoillaan ostanut), mutta se on myos minun. eli kaikki on meille yhteista vaikka olisi miehen (tai minun) rahoilla hankittua.
Ei kun lainopillisesti erillistä.
Sinulla (kuten minulla) VOI olla käyttöoikeus, muttei omistusoikeutta toisen omaisuuteen!
asia erikseen.
tilanne kuin sinulla -ilmeisesti, etkä sinäkään taida olla Suomessa?
mutta vaikka olisin, hoitaisin silti raha-asiat mieheni kanssa samalla lailla. se kun toimii meilla hyvin. missapain sina oleskelet?
USA:ssa (laaja alue :D ), entä sinä? Jotenkin täältä katsoo Suomen "tapoja" hieman eri tavalla, vaikka kulttuuriero ei mitenkään suuri olekaan, mutta silti, tällainen tilanne täällä on normaali, mitä se ei taas Suomessa yleisesti ottaen ole. Jos haluat meilailla, laitatko osoitteen?
mailaaminen ois kiva juttu. tassapa osote:
[email protected]
p.s. pistahan postia! :)
On yhteistä. Eikä kertaakaan ole tapeltu raha-asioiden takia, niinkuin ystäväpariskunnat, jotka jakavat kaikki menot tarkalleen tasan.
Kauan olette olleet yhdessä? Onko tilillä aina rahaa seuraavaan palkkapäivään asti?
Yhdessä on oltu nelisen vuotta, asumme siis yhdessä. Tilit tulevat eri aikaan kuusta, eli rahaa on palkkapäivään asti. Ei me kuitenkaan mitään tuhlareita olla, suuremmista hankinnoista sovitaan yhdessä.
Meillä katsotaan aina tilipäivän yhteydessä kumpi maksaa minkäkin laskun, eli tulojen mukaan maksellaan ja loput jää omille tileille, josta sitten molemmat varojensa mukaan nostaa rahaa esim. kaupassa käyntiä varten ym ym.
Tämä tietysti edellyttää sitä että olette jatkuvasti tiedossa siitä kuinka paljon toisella on tilillään, ettei käy niin että ruokarahat loppuu kesken.
Meillä avokkini kanssa on sopimus että minä maksan tilistäni kaikki laskut, meidän molempien.
Tämän jälkeen tilini saldo on usein nollilla, mutta hän huolehtii sitten kaikesta muusta eli, ruuan, vaatteiden, mahdollisten lääkkeiden ym hankkimisesta. Mikäli olen menossa ystävieni kanssa ulos juhlimaan, ei avokkini laita hanttiin vaan kaivaa kuvettaan. Saattaa kuulostaa ikävältä että kaikki omat rahat katoaa tililtä samantien kun sinne tuleevatkin, mutta meillä tämä tosiaankin toimii.
En silti sano että se toimisi teillä, tätä täytyy molempien haluta ennenkuin molemmat ovat tyytyväisiä.
Meillä tienestit ovat suunnilleen samat ja rahat ovat kaikki yhteiskäytössä. Se maksaa vuokran kummalla sattuu olemaan rahaa, joskus toinen laittaa sitä varten toisen tilille avustusta. Jos minun tilini tyhjenee, laittaa mies tililleni rahaa, tai antaa minulle niin paljon kuin tarvitsen. Tähän mennessä ei olla rahasta riidelty.
Sitä en haluaisi, että aina joutuisin rahaa kinuamaan, kun kerran sitä itse tienaan. Siksi vaihtovuoroisuus on hyvä systeemi. Ja vuokran maksu ei kyllä tyhjennä kummankaan meidän tiliä...
Meillä on rahat yhteisiä. Aiemmin minä olin koulussa enkä saanut ollenkaan rahaa, mieheni oli töissä, asuimme tuolloin vielä vanhempien luona, mutta koskaan mieheni ei kieltänyt minulta rahaa. Sain sitä kun halusin ja tarvitsin, vaikka hänen ei olisi ollut mikään pakko sitä antaa. Nyt muutimme yhteen ja asiat on toiste päin, minä olen töissä ja mieheni työttömänä. Vuokra maksetaan minun tilitäni, ruokaa ostetaan kummankin tililtä laskematta kumman vuoro on tai kummalla menee enemmän rahaa milloinkin. Toiselta kun loppuu, niin toisella sitä vielä on...Eikä tulisi mieleenikään alkaa vinkumaan, että kun sä ostit tota ja tota ja se menee nyt sitten mun palkkarahoista....
Meillä kotona vanhemmillani on vähän samanlainen tilanne kuin mitä kuvailit, että mitä tyttöystäväsi haluaa. Äitini hoitaa kauppareissut ja maksaa laskut. Isäni siirtää tilinsä aina äidin tilille. Ei heillä mitään ongelmia ole, ehkä siksi kun ovat sen verran vanhempia, eikä isälläni enää ole mitään "omia menoja"....
Sinuna en ehkä suostuisi tähän järjestelyyn. Aikuisen ihmisen pitää saada hoitaa omia asioitaan itsekseen, ethän hyvänen aika tuon ikäisenä tarvitse enää mitään viikkoraha meininkiä.
Hyvin yksinkertaista. Molemmilla on omat rahat ja rahankäyttö käytäntönä on ollut se, että minä maksan laskut sun muut ja vaimo ruuat muut pikkumenot. Jos on jotain isompaa menoa se maksaa jolla on enempi rahaa.
Meillä on yksi tili jonne tulee kaikki rahat. Laskut menevät suoravelotuksena, eikä meidän tarvitse huolehtia mistään. Sitä ostetaan mitä tarvitaan, eikä kummankaan tarvitse koputtaa toisilleen ikinä raha-asioista. Ehkä se johtuu siitä että meillä ei ole koskaan ollut rahasta varsinaista pulaa, eikä kummallakaan ole mitään ihmeelliä kalliita harrastuksia jotka nielisivät yhteiseen käyttöön tarkoitetut rahat. Olisi aivan eri asia jos toinen olisi esim juoppo tai uhkapeluri tms.