Alakerran naapurissa asui paksusti voiva mummeli. Kukaan sitä tainnut käydä katsomassa, talo on vähän huonossa maineessa ja silleen. Mummo sairastui, taapersi itse sairaalaan. Ei tullut takas. Pari kuukautta myöhemmin oli pihassa lippu puolitangossa. Itse tulin just marketeilta kauppakassien kkanssa ja ihmettelin kun on kadut pihat täynnä autoja tummanpuhuvaa porukkaa. Ulko-ovelle pääsin ja ihmisvirtaan änkesin. Ja sinnehän se juhlakansa oli itseään survomassa, satakunta ihmistä pieneen kaksioon. Asia kävi selväksi.
Onneksi ylimmän kerroksen hullu osasi kunnioittaa tilannetta: oli avannut ikkunansa pakkasella ja pistänyt stereonsa huudattamaan jotain vanhja kommarilauluja pihan yli. Oli aika omituinen fiilis kantaa kauppakasseja Stalinisten laulujen soidessa ja hiljaista hautajaiskansaa vaeltamassa kiiruhtaen samaa matkaa portaita ylöspäin.
Ei kai sillä mummolla mitään arvokasta ollut. Viikon päästä kävi pakulla joku kuolinpesiä ostava tyyppi keräämässä yksinään kaiken talteen.
Olis pitäny ottaa kuvia siitä kansainvaelluksesta, sairasta.
Onneksi ylimmän kerroksen hullu osasi kunnioittaa tilannetta: oli avannut ikkunansa pakkasella ja pistänyt stereonsa huudattamaan jotain vanhja kommarilauluja pihan yli. Oli aika omituinen fiilis kantaa kauppakasseja Stalinisten laulujen soidessa ja hiljaista hautajaiskansaa vaeltamassa kiiruhtaen samaa matkaa portaita ylöspäin.
Ei kai sillä mummolla mitään arvokasta ollut. Viikon päästä kävi pakulla joku kuolinpesiä ostava tyyppi keräämässä yksinään kaiken talteen.
Olis pitäny ottaa kuvia siitä kansainvaelluksesta, sairasta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
elämä on.