Niin kauan kuin jaksan muistaa, on äitini nimitellyt minua koska käytän meikkiä.
Hän ei itse meikkaa, täällä maalla kun ei ole tapana (!). Minä meikkaan ja siitä olen saanut kuulla vihjauksia, eikä edes vihjauksia vaan suoraa nimittelyä h-sanalla.
Miksi läheisin ihminen haluaa minua loukata? Kukaan muu ei ole puuttunut meikkaamiseeni?
Hän ei itse meikkaa, täällä maalla kun ei ole tapana (!). Minä meikkaan ja siitä olen saanut kuulla vihjauksia, eikä edes vihjauksia vaan suoraa nimittelyä h-sanalla.
Miksi läheisin ihminen haluaa minua loukata? Kukaan muu ei ole puuttunut meikkaamiseeni?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mikä siinä on, että lähimmäisiään voi nimitellä ja loukata tuhannesti pahemmin kuin jotakuta tuntematonta ärsyttäjää? Onko loukkaaminen ja nimittely sen verran intiimiä, että sitä ei kohdisteta kuin lähimpiin?
Vaikea sanoa, miten voit saada äitisi uskomaan, että hänellä ei ole oikeutta sanoa koskaan tuolla tavalla. Paras tapa ottaa asiasta opiksi on todeta, että itse et koskaan voi loukata ketään noin törkeästi.
Ehkä voit sanoa sen myös äidillesi.
Et tiedä mistä on kysymys.
ole mitään oikeutta pilata lastensa mainetta.Se on herjaamista siinä kun muukin ja vielä pahempaa kun sen oma äiti tekee.
Hoidan asiani, pukeudun normaalisti, käytän meikkiä normaalisti jne.
"Eipä se omena kauas puusta putoa" ja katso päästä jalkoihin samalla.
Aika hyvin keksitty :) Taijankin tuon sanoa!
Tosin sillä erolla että mä olen tyylikkäämpi nainen, käyn kampaajalla pukeudun hyvin jne! (vai siitäkö kenkä puristaa, harmaan äidin liian värikäs tytär?)
Pakko vastata, vaikken oikeasti osaa neuvoakaan. Paitsi sanomaan tyynesti ja määrätietoisesti, että kommentit loukkaavat sinua ja kysymään, mikset kelpaa sellaisena kuin olet. Äitisi tulee saada ymmärtämään, ettet ole hänen klooninsa vaan oma itsesi. Ellei hän sinua kuuntele, mieti ketä voisit käyttää puolestapuhujanasi.
Minulla on vastaava kokemus nuoruudestani, kyseessä oli vain isoäitini. Oma suhtautumistapani ei ollut häävi, itkin ja ihmettelin ensin, miksi hän minua vihaa ja sitten kovetin itseni totaalisesti. Jopa niin, että sain mummon lopulta pelkäämään itseäni, kun suhtauduin niin kylmästi. Inhimillistä? Varmasti. Oikea tapa toimia? Ei todellakaan, kaikkihan siitä kärsivät.
Miksi äiti/isoäiti siis toimivat kuten toimivat? Sitä emme me osaa varmastikaan sanoa, osaavatkohan edes itse. Ehkä kyse on siitä, kun lapsi kasvaa aikuiseksi, prosessi on vaikea muillekin kuin itselle:) Ei haluta tunnustaa että pikku tytöstä tuleekin nainen omine tarpeineen.
potkase sitä vittuun niin kovaa että kengän kärki tulee suusta!!!!!!!!!