Lopetin juuri parivuotisen suhteeni yhden pahoinpitelykerran vuoksi. Poikaystäväni haluaisi pysyä ystävänä, mutta jotenkin itse haluan katkaista napanuoran kokonaan. Olenko liian tiukkapipoinen ja ahdasmielinen asian suhteen? 'Käsittelystä' jäi pieni pelko sisälle...
mustelmilla
gerda riitti
4757
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihan oikein teit! Mie olin niin heikko että en uskaltanut pistää välejä heti poikki! yks ja puoli vuotta se jätkä hakkas ja raiskas ja joka kerran jälkeen lupas ettei ikinä enää tehe niin!! yhtäkkiä kuitenkin jätin sen ja en ole kertaakaan katunut! maailmassa on monta vapaata tervejärkistä miestä! Älä jää siihen suhteeseen! siihen jää vain loukkuun ja irti ei helposti pääse!
Sä et oo ainoa joka kärsii vaan myös sun poikaystävä. Mut siitä huolimatta jos siltä tuntuu, ettei se opi tavoille, etkä sä pääse irti pelostas niin parempi katkaista suhde kokonaan. Luultavasti se sun poikaystäväs haluais jatkaa suhdetta kun puhuu ystävyydestä. Ainakin itse oon joskus sanonut niin. En oo tosin hakannut ketään.
Teit aivan oikein. Et ole tiukkapipoinen etkä ahdasmielinen. Fyysinen koskemattomuus on jokaisen oikeus parisuhteessa. On vain hyvä ja sinun oikeutesi, ettei sinun tarvitse olla missään yhteydessä pahoinpitelijääsi. Todella hienoa, ettet anna kohdella itseäsi huonosti!!!
Hyvä että tajusit säästää itsesi kaikelta turhalta vahingolta.Sillä on todettu että yksikin kerta riittää.Yhdestä kerrasta tulee väkivallan jatkuva kierre.Mielummin järkeilet kuin tunteilet.Jos et olisi lähtenyt suhteesta pois, sinua olisi takulla syytetty siitä: "Mitäs jäit suhteeseen, jossa sinua pahoinpidellään?" Siis teit aivan oikein.Ole helpottunut ettei sinun tarvinut sietää enempää väkivaltaa.Älä missään nimessä jää koskaan väkivaltaiseen avioliittoon.Yksikin kerta riittää.Paras on että nyt tiedät mihin yksi lyöminen johtaa, väkivallan jatkuvaan noidankehään.