minun eräs kaveri, siis kaveri, ei ystävä, on hyvin ärsyttävä ja oloni on suoraan sanottuna todella paska hänen seurassaan. olen luonteeltäni tällainen ns kiltti ja yritän olla mieliksi aina kaikille. omat mielipiteeni kyllä saan sanottua(siis jos se liittyy johonkin sellaiseen henkiseen ja omiin uskomuksiin ja siihen miten ajattelee jostakin tärkeästä asiasta) , mutta silti joskus sanon pitäväni jostakin mistä hän pitää mutta minä en, mutta lähinnä vain joku turha pinnallinen juttu, ei sen syvällisempää..ja suostun aina siihen mitä kaverini haluaa.. ''nauran'' paljon kaverini seurassa kun hän kertoo niitä muka hauskoja lapsellisia juttujaan. eli tekonaurunpurskahduksia tulee tehtyyä usein kaverin perässä. hänen ''mielenkiintoisia'' juttujaan joutuu kuuntelemaan koko koulupäivän. ja aina kun hän innostuu riehaantumaan ja pyörimään koulun käytävillä, menen vain perässä sinne ja ''nauran'' ja olen muka pitävänäni siitä, vaikka mielummin olisin vain istumassa ja juttelemassa jotain.. ottaa tosi koville kun joutuu esittämään koko koulupäivän hänen kaveriaan, joka pitää samoista asioista kuin hän jne.. en oikeastaan ole koskaan oma itseni hänen seurassaan.
hänellä on syömishäiriö. tänä vuonna todettu. siitä hän ei tietenkään puhu.. arka asia, ja kun emme muutenkaan ole ystäviä, vain ''leikkikavereita''.
ennen hän ei halunnut mennä välitunnille talvisin, koska siellä oli niin kylmä ja tylsää, mutta nyt hän haluaa mennä sinne ja kävellä sellaista puistoa ympäri.. minua ei huvittaisi yhtään, mutta suostun silti. sen huomaa että hän haluaa laihduttaa koska hän haluaa nykyään liikkua joka paikkaan ja välkällä kiertää kovaa vautia puistoa ympäri. ja muutaman kerran olen sanonut hänelle, että eikö me voitaisi jäädä sisälle, mutta sitten hän tiuskaisee, että eikä!
eniten hänessä ärsyttää se, että hän on lapsellinen. siis tiedän kyllä että en minäkään ole mitenkään aikuismainen, koska olenhan vasta ihan nuori..mutta hän puhuu ihmisten ulkönäostä pahaa, ja haukkuu lihavia ym. ja on vielä keksinyt omat eläinlajit jokaiselle koululaisellemme. saan kuulla joka päivä ''kato tuola menee apina, kato tuola juustohiiri ja tuola vompatti jne.'' ja sitten vielä nauraa päälle ja minä sitten hänen perässä muka nauran näille.
hän on myös sellainen ''koulu on elämä'' -tyyppi. ei se sinänsä haittaa minua ollenkaan, mutta hän useesti nauraa vittumaisesti ja vittuilee kun en pääse kokeistä läpi ym. se ei kylläkään haittaa että hän tekee noin, mutta laittaa vain minut mielessäni nauramaan.
minua ei juurikaan kiinnosta koulu. ei ole koskaan kiinnostanut, minua ei haittaa vaikka en loista samanlailla kuin kaverini parhailla tuloksillaan. olen ehkä jopa erikoinen, kun minua ei yhtään vituta, vaikka en pääse kokeista läpi. ajattelen vain, että kappas en päässyt kokeesta läpi, no uusintaan vaan. ja sitten selaan äkkiä ennen kokeen uusiintaa vihon läpi ja siinä se, lukemiset suoritettu. ja kyllä ne opet sitten viimein laittaa minut kokeen läpi kun eivät jaksa enään uusintojani.. kun niitä kertyy aika lailla.. ja vielä tästä minun kaveristani, että hän ei oikeen ''tee mitään''. hän vain istuu päivät pitkät kotona ja lukee läksyjä. ja viikonlopun jälkeen hän valittaa kun oli niin tylsää kun ei ollut koulua ja läksyjä tarpeeksi. siis hän on todella erilainen kuin muut.. menee ehkä jopa liiallisuuksiin. osaa kirjat sana sanalta ulkoa, mutta vain silloin kun on kokeet. heti sen jälkeen se unohtuu häneltä. eikö oppiminen ole jotain muuta kuin opetella lurittelemaan kirja ulkoa tajuamatta sen sisältöä.? vaikka hyvähän minä olen sanomaan mitään noista..
hänellä on myös ns ''seksuaalisuusfibia'' jos näin voi sanoa. ''poikabakteeritkin'' näköjään vielä pelottavat häntä. hän kaskee minun mennä ensimmäiseksi jonoon, jos joku poika on edessä. ja joskus eräs poika oli tukkinut tien ja kaverini seisoi vain paikallaan ainakin 5 minuuttia, ennenkuin poika huomasi hänen siinä seisovan. naurettavaa.. vai olla myös ujoutta, mutta silti.. ja tästä ''seksuaalisuusfobiasta'' vielä, että hän ei edes kestä katsoa lastenkirjoja (piirrettyjä) joissa on jotkin tyypit saunomassa,mitään rintoja tai sukupuolielimiä ei kuitenkään näy ja silti hän kokee niissä jotain vastenmielistä. ja kaikissa ns ''pervovitseissä'' hän muuttuu ihan valkoiseksi ja on ihan vakava kun muut nauraa.. ottaa ehkä nuo liian tosissaan.
tätä samaa paskaa esittämistäni kaverilleni on jatkunut jo 3 vuotta. hän luulee että kaikki on hyvin, mutta ei tiedä oikeita ajatuksiani. surullista miten elämä on näin julmaa. miten jotkin voi vaan olla niin erilaisia, mutta se, että miten joku ei tunnista että toinen esittää vain kaveria...outoa
mutta.. mitä ihmettä minä tämän tulin tänne sepostamaan.. - en tiedä. tuntui vain että johonkin tuo lapsellinen kiukkuni ja mitä hänestä ajattelen oli laitettava. ei tarvitse laittaa tästä mitään kommenttia, ellet nyt välttämättä halua.
ja sanonpa vielä lopuksi, että olen 13- vuotias (murrosikäkin vasta alkanut)joten tää on vaan tällästä turhaa teini hööpää. ja kun en tajua vielä mistään mitään, joten turha tulla valittamaan että kuinka lapsellinen olen. teinithän tunnetusti luulevat olevansa aikuismaisia, mutta korostan sitä, että minä en luule(lapsellinen perus teinipelle olen). ja tiedän mysökin että tuo visti kuulostaa juuri siltä miltä se näyttääkin. hyvästi ja hei hei.
hänellä on syömishäiriö. tänä vuonna todettu. siitä hän ei tietenkään puhu.. arka asia, ja kun emme muutenkaan ole ystäviä, vain ''leikkikavereita''.
ennen hän ei halunnut mennä välitunnille talvisin, koska siellä oli niin kylmä ja tylsää, mutta nyt hän haluaa mennä sinne ja kävellä sellaista puistoa ympäri.. minua ei huvittaisi yhtään, mutta suostun silti. sen huomaa että hän haluaa laihduttaa koska hän haluaa nykyään liikkua joka paikkaan ja välkällä kiertää kovaa vautia puistoa ympäri. ja muutaman kerran olen sanonut hänelle, että eikö me voitaisi jäädä sisälle, mutta sitten hän tiuskaisee, että eikä!
eniten hänessä ärsyttää se, että hän on lapsellinen. siis tiedän kyllä että en minäkään ole mitenkään aikuismainen, koska olenhan vasta ihan nuori..mutta hän puhuu ihmisten ulkönäostä pahaa, ja haukkuu lihavia ym. ja on vielä keksinyt omat eläinlajit jokaiselle koululaisellemme. saan kuulla joka päivä ''kato tuola menee apina, kato tuola juustohiiri ja tuola vompatti jne.'' ja sitten vielä nauraa päälle ja minä sitten hänen perässä muka nauran näille.
hän on myös sellainen ''koulu on elämä'' -tyyppi. ei se sinänsä haittaa minua ollenkaan, mutta hän useesti nauraa vittumaisesti ja vittuilee kun en pääse kokeistä läpi ym. se ei kylläkään haittaa että hän tekee noin, mutta laittaa vain minut mielessäni nauramaan.
minua ei juurikaan kiinnosta koulu. ei ole koskaan kiinnostanut, minua ei haittaa vaikka en loista samanlailla kuin kaverini parhailla tuloksillaan. olen ehkä jopa erikoinen, kun minua ei yhtään vituta, vaikka en pääse kokeista läpi. ajattelen vain, että kappas en päässyt kokeesta läpi, no uusintaan vaan. ja sitten selaan äkkiä ennen kokeen uusiintaa vihon läpi ja siinä se, lukemiset suoritettu. ja kyllä ne opet sitten viimein laittaa minut kokeen läpi kun eivät jaksa enään uusintojani.. kun niitä kertyy aika lailla.. ja vielä tästä minun kaveristani, että hän ei oikeen ''tee mitään''. hän vain istuu päivät pitkät kotona ja lukee läksyjä. ja viikonlopun jälkeen hän valittaa kun oli niin tylsää kun ei ollut koulua ja läksyjä tarpeeksi. siis hän on todella erilainen kuin muut.. menee ehkä jopa liiallisuuksiin. osaa kirjat sana sanalta ulkoa, mutta vain silloin kun on kokeet. heti sen jälkeen se unohtuu häneltä. eikö oppiminen ole jotain muuta kuin opetella lurittelemaan kirja ulkoa tajuamatta sen sisältöä.? vaikka hyvähän minä olen sanomaan mitään noista..
hänellä on myös ns ''seksuaalisuusfibia'' jos näin voi sanoa. ''poikabakteeritkin'' näköjään vielä pelottavat häntä. hän kaskee minun mennä ensimmäiseksi jonoon, jos joku poika on edessä. ja joskus eräs poika oli tukkinut tien ja kaverini seisoi vain paikallaan ainakin 5 minuuttia, ennenkuin poika huomasi hänen siinä seisovan. naurettavaa.. vai olla myös ujoutta, mutta silti.. ja tästä ''seksuaalisuusfobiasta'' vielä, että hän ei edes kestä katsoa lastenkirjoja (piirrettyjä) joissa on jotkin tyypit saunomassa,mitään rintoja tai sukupuolielimiä ei kuitenkään näy ja silti hän kokee niissä jotain vastenmielistä. ja kaikissa ns ''pervovitseissä'' hän muuttuu ihan valkoiseksi ja on ihan vakava kun muut nauraa.. ottaa ehkä nuo liian tosissaan.
tätä samaa paskaa esittämistäni kaverilleni on jatkunut jo 3 vuotta. hän luulee että kaikki on hyvin, mutta ei tiedä oikeita ajatuksiani. surullista miten elämä on näin julmaa. miten jotkin voi vaan olla niin erilaisia, mutta se, että miten joku ei tunnista että toinen esittää vain kaveria...outoa
mutta.. mitä ihmettä minä tämän tulin tänne sepostamaan.. - en tiedä. tuntui vain että johonkin tuo lapsellinen kiukkuni ja mitä hänestä ajattelen oli laitettava. ei tarvitse laittaa tästä mitään kommenttia, ellet nyt välttämättä halua.
ja sanonpa vielä lopuksi, että olen 13- vuotias (murrosikäkin vasta alkanut)joten tää on vaan tällästä turhaa teini hööpää. ja kun en tajua vielä mistään mitään, joten turha tulla valittamaan että kuinka lapsellinen olen. teinithän tunnetusti luulevat olevansa aikuismaisia, mutta korostan sitä, että minä en luule(lapsellinen perus teinipelle olen). ja tiedän mysökin että tuo visti kuulostaa juuri siltä miltä se näyttääkin. hyvästi ja hei hei.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kaverilles ja hankkiudu vitun nopeesti eroon siitä. Anna sillekin mahd. hankkia oikeita ystäviä. VAI MITä???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? Saatanan tekopyhä mulkku.