Jos vaikka soi taustalla soinnut C Fmolli G sekä D7, niin mistä skaalasta soolon tekee siihen?
Apua
Tksfskfsd
9991
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
eli missä periaatteella tehdään sooloja?
Oletko varma että F-molli ei ole duuri ?
Jos on duuri niin sitten pistät vaan A-molli skaalaa tai E-fryygistä, noi skaalat kun sisältää samat nuotit. Se skaalan nimi riipuu siitä mistä kohtaa aletaan sitä lukemaan.
Sanoisin mielummin että C-lyydistä, tosin tuon Fn kohdalla pieni muutos. F voisi olla dim sointu niin...Skaalan nimellä ei sinänsä ole merkitystä eikä edes sillä mistä alat sitä lukemaan, jokainen skaala/moodi kuulostaa erilaiselta, ja siihen vaikuttaa esimerkiksi se mitä sointuja on taustalla. Jos soitat G,C,D kiertoa ja aloitat skaalan e:stä niin et soita e-mollia todellakaan (vaan g-duuria). Kannattaa hieman perehtyä tuohon modaalisuuteen, siinä korvat on iso apu. Ja jos tuo F olisikin molli D7 on kuitenkin kysymysmerkki (siinä on tuo f#). Tosin pitää muistaa ett' joskus skaalan tai sointujen ulkopuoliset nuotit toimii, ja lisäksi se että voi aina lisätä passingnoteja... Näin äkkiseltään A ja/tai e mollipentatoninen toiminee hyvin. Seiskasoinnut ja ysit (vielä parempi) toimii hyvin viidensinä. Tärkeää on kuulla missä on "koti", sen pohjalta sitten voi valita sen skaalan. Ja tietysti sävellajia voi vaihtaa.
Puhuin taas paskaa. Eli jos c-lyydistä haluat niin korvaat tietysti Fmollin, F#dimillä. Tietystikkään kaikki musiikki ei ole modaalista (hyvänä esimerkkinä kantri tai bebop joissa jokaisen soinnun mukana vaihdetaan skaalaa). Jos haluat taas tehdä modaalista niin kannattanee (ainakin alkuun) valita soinnut tarkkaan, siis korvaisit vaikka sen fmollin f#dimillä tai D7 muuttaisit molliksi ja fmollin duuriksi. Ongelmalliset soinnut voi kyllä soittaa vaikka arpeggiona siinä kohtaa, tai tilapäisesti vaihtaa skaalaa tai joskus voi olla piittamatta jos sointu ilmenee vain lyhyen aikaa. Miten nopeita on sointu vaihdokset tuossa? Mikä on tempo? Tahtilaji? Jos haluat voit myös tehdä skaalan itse, siis otat kaikki nuotit soinnuista. C,d,e,f,f#,g,g#/as,a,b...Ja voit tietysti jättää osan pois. Ehkäpä modaalisesti ei kannata tuota edes vetää...Jos kerrot vielä rytmityksen ja tempon niin voi kelata asiaa mutta...
Hyvä jos omatkin aivot joskus omaksuisivat teorian samalla tavalla että voisi tuolleen käyttää musiikissa... Miten paljon sinullakin meni noiden miettimiseen? Paljon/miten olet teoriaa opiskellut? Olisi ihan hyödyllistä tietoa.
Tuntuu vähä siltä, ettet ole teoriaa lukenu eli et tajuu mitää näist ku nää puhuu lyydisistä ja näist. esim vaikka jos biisi lähtee C:stä ni vetelet siihen C:n pentatonista, joka on yleisimmin rokissa käytetty skaala.
Määritteletkö sävellajin sen mukaan mistä biisi lähtee? Ja c duuripentatoninen on sama kuin a molli pentatoninen, siis nuoteiltaan toki. Pentatoniset ja bluus skaalat on toki varsin viljeltyjä rock musiikissa mutta voi sitä muutakin tehdä, tai ei voi jos ei osaa muuta.
JA käykö mielestäsi kaikkiin edellä mainittuihin sointuihin c penta? Sanottakoon että c pentatonisessa on c,d,e,g,a nuotit. Tietysti voi olla että tuo a ei haittaa Fmollin kanssa (jossa on siis as). Tai sitten ei soita sitä ata siinä kohtaa, riippuu niin paljon siitä kauanko sointua renkutetaan.
hyvin noi soinnut toimii. itse soitin näin nuo soinnut näin:
c g c g d7 fm c g
c d e f f# g g# a b. siinä skaala ;) en kyllä tiedä onko tuo c pohjainen...
d7 kohdalla voi ottaa f# nuotin mukaan
fm soinnun kohdalla g ylennetyn mukaan
c ja g kohdalla soittelee vaan c duuriskaalaa.
Kyllä sen kuulee jos joku nuotti ei toimi siihen ja siihen sointuun.