Antakaa neuvoja mitä pitäs tehdä kun olen hullaantunut toiseen mieheen.olen seurustellu nykyisen avomieheni kanssa vissiinki 7 vuotta,nyt on asuttu jonku aikaa oman katon alla.Seksi ei ole sujunut piiitkään aikaan kunnolla.Mua ei kiinnosta pätkääkään,inhottaa ajatuskin kun toinen rupiaa ehotteleen rakastelua.jotenki tuntuu siltä että rakkaus on kuihtunut.(ainaki minulta) Nyt on sitte tullut tämä toinen mies joka on osoittanut kiinnostusta.En voi olla ajattelematta minkälaista olisi seksi hänen kanssaan.Mä haluaisin niin kovasti kokeilla sitä.En osaa tehdä päätöstä että jättääkö nykyinen mies vai ei,hän on ensimmäinen seksikumppanini.Voisinko olla onnellisempi jonku toisen kanssa??
toinen mies ajatuksissa
minä vaan
131701
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
saattaa joskus kuihtua, mutta onko se väliaikaista vain? Miten kävisi sitten tämän toisen miehen kanssa 7 vuoden jälkeen?
Onko ruoho vihreämpää aidan takana?
Onko miehesi kuitenkin sinua kohtaan hellä ja rakastava vai mitä?
Vaikea antaa mitään "patenttivastausta", mutta oletko varma tämän toisen miehen kiinnostuksesta myös muussa kuin seksiasiassa? Tietääkö hän sinun olevan varattu? Isoja päätöksiä sinun on tehtävä, mutta jos eroat, niin eroa ennen pettämistä...jää parempi maku suuhun kaikille.
Ei kukan "uskalla"eroa ennen pettämistä
koska voihan sitä alkaa katua siis,justis tämän takia ihmiset pettävät puolisoaan salassa
kyllä on surullista noi parisuhteet joskus ...
siis "kukaan" eikä "kuka :- )
Minulla oli kanttia ottaa ero entisestäni. Vasta sen jälkeen otin toisen. Sitä ei kutsuta pettämiseksi. Se on sitä - nykyään kai niin vanhanaikaista - vastuun ottamista parisuhteessa, ollaan yhden kanssa parisuhteessa, jos se ei toimi, vanha pois ja uusi tilalle. Tottakai siinä daamien välissä pidin normaalin suruajan, ei sitä nyt heti tarvitse uutta ottaa jos vanhan kanssa ei enää hommat luista.
näin pitää toimia!
Älä ihmeessä pilaa hyvää? suhdettasi. Tee jotakin, kehity, taistele :)
Seksi sitä, seksi tätä.
Vittu noiden aivottomien naisten kanssa. aloita vaikka joku hyvä liikuntaharrastus, niin saat pääsi selväksi.
just joo,kiitti vitusti vastauksesta.Itse asiassa käyn kuntosalilla ja lenkkeilen
Jos et rakasta miestäsi eikä välillänne ole edes mitään eroottista kipinöintiä, miksi ihmeessä olette yhdessä ?
Yksinkin on parempi olla kuin huonossa suhteessa. Täydellistä parisuhdetta ei varmaan olekaan, mutta jos suhteesta puuttuvat sekä rakkaus että seksi, pitäisi parempaa löytyä.
Vaarana on, että iki-ihana rakkaus ja kiihko katoaa uudestakin suhteesta 7 vuodessa.
Ei se rakkaus mihinkään katoa siitä 7 vuoden suhteesta. Se menee vain piiloon ja on löydettävä uudelleen!
Aivan. Se joskus kuurupiiloakin leikkivä rakkaus pitää uskaltaa vaan löytää. Meilläpä se löytyi kuitenkin vähän vahingossa. Kun rakkaani sairastui hyvin vakavasti se hitsasi meitä tosi hyvin yhteen. Vihaan sitä sairautta mutta rakastan mitä se teki meidän parisuhteelle.
Anna mennä vaan. Se ei selviä kuin kokeilemalla. Eihän sitä tiedä jos se M--a ois vaikka parempi
Tarinasi kuulostaa kovin tutulta. Olen nimittäin itse
ollut joskus samassa tilanteessa.
Olin 10 vuotta asunut yhdessä mieheni kanssa. Meillä on yksi
yhteinen lapsi. Omistusasunto ja kaikki päälisin puolin hyvin.
Itsestäni vaan tuntui, että en saa tarpeeksi huomiota mieheltäni.
Emme puuhastelleet yhdessä mitään, olimme kuin kaverit
saman katon alla, ei riitoja, ei ongelmia, mutta lähesyys oli kadonnut.
Tuntui, että toinen ei välittäny, niinkuin se olisi pitänyt..mentiin
omia polkujamme.
Kunnes sitten tapasinkin toisen miehen, johon ihastuin korviani myöten.
Hän oli hyvin huomaavainen minua kohtaa ja tunsin itseni rakastetuksi.
Luulin löytäneeni elämäni rakkauden.
Jätinkin mieheni ja muutimme yhteen n. puolen vuoden salaseurustelun
jälkeen. Aluksi kaikki oli aivan ihanaa. Luulin tehneeni oikean ratkaisun.
Sitten aloin yhä enemmän kaipaamaan kaikkea vanhaa. Yhteisiä kavereita, illan viettoja
heidän kanssaan, mieheni sukulaisia ja ennenkaikkea poikaan, jonka kanssa
en enää voinutkaan olla päivittäin. Meillä oli yhteishuoltajuus pojasta, joten poika
vietti myös paljon aikaa isänsäkkin luona. Samat huolet olivat myös tällä
nykyisellä miehellä. Hän kaipasi kovasti omia lapsiaan ja oli usein masentunut asiasta.
Löysin myös tästä uudesta miehestä luonteenpiirteitä, joihin en ollut tottunut.
Ne rupesivat pidemmän päälle ärsyttämään. Huomasin, että vertasin häntä koko
ajan entiseen mieheeni..ja plussat menivät valitettavasti sinne.
6 kk yhdessä asumisen jälkeen, muutin omaan asuntooni, koska huomasin, etten
rakastanut tätä miestä ja koin meidän yhteisen elämän mahdottomaksi.
Asuin yksin 7 kk ja se teki minulle hyvää. Opin
arvostamaan tavallista perhe-elämää. En enää ajatellut asiota itsekkäästi.
Minun onnekseni sain mieheni ja perheeni vielä takaisin ja olemmekin nyt
olleet yhdessä taas jokusen kuukauden. Kaikki on muuttunut paremmaksi.
Nykyään osamme huomioida toisemme, emme ole enää itsestään selvyyksiö toisillemme.
En suosittele parisuhteesta toiseen hyppäämistä. On niin paljon asioita,
jotka pitää olla selvitettynä, ennen uutta suhdetta, jotta se ei rasitu ja
kuole omaan mahdottomuuteensa.
Kaikkea hyvää sinulle elämässäsi!