Olen monesti miettinyt mikä meitä karavaanareita ajaa jatkuvasti liikekannalle. No nyt se taisi välähtää vai välähtikö sittenkään?
Mehän pakenemme arjen ikäviä asioita ja turhautumista, jotka stressaavat meidät hermoraunioiksi. Liikkeelläolon rauhoittaa ja se tunnemme että pääsee pakenemaan jokapäiväisiä rutiineja palauttaa elämänilon. Näin taas jaksaa katsoa tulevaisuuteen ja hymyillä.
Mehän pakenemme arjen ikäviä asioita ja turhautumista, jotka stressaavat meidät hermoraunioiksi. Liikkeelläolon rauhoittaa ja se tunnemme että pääsee pakenemaan jokapäiväisiä rutiineja palauttaa elämänilon. Näin taas jaksaa katsoa tulevaisuuteen ja hymyillä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Impihän osui asian ytimeen tällä väläyksellä.Toiset kiertää katuja,toiset kapakoita,se heille suodaan jos siintä saa muutakin kun kankkusen aamuksi.Irti arkirutiineista pääsee vaikka ei aina ole tien päällä,meitä vakiopaikkalaisia on olosuhteiden pakosta aika monta,johtuen vaunun talvisäilytyksestä,ei jokaisella ole kotona tilaa vaunulle,ja onhan se mukavaa mennä viikonloppua vaunulle viettämään.
Hyvin pitkälti siitä on kyse matkailussa, ja matkailuautoilussa. Parhaat "akunlataushetket" olen aina viettänyt jossakin poissa ihmismassojen seurasta (lapissa syrjässä turistipaikoista ulkoillen, erämaavaelluksilla tai merellä). Oma rauha pienen ystäväporukan seurassa antaa kulkijalle kaiken sen mistä nautin. Pelkästään paikallaan oleminen ei ole minun juttuni, vaan pientä touhua pitää olla menossa.