(Jos ei tällä kirjoituksella pääse feministien karvapäägalleriaan, niin johan on kumma!)
Tällä osastolla on näemmä tullut tavaksi vaatia oikeuksia seksistisen sorron alla eläville miehille, sekä kaikkinaisista sopimuksista unohdetuille homoille.
Luonnollisesti kaikki vähemmistöt ovat oikeutensa ansainneet. Olen itse sitä mieltä että kaltoinkohdeltuja on tuettava, ja pyrittävä siihen että kaikilla on ihmisarvot ja mahdollisuus elää rikasta ja antoisaa elämää. Mutta feministipalstalle kirjoittaessa tulee mieleen, että onko nyt niin että kaikki muu menee aina naisten elämän parantamisen edelle? Onko minun naisena tai feministinä (jos sitä olen) muistettava ensin homojen ja elämässä satutettujen miesten hätää?
Onko naisena jälleen kerran unohdettava itsensä muiden hyväksi?
Haluan eläimille parhaan mahdollisen kohtelun, vaikka itse syönkin lihaa. Haluan että seksuaalisten "vähemmistöjen" edustajat ymmärretään viimein ihan yhtä tavallisiksi ihmisiksi kuin ns. tavallinen kansa. Haluan että 3. maailman kärsiville ihmisille annetaan opastusta ja niin päin pois. Haluan sitä ja haluan tätä, mutta feministiosastolla haluan eniten ajaa naisten asioita.
Onkos se kovastikin kummallista?
Tällä osastolla on näemmä tullut tavaksi vaatia oikeuksia seksistisen sorron alla eläville miehille, sekä kaikkinaisista sopimuksista unohdetuille homoille.
Luonnollisesti kaikki vähemmistöt ovat oikeutensa ansainneet. Olen itse sitä mieltä että kaltoinkohdeltuja on tuettava, ja pyrittävä siihen että kaikilla on ihmisarvot ja mahdollisuus elää rikasta ja antoisaa elämää. Mutta feministipalstalle kirjoittaessa tulee mieleen, että onko nyt niin että kaikki muu menee aina naisten elämän parantamisen edelle? Onko minun naisena tai feministinä (jos sitä olen) muistettava ensin homojen ja elämässä satutettujen miesten hätää?
Onko naisena jälleen kerran unohdettava itsensä muiden hyväksi?
Haluan eläimille parhaan mahdollisen kohtelun, vaikka itse syönkin lihaa. Haluan että seksuaalisten "vähemmistöjen" edustajat ymmärretään viimein ihan yhtä tavallisiksi ihmisiksi kuin ns. tavallinen kansa. Haluan että 3. maailman kärsiville ihmisille annetaan opastusta ja niin päin pois. Haluan sitä ja haluan tätä, mutta feministiosastolla haluan eniten ajaa naisten asioita.
Onkos se kovastikin kummallista?
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Onko minun naisena tai feministinä (jos sitä olen) muistettava ensin homojen ja elämässä satutettujen miesten hätää?"
Tuskin tarvitsee. Onhan se ymmärrettävää, että jokainen hakee mahdolliselle omalle ryhmälleen ensin oikeuksia ja kiinnostuu vasta sitten muiden oikeuksista. Tällä palstalla on vaadittu paljon muutakin kuin vain mainitsemiasi asioita. Ja homojenkaan oikeuksista ei ole kirjoittanut kuin mielestäni yksi. Hänkään ei mielestäni vaatinut mitään oikeuksia, vain mahdollisuutta keskustella oman vähemistönsä oikeuksista.
Ymmärrän hyvin, että naiset hakevat ensisijaisesti naisten oikeuksia ja homot homojen oikeuksia. Oletan vielä, että sekä homoilla että lesboilla on omaan vähemmistöönsä perustuen aika tavalla samantapaiset intressit kyseessä. Tämä siis silloin kun keskustellaan nimenomaan homojen ja lesbojen oikeuksista. Varmasti heidän mielipiteensä eroavat keskusteltaessa naisen ja miehen oikeuksista.
Vascae kirjoitti eräässä kirjoituksessaan, että ei käsiteltäisi niinkään miesten ja naisten oikeuksia vaan keskusteltaisiin enemmän yksilön oikeuksista. Tällainen keskustelu on mielestäni parhaiten mahdollista silloin, kun ainakin enemmistö on sitä mieltä, että mies ja nainen elävät tasa-arvossa.
Olet varsin oikeassa siinäkin, että tämäm palsta on ensisijaisesti tarkoitettu naisten oikeuksista keskusteluun. Välillä aiheet rönsyilevät ja menevät jopa naurettavuuksiin. Mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen. Puhuttaessa tasa-arvosta on keskustelu helposti johdettavissa oikeudenmukaisuuteen. Tasa-arvohan on suuri osa oikeudenmukaisuutta.
Olen itsekin syyllistynyt täällä aiheesta poikkeamiseen. Kirjoitukseni oikeudenmukaisuudesta kirjoitin, koska tuli sellainen olo, että joillakin ihmisillä on varsin omastani poikkeava käsitys oikeudenmukaisuudesta ja siihen liittyvistä perusteista. En väitä, että omani olisi absoluuttinen totuus ja muut olisivat väärässä. Heidän jotkut käsityksensä vain poikkeavat omistani.
Naisten oikeuksista puhuminen on vaikeaa, jos ei puhuta samalla miesten oikeuksista. On helppo vaatia sitä ja tätä, mutta on vaikea perustella niitä vaatimuksia ja tehdä niistä sellaisia, että ne eivät polkisi muiden oikeuksia maahan. Ja jotkut vaatimukset ovat olleet sellaisia, että ne ovat koko yhteiskuntaa ajatellen täysin mahdottomia.
Homojen oikeudet kiinnostavat minua lähinnä siksi, että pidän vähemmistöjen oikeuksia mielenkiintoisena ongelmana. Niitä on toisaaltaan vaikea perustella ja toisaaltaan helppo. Tämä on naisten palsta, joten keskittykäämme siis jatkossa enemmän niihin ja tasa-arvoon.
Aika pahasti henki marttyyrimentaliteetti kirjoituksestasi... Mutta kaippa sinulla siihen on oikeus..
"Onkos se kovastikin kummallista?"
Eli edellinen lyhentäen: ei ole
Marttyyri- tai piruiluhenki.
Täällähän ei kuule millä sävyllä ihminen kirjoittaa...
;)
"Haluan sitä ja haluan tätä, mutta feministiosastolla haluan eniten ajaa naisten asioita. "
Tuo ei ole kummallista. Mutta onko se kummallista, että esim. allekirjoittanut kokee naisilla olevan jo huomattavasti enemmän etuoikeuksia ja että joka hemmetin pikkuasiasta, joka saattaa kenties ehkä jopa mahdollisesti olla paremmin miehillä, tehdään tasa-arvojuttu? Kun taas naisilla menee jossain paremmin, niin se on ihan oikein, niin sen kuuluukin vaihteeksi olla. Kukaan ei valita, paitsi tietysti meikäläinen täällä keskustelupalstalla. No, onneksi mun omat asiat on edelleenkin hyvällä mallillaan ja tulevaisuus näyttää vielä paljon paremmalta, ellei telaketjufeministit aja läpi jotain ihmeellisiä kiintiöitä, jotka huonontavat mun asemaani naisiin nähden.
Naisille ajetaan kauhealla kiihkolla etuoikeuksia etuoikeuksien perään ja vaaditaan vielä helvetisti lisääkin. Minä en todellakaan näe, että naisilla olisi oikeastaan missään suhteessa huonompi asema kuin miehillä, ellei kenties jossain vanhoillisessa suhtautumisessa, jota jotkut ihmiset vielä harjoittavat. Päin vastoin, naisilla on moniakin etuoikeuksia ja naisia kohdellaan monesti huomattavasti paremmin kuin miehiä.
Naisilla on nykypäivänä hyvin pitkälti samat mahdollisuudet menestyä työelämässä siinä missä miehilläkin, mutta naisetpa menevätkin mieluummin opiskelemaan itsensä lähihoitajiksi tai joksikin hemmetin kaupallisiksi ammattikoulu-mikkihiiriksi ja päätyvät sitten kaupan kassoille ja virastoihin tai jotain muuta vastaavaa. Sitten on kauhea itku, kun miehet tienaavat enemmän, eikä omalla alalla (jolle valmistuu vuosittain jotain 17000 naista) löydy töitä.
Nyt meinaa taas mennä näköjään vähän väärille raiteille, joten lienee parasta siirtyä hetkeksi tekemään TÖITÄ.
Ainakin tuon lopun suhteen.Suurin osa naisista hakeutuu hoitoalalle,jossa palkat ovat pienemmät.Työn vaativuus on myöskin melko pientä ja tästä syystä moni nainen turhautuu työhönsä ja alkaa esim feministiksi.Turhautuu siis sen vuoksi,että hän on liian älykäs ja kaipaisi haasteita.Itse olen aina sanonut naisille,että hakeutukaa juristiksi tai lääkäriksi,kummassakaan ei tietääkseni ole mitään palkkakuoppaa jos on hyvä ja arvostettu.
että puolet lääkäreistä ja juristeista on jo naisia? Eli kyllä naiset ovat hakeutuneet ihan riittävässä määrin kyseisiin ammatteihin. Jos sinun mielestäsi lähihoitaja ei tarvitse yhtä paljon palkkaa kuin joku paperirullanpyörittäjä jossain tehtaassa, niin tulenpa kysymään sinulta uudestaan kun makaat omassa paskassasi vuodeosastolla sitten muutaman kymmenen vuoden päästä, eikä ole ketään kilttiä naista puoli-ilmaiseksi siivoamassa jätöksiäsi...
Eli kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, mutta naiset ovat vielä hieman muita tasa-arvoisempia?
Bravo TT!
"Haluan sitä ja haluan tätä, mutta feministiosastolla haluan eniten ajaa naisten asioita."
Eihän feministiosastolla saa ajaa naisen asiaa. Pelkästään miehen asiaa saa ajaa. Muutenhan naiset olisivat tasa-arvoisempia jos naisten asioita ajettaisiin.
ainakin heikoille jäille, muuahhhahhahhahaaa