Kaukosuhde?!

jos tunne on tarpeeksi voimakas

itse olen ollut 7kk kestävässä kaukosuhteessa
etikä voitu nähdä edes joka viikonloppu, viiden kuukauden aikana nähtiin ehkä 4 kertaa
kyllä sen kestää jos tapaamiselta saa tarpeekis, molemmat saimme :)
etäisyyttä 1000km (oli se joskus 500, mutta harvoin, tosin sama se :))

olen elänyt kaukosuhteessa 1,5 vuotta. välimatkaa on 1300 km. siis kultsini asuu ulkomailla. Näämme 3-8 viikon välein jolloin saamme olla yhdessä viikon. Välillä ikävä on raastavaa ja elämä tuskaa, mutta yhteiset hetket kullan kans saa elämän taas hymyilemään ja eronkin kestää!:)

Oma mieheni viettää nyt toista talveaan rapakon takana. Hän lähti elokuussa ja palaavaksi odotan kesäkuun alussa. Lupasi kyllä käydä jouluna moikkaamassa : )

Kyllä erossaolon kestää kun tietää palkinnon: näkee oman rakkaan. Luottamusta tarvitaan roppakaupalla ja mielellään toimivan internet-yhteys... siis ainakin meidän tapauksessa kun hirveesti ei viitsisi puhelinlaskuakaan kasvattaa.

Pelisäännöt on kuitenkin hyvä tehdä selviksi ennen pidempää eroa että molemmat tietävät missä mennään.

Voimia!!!

Saeurusteltiin ensimmäiset kaksi vuotta suhteestamme kaukorakkautena. Välimatkaa n. 200 km ja onnettomat kulkuyhteydet. Tavattiin n. kaksi kertaa kuussa useimmiten. puolisen vuotta sitten tilanteet muuttui kun mies vaihtoi työpaikkaa ja pääsi töihin mun kotikaupunkiin. Eli reilu puoli vuotta on asuttu nyt yhdessä. tuskaa toi etäsuhde oli ainakin mulle. ennen kuin mies pääsi muuttamaan, oli jo melko kireät tunneölmat. se oli joko tai maininki:suhde päättyy tai tilanne muuttuu. raskasta aikaa toi kaukosuhteilu oli, mutta olihan siinä joitain hyviäkin puolia. seksi ainakin kiinnsti kumpaakin aina kun nähtiin!!!!

Kyllä kaukosuhde kestää jos on kaksi todella rakastunutta ihmistä.Itselläni on rakkani Amerikassa asti,mutta me kestämme 4,5kk on sovittu että en petä häntä,eikä ole tarvetta.Tunnettiin vasta 2kk ja hän lähti työ-komennukselle elokuussa,palaa Tammikuusa.Kulkeehan sähköposti maasta toiseen,ei muuta kuin tiivistä yhteyden pitoa.

juu, eli kylla se kaukosuhde kestaa kun oikeasti rakastaa toisiaan. eli minulla oli tilanne, etta olin suomessa. opiskelin. mies oli taalla amerikassa (han on amerikkalainen). eli opintoja oli reilu vuosi jaljella kun mieheeni tutustuin. tottakai oli kova ikava, mutta paatin etta vien opinnot loppuun, ja tulen sitten itse jenkkeihin. nyt olemme onnellisesti naimisissa, eika parempaa miesta minulle voi olla! :)

Moi,
kokeilen tässä kovasti mieheni kanssa kuinka kaukosuhde onnistuu. Itse olen sitä mieltä että kaukosuhde ei onnistu, mutta kovasti on yritystä. Teen kaikkeni että onnistuu!
Ikävä on kova!!! Välillä itkettää kovasti, välillä menee taas ihan mukavasti, tiedän kuitenkin että mieheni tulee takaisin.
Kilometrejä välillä on noin 3000. Näemme seuraavan kerran puolen vuoden päästä. Onneksi puhelimet ovat olemassa!
Onnea sinulle, näettähän te kuitenkin viikonlopppuisin, viikot menevät nopeasti. Ajattele jos sinulla olisi samalla tavalla kuin meillä että 2-3 kertaa vuodessa näkisitte. Kaukosuhde opettaa monella tavalla arvostamaan yhdessä oloa!

hyvää syksyä sinullekin

Olemme seurustelleet 15kuukautta. 300km välillämme. Näemme noin 3-5viikon välein, riippuen miten aikataulut sopivat yhteen. Hyvin on mennyt, tosin ikävä on välillä raastava, varsinkin jos tapaamisten väli repeää liian pitkäksi. Puhelin > dna-maraton, mailit, netti, chat, kirjeet. Ne auttavat. Toiveena on, että muutetaan kesällä yhteen, kun saan opintoni loppuun. Sitten se nanna alkaa :) Ainaki tässä luonne kasvaa ja jää aikaa omille harrastuksille, koululle ja ystäville. Henkinen puoli suhteessa on mainio.

Oma mieheni on vaihtelevasti pois kotoa viikosta kuukausiin, kunkin työkeikan mukaan, välillä kilsoja on välissä satoja, välillä tuhansia.
Tykkään myös omasta rauhasta, joten minulle passaa loistavasti!Ikävä tietenkin on kova, mutta surkuttelu ei ketään auta, tulee vaan huonompi olo.
Eipähän tule sitten riideltyä niin paljon kun asustellaan saman katon alla, joka hetkestä otetaan kaikki ilo irti!
Luulen, että riippuu ihan ihmisestä, miten homma toimii.Luottamus on kaiken a ja o! Mutta meillä toimii, ja toimii monilla muillakin!

Kultani asuu Slovakiassa. Ollaan oltu yhdessa 1v 3kk. Kyllahan se alussa tuntu etta eihan tama tule toimimaan, eihan tata jaksa kukaan, mutta nayttaa olevan niin etta kun 2 ihmista kunnolla rakastuu niin ei ole mitaan mika olisi liian suuri este olla yhdessa. Alussa oli hankalaa, oltiin kesa yhdessa ja sen jalkeen 5kk erossa. Sitten nahtiin useammin, ja nyt ollaan oltu koko kesa yhdessa Amerikassa toissa. Nyt matkustetaan autolla ympari USA:ta, ja ollaan onnellisia. Kohta viikko erossa, sen jalkeen kulta tulee suomeen opiskelemaan 3kuukaudeks.

Kylla se kaukosuhde kestaa jos molemmat sita haluaa. Ja ei sen suhteen tarvi olla kaukosuhde kauaa. Kylla aina jokainen jotain keksii. Alkaa luovuttako valimatkan takia, uskokaa meita kokeneita!

Hyvaa jatkoa kaikille!
Nimim.korvia myoten rakastunut

Millasia kokemuksia teillä on kaukosuhteista?
- itselläni sekä huonoja että hyviä kokemuksia. teini-ikäisenä kaukosuhde ei kestänyt, mutta nyt hieman vanhempana se toimi erittäin hyvin. asumme nyt mieheni kanssa saman katon alla.

Onnistuuko?
- kyllä onnistuu, jos luottamus on kunnossa molemmin puolin ja jos asennoituu niin, ettei se ole maailman loppu vaikkei kultaa näekään ihan jokapäivä.

Onko kaipaus raastavaa?
- kyllä välillä oli. mutta tunne oli sanoinkuvaamaton, kun pääsi taas kullan lähelle. =)

Paljonko kilometrejä on välillänne?
- meillä oli n. 800km

tsemppiä sinulle, kyllä se onnistuu. =)

ISO kiitos kaikille vastanneille:)
Ihanaa syksyä teille ja toki myös muille!
Kyl tosi rakkaus kestää,eikös juu?!:)