Vaimoilla taitaa olla synnynnäinen taipumus kertoa perheen asioista tarpeettoman avoimesti äidilleen. Vaimoni juoruaa anopilleni asioita, jotka olisi pidettävä vain puolisoiden keskeisinä. Mitään erityistä riitaa asian takia ei ole ollut. Olen kuitenkin joskus toivonut, että tapahtumat olisivat perheen sisäisiä, mutta tuloksetta. Vähitellen ilmiö on alkanut ärsyttää enemmän ja enemmän ja tilanne taitaa tulla huonommaksi. Miten pitäisi toimia, ettei pannu räjähtäisi
Kun vaimo vuotaa
Procula
111363
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Keittele vähemmällä.
Kerro vaimollesi, miten "juoruilu" sinua loukkaa. Neuvotelkaa mistä perheenne asioista saa puhua muille ja mistä ei.
Omassa parisuhteessani teimme sopimuksen, mistä asioista mieheni saa puhua naispuoliselle ystävälleen ja mitkä ovat vain perheen asioita. Silti huomaan joskus jättäväni joitain omia asioitani puhumatta miehelleni, ettei hän vaan vahingossa puhu niitä eteenpäin...
Akoilla lieneegeeneissä että pitää olla "sydänystäviä"
niille läträtetään kaikki asiat.
Parempi kun ei puhu työasioista mitään kotona (osalla saattaa olla salassapiotosopimuksiakin jootka sitovat ehdottomasti)
Tietysti jos työ oon jotakin aurausviittojen asentelua juttu on toinen.
Samoin varusmiehet ja asevelvolliset eivät saa liian tarkkoja sotajuttuja kertoa.
(kannattaa ottaa huomioon mm kertausharjoituksissA)
perkele!
Oonksmää sitte mies vai?
Kerta isäniki just viimeks otti kantaa tähän juoruilu- ja puhumistaipumuksiin, ettei tolta kyllä kuule mitään ennen ko on pakko.
Ja se pätee myös äitinikin suuntaan. Ja mitä hittoa jollain kavereilla tekee? Kauhee vaiva vaan pitää sellasia sosiaalisia suhteita hengissä.
Kyl se riittää ku on hyvä mies, jonka kanssa voi ja on hyvä keskustella mistä tahansa.
sano että tuo oli vitsi.. kauhea vaiva?? surullista...
Sinussa on ainesta!
Eipä ole mikään vitsi.
Yksi kaveri on, ystävä, naispuolinen, jonka kanssa pidetään yhteyttä kuukausittain, about, välillä harvemminkin. Enempää kun en tartte.
Onhan sitten hyvä suku onneksi, joiden kanssa seurustella ja viettää aikaa, mutta hittoako niillekään viittii ruveta avautumaan.
Mies on, hyvä, ihana mies, enkä edes kaipaa muita syvällisempiä keskustelukumppaneita, eikä mulla ole koskaan ollut tarvetta juoruta asioitani ympäriinsä kaikille.
Turha kuvitella, että tämä olisi joku joka naiseen upotettu ominaisuus, tuo juoruilu ja omasta elämästään ympäriinsä avautuminen. Yksilökohtaista tämäkin. Onhan noita suulaita miehiäkin, jotka eivät ymmärrä mitään pitää sisällään tai ainakaan valikoida tarkkaan seuraa, missä vuotaa.
puhella, kun kerran mies ei osaa asioista keskustella. "vaimo"
no mene lesbonaimisiin,.
Täällä on taas toisinpäin.. Mies kertoo äidilleen kaikki asiat mitä meidän kesken tapahtuu. Raha-asiat, riitelyt yms KAIKKI! Jopa henkilökohtaisia asioitani mies on kertonut äidilleen ilman lupaani ja tämän johdosta en uskallakkaan enää miehelleni kertoa sisimpiäni... Luottamus on mennyt siltä osalta kokonaan.. Anoppi ja appi muutenkin puuttuvat elämäämme ihan liikaa itseni mielestä.. Olen kahden tulen välissä, haluan olla mieheni kanssa ja toisaalta minua ahdistaa tuo juoruilu kun mikään ei pysy meidän kahden välisenä.. Loppuuko tämä koskaan!!??