Tänään

Ihan tuttua vanhaa, minut vaan taas unohdettiin... No, enhän se ollut kuin minä joka pyysin kaikki kokoon, mitenkäs kukaan minulle muistaisikaan ilmottaa kun mennään?
Se nyt vaan oli jatkoa kaikelle, muutin vieraalle paikkakunnalle, kohta jo erosin poikaystävästäni(mikä sattuu vieläkin mielettömästi), ja nyt minulle sitten aletaan taas tehdä ohareita. Se on ihan tuttua edellesestä kotikaupungistani. Oli vaan niin kovat odotukset tästä uudesta elämästä...

viallinen kait... kirjoitti:

Ihan tuttua vanhaa, minut vaan taas unohdettiin... No, enhän se ollut kuin minä joka pyysin kaikki kokoon, mitenkäs kukaan minulle muistaisikaan ilmottaa kun mennään?
Se nyt vaan oli jatkoa kaikelle, muutin vieraalle paikkakunnalle, kohta jo erosin poikaystävästäni(mikä sattuu vieläkin mielettömästi), ja nyt minulle sitten aletaan taas tehdä ohareita. Se on ihan tuttua edellesestä kotikaupungistani. Oli vaan niin kovat odotukset tästä uudesta elämästä...

Äääh, jokainen vähänkään "erilainen" karsiutuu joissain piireissä. Eikä sen erilaisuuden tarvitse edes olla mikään suunnaton, kemiat ei vaan täysin kohtaa.

Ei sussa ole vikaa, et ole vaan törmännyt oikeisiin ihmisiin. Se on harmillista ja kurja kuulla, että sulla on asiat menny nyt huonosti ja noin häviäjä olo suotta.

Toivon sulle paljon lämpöä ja iloa elämääsi, koska olet sen totisesti ansainnut. Älä masennu, älä lannistu, kyllä se aurinko sieltä vielä sinullekin paistaa, usko pois!! :)

edes vähän kirjoitti:

Äääh, jokainen vähänkään "erilainen" karsiutuu joissain piireissä. Eikä sen erilaisuuden tarvitse edes olla mikään suunnaton, kemiat ei vaan täysin kohtaa.

Ei sussa ole vikaa, et ole vaan törmännyt oikeisiin ihmisiin. Se on harmillista ja kurja kuulla, että sulla on asiat menny nyt huonosti ja noin häviäjä olo suotta.

Toivon sulle paljon lämpöä ja iloa elämääsi, koska olet sen totisesti ansainnut. Älä masennu, älä lannistu, kyllä se aurinko sieltä vielä sinullekin paistaa, usko pois!! :)

Kiitos kannustavista sanoistasi! Ehkä tämä taas tästä, tulee vaan välillä tosi kurja fiilis tällaisten tapausten jälkeen. Näitä kun jostain syystä tosiaan on tullut elämässä enemmänkin vastaan. Tosiaan toivon että vielä löytyy sellainen porukka, jossa oloaan ei joudu tuntemaan ulkopuoliseksi!

viallinen kait... kirjoitti:

Kiitos kannustavista sanoistasi! Ehkä tämä taas tästä, tulee vaan välillä tosi kurja fiilis tällaisten tapausten jälkeen. Näitä kun jostain syystä tosiaan on tullut elämässä enemmänkin vastaan. Tosiaan toivon että vielä löytyy sellainen porukka, jossa oloaan ei joudu tuntemaan ulkopuoliseksi!

sait kirjoituksestani piristystä! Elämä saa välillä kyllä mielen aika hyvin maahan, mutta kyllä se siitä aivan varmasti vielä.

Kaikkea hyvää, hymyjä ja sitä aurinkoa!! ;)

Minustakin tuntuu että olen aina tullut paremmin toimeen miesten kanssa, mutta heistäkään ei kovin moni kiinnostu seurastani sillä tavalla kuin toivoisin.
Pahalta vain tuntuu se, että muutettuani uuteen kaupunkiin, minusta alkoi tuntua että vihdoin löytyi minulle porukka missä minut huomioidaan, ja tipuin aika korkealta taas. Nyt yritän vain väkisin pysyä porukassa mukana etten jää aivan yksin täällä.

Tiedän kyllä että ruma en ole, enkä myöskään inhottava luonteeltani, sillä tulen kyllä kaikkien kanssa toimeen.
Ehkä olen sitten liian mukava,ja siksi huomaamaton, sosiaalista elämääni piristäisi varmasti kummasti jos alkaisin käydä särkynyt sydän palstalla haukkumassa ihmisiä, eikö?! Sinulla varmaan on paljon ystäviä! =)