Tapasin oikean ihmisen

elämä vaan on ni paskaa että se mikä viheltäen tulee se viheltäen menee. siis tarkoitan että ihminen voi rakastua muutamassa minuutissa ja rakkaus voi myös hävitä muutamassa minuutissa ei se sen ihmeellisempää oo

mä vaan kirjoitti:

elämä vaan on ni paskaa että se mikä viheltäen tulee se viheltäen menee. siis tarkoitan että ihminen voi rakastua muutamassa minuutissa ja rakkaus voi myös hävitä muutamassa minuutissa ei se sen ihmeellisempää oo

Tässä saunan jälkeisinä raukeina hetkinä vielä ennen untenmaille menoa ajattelin nyt sitten kommentoida vielä.

Ensinnäkin elämä ei ole paskaa vaan elämisen arvoista oloa. Toiseksi ei kukaan rakastu muutamassa minuutissa, mutta ihastua voi vaikka silmän räpäyksessä. Ihastumisen jälkeen voi alkaa tulla se rakastumisen tunne johon kuuluu myös ne toisen negatiivistenkin puolten hyväksyminen. Rakastuminen vie kuitenkin huomattavan pitkän ajan.

Kärjistetysti voisi kai sanoa, että ihastutaan siihen ulkoiseen olemukseen mutta rakastutaan siihen ihmiseen.

Mies.... kirjoitti:

Tässä saunan jälkeisinä raukeina hetkinä vielä ennen untenmaille menoa ajattelin nyt sitten kommentoida vielä.

Ensinnäkin elämä ei ole paskaa vaan elämisen arvoista oloa. Toiseksi ei kukaan rakastu muutamassa minuutissa, mutta ihastua voi vaikka silmän räpäyksessä. Ihastumisen jälkeen voi alkaa tulla se rakastumisen tunne johon kuuluu myös ne toisen negatiivistenkin puolten hyväksyminen. Rakastuminen vie kuitenkin huomattavan pitkän ajan.

Kärjistetysti voisi kai sanoa, että ihastutaan siihen ulkoiseen olemukseen mutta rakastutaan siihen ihmiseen.

Viisaita sanoja varmaankin viisaalta mieheltä. Ihastuin ja jopa rakastuin - hänkin väitti tuntevansa samoin, sitten vaan ei halunnutkaan jatkaa. Ymmälläni olen edelleen...

mä vaan kirjoitti:

elämä vaan on ni paskaa että se mikä viheltäen tulee se viheltäen menee. siis tarkoitan että ihminen voi rakastua muutamassa minuutissa ja rakkaus voi myös hävitä muutamassa minuutissa ei se sen ihmeellisempää oo

Mikä viheltäen tulee se räjähtää...

mieltä kanssasi..Tunnevammaisuus on sairaus josta ei parannuta..Minullakin oli eräs nainen joka suunnitteli kaikenlaisia asioita eteenpäin kanssani,mut vajaassa vuorokaudessa eli aamulla oli kaikki hyvin ja lähti töihin mut illalla kylmästi heitti teksti viestillä että kaikki on loppu.Toki kysäsin jotta miksi mut se oli saanut sellasen intuution jostaki ja lopetti yhteisen taivalluksen..Se harrastaa sellasta huuhaa juttuja eli meedioita...Jotenkin osasin odottaa että sellanen päivä vielä koittaa mut en kyllä osannut odottaa että se tapahtuis noin äkkiä..Siis tunteilla ei ollut mitään osaa koko jutussa,kunhan leperteli..Vei koko maun suhteen uudelleen alottamisen jonkun toisen kanssa..Löysin sen tai se löysi mut suomi24 treffeiltää..Jotenki pettynyt!!

samaa kirjoitti:

mieltä kanssasi..Tunnevammaisuus on sairaus josta ei parannuta..Minullakin oli eräs nainen joka suunnitteli kaikenlaisia asioita eteenpäin kanssani,mut vajaassa vuorokaudessa eli aamulla oli kaikki hyvin ja lähti töihin mut illalla kylmästi heitti teksti viestillä että kaikki on loppu.Toki kysäsin jotta miksi mut se oli saanut sellasen intuution jostaki ja lopetti yhteisen taivalluksen..Se harrastaa sellasta huuhaa juttuja eli meedioita...Jotenkin osasin odottaa että sellanen päivä vielä koittaa mut en kyllä osannut odottaa että se tapahtuis noin äkkiä..Siis tunteilla ei ollut mitään osaa koko jutussa,kunhan leperteli..Vei koko maun suhteen uudelleen alottamisen jonkun toisen kanssa..Löysin sen tai se löysi mut suomi24 treffeiltää..Jotenki pettynyt!!

..niinhän se toimii, ei kovin kauan kiusaa muita ;)

Mies.... kirjoitti:

Tässä saunan jälkeisinä raukeina hetkinä vielä ennen untenmaille menoa ajattelin nyt sitten kommentoida vielä.

Ensinnäkin elämä ei ole paskaa vaan elämisen arvoista oloa. Toiseksi ei kukaan rakastu muutamassa minuutissa, mutta ihastua voi vaikka silmän räpäyksessä. Ihastumisen jälkeen voi alkaa tulla se rakastumisen tunne johon kuuluu myös ne toisen negatiivistenkin puolten hyväksyminen. Rakastuminen vie kuitenkin huomattavan pitkän ajan.

Kärjistetysti voisi kai sanoa, että ihastutaan siihen ulkoiseen olemukseen mutta rakastutaan siihen ihmiseen.

joskus kovin nopeasti, ja toisinaan se kasvaa hitaasti..
itse olen kokenut nopean salamarakkauden ja syvän tunteen, joka ei laimennut viikkojen, eikä kuukauusien aikana.
Sitten olen kokenut syvää kiintymystä, joka on kasvanut rakkaudeksi. Sen toisen osapuolen tunteet olivat heti suurta huumaa..ja sitten neljän kuukauden päästä, kun huomasin jotakin suhteessamme muuttunneen ja kysyin häneltä. hän vastasi, että huuma on ohitse..arvaat varmaan mikä tunne..toiselta ohitse, kun toisen rakkaus on kasvanut tutustumisen ja yhdessä vietetyn ajan myötä..elämä ei ole reilua, sen voi jo tähän ikään sanoa..
en tiedä miksi on niin vaikeaa löytää rinnalleen ihmistä, jolla olisi samat ajatukset, eli kasvattaa ihastuminen rakkaudeksi, ja yhdessä elämiseksi?
hakevatko ihmiset nykyään vain rakkauden ensihuumaa, ja sen kadottua ajattelevat, että ei tämä ollutkaan todellista rakkautta? en tiedä, kun lukee näitä palstoja, tuntuu että me kaikki saamme jäädä yksin, ja yksin elää elämämme loppuun saakka. ihmissuhteet tuntuvat olevan kertakäyttötavaraa... ja sydämet silppua jatkuvista pettymyksistä ja sydänsuruista..

Naisella vanhat jutut laukesivat ja se johti perääntymiseen. Mukana on ehkä tunnepuolella sellaisia vaurioita jotka ovat liian rankkoja kumppanin kestettäväksi. Tuo on parasta, helpointa jos peli katkeaa tällaisessa tapauksessa alkumetreillä eikä vasta parin-kolmen vuoden riitaisan suhteen jälkeen; kuten itsekin totesit: "elämä on" -joskus tätäkin!

M47