Muutama viikko sitten sain tietää mieheni pettäneen minua. Nyt hän kinuaa tietenkin takaisin. Olen kysynyt syytä tapahtuneeseen, mutta hän sanoo vain ettei syytä ollut, hän vain oli tyhmä paska. En tuntenut kovin paljoa luottamusta häneen ennen tätäkään. Rakastan häntä todella paljon, mutten voi järjelläni uskoa suhteen jatkumiseen tälläisen jälkeen. Emme onneksi asu yhdessä, mutta olemme tunteneet toisemme 4 vuotta. 1,5 vuotta olemme olleet kihloissa. Mies on pitkään puhunut yhteenmuutosta, mutta koska hänellä on selviä vaikeuksia tulla toimeen poikani kanssa, niin minä en ole halunnut sitä. En tiedä onko aikaa kulunut vielä liian vähän kun en tunne vihaa häntä kohtaan. Tunteet ovat enemmänkin loukattu, pettynyt jne... En todellakaan tiedä miten tästä eteenpäin. Jättääkö vai yrittääkkö? Molemmat vaihtoehdot tuntuvat huonoilta. Jos yrittäisimme vielä, luultavasti en pystyisi rakentamaan luottamusta uudestaan. Jos eroamme joudun muuttamaan kaikki tulevaisuuden suunnitelmat ja tiedän kaipauksen olevan jonain päivänä aivan hirveä. Olimme kerran katkolla ja muistan kuinka huusin suoraa huutoa lattialla kippurassa sitä kaipausta ja tuskaa. Olen ollut aiemmin kahdessa pitkässä suhteessa, jotka ovat loppuneet muista syistä. Ketään en ole niin rakastanut kuin tätä miestä ja senkin takia tämä tuntuu tosi epäreilulta. Vaivaa ihan mielettömästi kun hän ei osaa/halua kertoa syytä pettämiselle. Meidän suhteessa ei kuulemma ollut mitään vikaa. Hänen mukaansa tätä ei olisi tapahtunut jos asuisimme yhdessä. Minusta tuo on aivan kukkua. Miten ihmeessä voin selvittää itselleni kumpi ratkaisu on minun kannaltani paras? Listaanko plussat ja miinukset paperille? Annanko ajan kulua? Käännynkö terapeutin puoleen? Otan mieluusti vihjeitä siitä kuinka voisin tehdä ratkaisun puoleen tai toiseen. Mitä kautta sinä olet päätynyt eroon tai yrittämiseen? Mikä auttoi selvittämään päätöksen?
pää sekaisin
tunteella vai järjellä
71388
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
minulla auttoi vain ja ainoastaa oma salarakastaja.Olen kostamiseni kostanu:).Ihanaa oli.
jospa mies luulee että et ole oikeen tosissaan teidän suhteessa kun et halua muuttaa yhteen.
jos on epävarma toisen tunteista niin varmaan tuo pettäminen on helpompaa. olettehan jo aika kauan ollut yhdessä eli ehkä hän alkaa
"luovuttamaan." se voi tämä pettäminen olla sellainen "kosto" siitä kun et halua häntä kanssasi asumaan. teidän kannattaisi puhua kuinka aiotte jatkaa jos jatkatte. itse laitoin poikki minun miesystävän kanssa kun ollaan tapailtu nyt yli 2 vuotta. näytti siltä että kaikki muut jutut ja tutut menivät aina minun edelle että ei kerennyt näkemään. no onnea sulle jatkossa.
tätä tuskaa tuskin kestää ja siitä juttuni MINULLE KÄVI TÄLLÄTAVALLA.
minua vuosia ja lopulta erosin mutta jo ennen eroa löysin uuden itsekkin.Nyt kun vuosia erosta voisin alkaa uudelleen ex-ni kanssa ja en olis yhtään loukkaantunut kun tiedän miten tylsää on pettää tai olla kakkonen.Ei kävis kateeksi enää enkä olis loukkaantunut mutta minkäs teen kun jo kerkesin erota ja tehdä samat temput.Mutta miten se tunne olikin niin voimakas,eli kuin mielenhäiriö!
Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vain haaveita, eivät mitään todellista. Niistä luopuessasi et luovu mistään muusta kuin mielikuvista, joiden tilalle voit luoda uusia.
Mun mielestä olet ajatellut hyvin tuon, että ei kannata muuttaa sellaisen ihmisen kanssa yhteen, joka ei tule toimeen lapsesi kanssa. Se on sellainen ylimääräinen stressi, jota kukaan ei kaipaa.
Jos mies sanoo hänen tekemänsä pettämisen johtuvan sinusta, hän ei ota vastuuta omista teoistaan. Haluatko oikeasti elää sellaisen ihmisen kanssa, joka sysää vastuun omista teoistaan sinun niskaan?
Entä jos tulevaisuudessa hän joutuu elämässä kohtaamaan muita kriisejä? Johtuvatko ne silloinkin sinusta, siitä että et asu hänen kanssaan tai asut hänen kanssaan, eikä lainkaan hänen omista teoistaan?
En voi tietenkään neuvoa sinua, kun en tilannetta tarkemmin tunne, sanonpahan vaan, että sinun ei tarvitse kiirehtiä ratkaisun tekemistä. Jos joku osapuoli yrittää pakottaa sinut tekemään päätöksen johonkin suuntaan ennen kuin olet saavuttanut sisäisen varmuuden, tämä osapuoli ajattelee vain omaa etuaan, ei sinun.
Jos mies on avuksi naisen itsekkäiden geenien leviämiselle niin hyvähyvä, jos ei niin pahapaha. Miehen omilla tunteillahan ei ole näissä kuvioissa merkitystä kun yh-mafia elää ja toteuttaa itsekkäitten geeniensä ohjelmointia.
En mä ainakaan auttais ketään yh:ta ilman jotain konkreettista omakohtaista hyötyä. Näin se vaan menee.
Mistä sinä olet katkera?