Vuosi sitten oli oikein buumi että saksasta tuodun auton oli omistanut 37-41 syntynyt pappa, kikka palaa,
http://www.nettiauto.com/viewVehicle.php?id_car=473763&PN[0]=latest&PL[0]=listVehicle.php
http://www.nettiauto.com/viewVehicle.php?id_car=473763&PN[0]=latest&PL[0]=listVehicle.php
Vastaukset 17
Vanhimmat
http://www.nettiauto.com/viewVehicle.php?id_car=582233&PN[0]=simp_search&PL[0]=simpleSearch.php?page=5@sortCol=@ord=@id_vehicle_type=@id_make=8@id_model=3100@id_car_type=@id_fuel_type=@pfrom=@pto=@yfrom=1990@yto=1994
Taas näitä kaapin alla kasvaneiden kommentteja! Tyypit ei tajua autoista eikä niiden asiakirjoista tuon taivaallista, saksan rekisteriote on autoa seuraava asiakirja jossa on kaikki omistajat syntymäaikoineen etusivulla allekkain. Jos ote on uusittu jossain vaiheessa niin sekin kyllä lukee siinä, sitten ei ole tietoa edellisistä..
Et ole vissiinkään koskaan nähnyt saksalaista rekisteriotetta?!
Niistä ilmenee omistaja ja omistajan SYNTYMÄVUOSI. Ja siinä rekisteriotteessa ovat kaikki autolla olleet omistajat, myös ne edelliset.
Ja auton tuoja saa tämän rekisteriotteensa itselleen, kun auto poistetaan saksan rekisteristä.
Joten jos myyjä kertoo auton olleen -27 syntyneellä papalla, niin helppohan sinun on pyytää saksan ote nähtäväksesi.
Loppuu se turhanpäiväinen spekulointi!
Se, että on ollut vanhalla papalla pistää mut ainakin kiertämään auton kaukaa. Ne kun ajelee ilman automaattia kierrokset tapissa kytkintä luistattaen. Sama pätee naisen käytöstä olleisiin autoihin. Erittäin suurella todennäköisyydellä autolla on ajettu "väärin" liian suurella vaihteella nopeuteen nähden ym.
Minä olen ainakin nähnyt ja se rekisteri ote jää saksaan
kun käy sen auton itse siltä papalta hakemassa kotoa. Ensin tutkitaan isännän harrastukset, metsästyskammari kaikkine trofeineen ym. on aika tyypillinen. Tänä aikana pappa miettii mielessään, suostuuko hän yleensä myymään ulkomaalaiselle. Tavallinen suomipoika ei edes saa usein sovittua auton näyttöä kun ei tollo osaa saksaa eikä käytöstapoja saksassa. Ei nimittäin kannata paljoa sinutella eikä esiintyä ylimielisesti. Jos pappa hyväksyy ostajan, pääsee autoa sitten katsomaan ja tavara on yleensä aina tiptop siistiä ja viimeisen päälle huollettua. Eikä kannata mittarin ruuvausta ainakaan ääneen epäillä, se otetaan aika henkilökohtaisesti.Aika paljon selviää kun katselee, miten pariskunta asuu ja talonsa hoitaa. Sellaista ei usein suomessa näe. Kauppa hierotaan loppuun sitten kahvipöydässä. Näihin autoihin en ole koskaan pettynyt mutta luultavasti ette siellä suomessa ymmärrä.
rekisteröit.
Kyllä se rekisteriote annetaan ostajalle. Rekisteristä poistettaessa saksalainen virkahenkilö vain leikkaa pienen palan kulmasta pois mitätöinnin merkiksi.
Kun tuontiautolla tulet Suomeen, niin tämä ulkomaalainen rekisteriote on ehdottomasti näytettävä tullissa ja vielä katsastuksessakin. Muuten menee hankalaksi.
Ake on viime syksystä lähtien ryhtynyt keräämään ulkomaalaiset rekisteriotteet pois kilpiä antaessaan, joten aivan tuoreista tuontiautoista on myyjällä näyttää vain rekisteriotteen kopioita, mutta saman sekin ajaa.
Myyjänä oli eläkkeelle jäänyt murharyhmän komisaario. Auto oli enemmän kuin tiptop ja kaupanteko ei olisi varmasti onnistunut jollei mukana olisi ollut saksalainen kaverini vaikka osaankin itse saksaa.
Homma on hyvinkin erilainen saksassa kuin suomessa eläkeläisautojen suhteen. Papoilla on vähän kadunvarressa kisaa kenellä on hienoin auto jne. Ei ole tavatonta että 70 vuotias pappa ostaa avomersun tai bemun. Ei alkuunkaan. Luultavammin kun sellaisen liikenteessä näkee sillä ajelee harmaapää kuin ju(i)pinhuljake.
Tosin toinen luku on se että noita vehkeitä laitetaan äitin/mummon/papan nimiin jotta vakuutusmaksu olisi pienempi. (vrt. mun moottoripyörä Yamaha YZF750R omistaja syntynyt 37). Mutta jos tavallinen vehje (325 avo ei ole mikään erikoisuus, se on ihan tavallinen auto) on uudesta saakka ollut samalla omistajalla, niin kyllä siihen on syytä uskoa. Ei sillä jolla on olllut uutena se varaa ostaa ole tarvetta sitten pihistää muutamaa euroa vakuutusmaksuissa.
Mutta siinähän ostatte rauhassa turkimaroccoboyltä auton, se on halpa. Tai mustalaiselta suomesta. Tai rintajoupilta. Minä en osta.
Fahrzeugbrief on nimeltään se rekisteriotteen osa, joka annetaan AINA auton ostajalle. Autoa kun ei pysty rekisteröimään ilman sitä sen enempää Saksassa kuin esim. Suomessakaan.
Ja tuosta samasta Fahrzeugbreifistä löytyy kaikkien edellisten omistajien nimet, syntymäajat ja osoitteet. Joten mistään tarinasta ei ole kyse, kuten yleensä on suomiautojen historian kanssa...
Poika voipi hieman pettyä jos meinaa "helmestään" 9000e saada, joku oli jo tarjonnut 6700 mikä on jo hyvä tarjous 15 vuotta vanhasta kiulusta, olkoonkin kuinka vain 160-vuotiaalla papalla ollut.
Mutta ei kai se ole kielletyä pyytää...
kyllä hyvät naurut kun oikein miettii. 325, johon vanha nahkahousuinen, viiksekäs germaani asentaa vapaavirtaussuodatinta ja värkkää lexusvaloja sekä ankarat hifivärkit jotta nauttisi torvimusiikista entistäkin enemmän. Iso hymy...
Ohan sen voinu ukki omistaa ja pojanpoika irrotella :)
Tuohan on käytäntö siellä, koska vakuutusmaksut ovat näin alhaisemmat.
Saattaahan olla että se seuraava omistaja täällä suomessa joka autoa myy onkin ollut teenager joka on hilut autoon asentanut.
Toinen mahdollisuus on se että pappa on poksauttanut autolla kolarin ja auton on ostanut turkiboy ja se on korjannut auton käyttäen tuuningosaisia, koska eihän tuollaista autoa kukaan vanhempi herra enää tässävaiheessa mielellään osta. Teinivehje, mikä teinivehje.
Näissäkin pitäis ajatella myös se, että minkäikäisenä Pappa on auton ostanut.
Tässäkin tapauksessa omistaja on ollut reilu viiskymppinen kun on auton ostanut.
Kai 50 vuotias voi kyseisen auton ostaa??
Kattokaas nääs ei se pappa ollut silloin 68 vuotias ku osti auton, vaan aikaa kuluu ja ikää tulee lisää.