Mitä mieltä olette, onko ihminen oikeasti luotu elämään parisuhteessa?
Lähes kaikki kaverini (miespuoliset) katselevat naisia ja kehuvat niiden muotoja, vaikka eläisivät parisuhteessa. Suuri osa meistä on pettänyt. On havaittavissa myös, että kun parisuhteessa elävä lähtee paariin, hän iskee vastakkaisen sukupuolen edustajia tieten tahtoen.
Lisäksi mietityttää tämä oma suhteeni, jossa riitoja tulee yhtenään (tietty on niitä hyviäkin hetkiä). Jotenkin sitä alkaa katselemaan toisia naisia jotenkin vakavammin :/
Antakaa kommentteja, onko ihminen tarkoitettu edes parisuhteeseen???
Lähes kaikki kaverini (miespuoliset) katselevat naisia ja kehuvat niiden muotoja, vaikka eläisivät parisuhteessa. Suuri osa meistä on pettänyt. On havaittavissa myös, että kun parisuhteessa elävä lähtee paariin, hän iskee vastakkaisen sukupuolen edustajia tieten tahtoen.
Lisäksi mietityttää tämä oma suhteeni, jossa riitoja tulee yhtenään (tietty on niitä hyviäkin hetkiä). Jotenkin sitä alkaa katselemaan toisia naisia jotenkin vakavammin :/
Antakaa kommentteja, onko ihminen tarkoitettu edes parisuhteeseen???
Vastaukset 18
Vanhimmat
No voitha olla yksinkin?? Ei mikään ole herkkua, elämä on vain elämää.. sanoiko mamma sinulle pienenä, että kaikki tulee ilmaiseksi?? Parisuhdekin on, harmi vaan, työtä...
Jos haluat olla yksin, varaudu seuraaviin:
1. yksinäisyys ajoittain
2. kumppanin löytämisen vaikeus (jos vähänkin kriteereitä)
3. jatkuva biletys on raskasta
4. kankkusena ei ketään seuralaista (paitsi joku yhden yön poka, jihuu)
5. yksin arjessa pörrääminen ei välttämättä ole hauskaa ym ym...
Että mielestäni parisuhde kuitenkin voittaa mennen tullen. Oletuksena tietenkin, että se on hyvä.
6. Yksin eläminen on kallista. Yksin maksat vuokrat, ruuat, vakuutukset, lainat jne jne jne.
Juuri tällä hetkellä tuntuu erittäin epätodennäköiseltä- siitä huolimatta että olen vakavassa suhteessa ja kaikki aivan mainiosti- että kovin moni jaksaisi sinnitellä yhtä raivokkaasti "niin hyvässä kuin pahassa", elämänsä loppuun saakka kuten aikaisemmat sukupolvet.
en usko että pettämisellä tietentahtoen toista halutaan louktata, muutakuin silloin kun ei ole kanttia puhua asioista. Kahden kauppaahan se on, ja on mielestäni väärin alkaa täällä tuomitsemaan mustavalkoisesti sitä mikä on oikein ja väärin.
Valitettavasti tiedän useita miehiä, jotka ovat pettäneet puolisoaan mutta vastaavasti en tiedä yhtään naista, vaikka toki pettäviä naisiakin on.
Ehkä kaikkia ei ole luotu parisuhteeseen, esimerkiksi sinun voisi ehkä parempi olla sinkkuna. Ehkä et ole vain tavannut vielä sopivaa kumppania. Parisuhde on tarkoitettu niille, jotka osaavat kunnioittaa toista puolisoaan esimerkiksi olemalla pettämättä tai luomalla edes yhteiset "pelisäännöt".
äitis tai isäs ottanu sua polvelle tarpeeks usein ja halaillu kun olit pieni? Tuntuu että ihmiset jotka ovat olleet etäisiä vanhempiensa kanssa, eivät aikuisinakaan oikein välitä läheisyydestä, eivätkä siten jaksa taistella parisuhteen eteen yhtään.
Missäs olet psykologiaa opiskellu :D....en kuule semmosesta muista, ja läheisyydestä pidän varmasti siinä missä muutkin..olen vain alkanut epäilemään tätä parisuhde-hommaa, että onko ihmisiä tarkotettu edes elämään loppuikäänsä yhdessä. Yleensä parisuhdekeskustelujen aiheet liittyvät ainoastaan ongelmiin...
ei ketään ole pakotettu tietenkään olemaan kenenkään kanssa, kaikkihan perustuu ihan vapaaehtoisuuteen. Monien mielestä parisuhteessa olo on vain mukavampaa elämää kuin yksin sinkkuna. Olepa sinkkuna sellaset 5v niin ymmärrät! Ja jos et sitten halua parisuhteeseen, niin ole sitten yksin. Mikäs siinä?
mut sehän on parisuhteen ideana että siinä olis koko ajan se sama ihminen, se luo turvallisuudentunnetta. Aina ihminen voi paremmin jos on se tasapainoinen perhe-elämä, niin pienenä kuin vanhana. Ja läheisyydellä tarkoitan esim. lämmintä syliä, en mitään panotuokiota (kun puhuit niistä muodokkaista naisista joita kuolaatte). Paras todiste siitä että ihminen on luotu parisuhteeseen on mustasukkaisuus, muutenhan sitä ei olisi.
siihen että täällä ihmiset yleensä kirjoittelevat parisuhteen ongelmista.
Mä ainakin koen niin, että kun parisuhteessa on ongelmia niin mieltä pitää purkaa - jotkut ajattelee paljon asiaa, jotkut kirjoittavat päiväkirjaa, jotkut juttelevat ystäviensä kanssa ja osa kirjoittaa tänne keskustelupalstoille (se on niin helppoa kun voi pysyä nimettömänä, eivätkä kaikki ihmiset halua paljastaa ystävilleen että suhteessa menee nyt huonosti). Täältä haetaan ongelmaan ratkaisua (ainakin yleensä).
Kellä onni on, se onnen kätkeköön. Niin sanoo sananlaskukin.
Yleensä onnellisena ei välttämättä ihmiset edes niin paljoa liiku täällä, hehän ovat tekemässä kaikkea muuta oman rakkaansa kanssa. Enkä mä ainakaan haluu kerskuu omalla onnellisuudellani.
Ehkä se on niin että jos parisuhteessa on onnellinen, niin sen ennemminkin ilmaisee sille rakkaalleen. Jos taas on onneton, niin asiasta halua keskustella kolmannenkin osapuolen kanssa - saada siihen ulkopuolisen näkökulman ja apua ongelman ratkaisuun.
Mutta tämähän on tietenkin vain minun ajatuksenkulkuani..
jotkut ei. Se on mielestäni kiinni ihmisestä itsestään. Esimerkiksi minä olen parisuhdeihminen. Yhdenyön jutut ei kiinnosta enkä niitä ole koskaan harrastanut. Haluan lähelleni ihmisen joka rakastaa ja välittää minusta, samoin kun minä hänestä.
Esimerkiksi juuri tuo pettäminen - silloin olisi ehkä parempi olla sinkkuna. Ei ainakaan loukkaisi muita, ja saisi juosta vapaasti sängystä toiseen. Pettäminen kyllä kertoo että suhteen toista osapuolta ei todellakaan kunnioita tai välitä hänestä. Ja suhteessa juuri noita ominaisuuksia tarvitaan.
Jos heti riitojen tultua rupeet kattelee muita naisia vakavasti, niin ehkä sinäkään et sitten välitä kumppanistasi tarpeeksi..?
Kaksi vuotta takana, arki iski, toiseen "tottuu" ja riitoja syntyy... Mun mies päätti ratkaista ongelman pettämällä. Ei puhettakaan, että oltaisiin keskusteltu asiasta tai yritetty mitään muutosta.
Mies puheissaan haluaa pysyvän suhteen, turvallisen kodin, rakkaan ihmisen vierelle, lapsia, perheen,... Mutta kappas miten kävi: riitojen ilmaantuessa ja arjen iskiessä päälle alkoi katsoa muita naisia, löytyisikö jotain parempaa...
Eli tulee aina toistamaan tuota samaa rallia. Ei yksinkertaisesti kykene parisuhteeseen, varsinkaan niinä heikkoina aikoina... Samat kuviot toistuneet aiemmissa suhteissa, odotti meiltä jotain enemmän. Mutta enhän mä voi sirkustemppuja koko ajan toisen eteen tehdä, jotta hän viihtyisi. Ja kun hän ei ole valmis tekemään paljoakaan mun eteen...
kyllä ymmärrä miten jotkut voi ajatella pettämisen olevan joku ratkkaisu ongelmiin. Niin epäkypsää toimintaa.
Olen pahoillani puolestasi. Itse en henkilökohtaisesti ole kokenut pettämistä, mutta esimerkiksi vanhempani pettivät toisiaan.
ihmiset pettävät pirun paljo..on se kumma..
...ei ole miehellä eikä minulla tarvetta lähteä baariin koskaan (kerran yhessä käyty, se riittää)! Kummallista kenties, kun nuoriaki ollaan (18 ja 24). Ei vaan kiinnosta! (En voi ymmärtää ketä kiinnostaa baarit niin paljo että pitää useammin ku pari kertaa vuodessa käydä..)
voin kuvitella käyväni, vaikka seurustelen..
mutta minut ainakin on luotu elämään parisuhteessa. Ja tutkimusten mukaan naimisissa olevat miehet ovat terveempiä ja voivat naimattomia paremmin. Tietenkin suhteen ongelmista useammin puhutaan, koska sananlaskukin jo sanoo "kel onni on, se onnen kätketöön" hyvästä parisuhteesta puhuminen on siis leuhkimista. Joka tapauksessa elän erittäin onnellisessa parisuhteessa, enkä tosiaankaan haluaisi elää yksin.
..Heti kun on kypsä huomaamaan ettei enää yksinäisemmäksi pääse vaikka hyppäisi suoraan ikkunasta toiseen sänkyyn ja siitä seuraavaan...
Aikuisena?