Minun elämässäni oli ihminen joka kulki kanssani kuin ystävä, hetken aikaa.
Hän oli ystäväni sen ajan kun olin ilman ketään muuta ystävää. Hän on minun elämäni voimavara vielä tänäkin päivänä.
Suljen silmäni rauhoittuakseni ja rentoutuakseni hänen seurassaan.
Vaikean tilanteen, ongelman edessä johon en keksi ratkaisua, mietin mikä voisi olla hänen kantansa asiaan.
Kun joudun moraalisesti miettimään näkemystäni , mietin mikä oli hänen moraalinsa.
Kun itkien vaivun maahan , huudan mielessäni , missä hän on, tarvitsen hänen tyyneyttään rauhoittuakseni jälleen.
Olen sisäistänyt hänet….. voimavaraksi elämääni…iloksi…muistoiksi.
Hän on minun ystäväni, joka ei ole koskaan vierellä, mutta aina läsnä silloin, kun niin haluan.
Hän oli ystäväni sen ajan kun olin ilman ketään muuta ystävää. Hän on minun elämäni voimavara vielä tänäkin päivänä.
Suljen silmäni rauhoittuakseni ja rentoutuakseni hänen seurassaan.
Vaikean tilanteen, ongelman edessä johon en keksi ratkaisua, mietin mikä voisi olla hänen kantansa asiaan.
Kun joudun moraalisesti miettimään näkemystäni , mietin mikä oli hänen moraalinsa.
Kun itkien vaivun maahan , huudan mielessäni , missä hän on, tarvitsen hänen tyyneyttään rauhoittuakseni jälleen.
Olen sisäistänyt hänet….. voimavaraksi elämääni…iloksi…muistoiksi.
Hän on minun ystäväni, joka ei ole koskaan vierellä, mutta aina läsnä silloin, kun niin haluan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kirjoitit niin kauniisti, että itkettää.
Niin itkin minäkin, kun kirjoitustani tein. Se oli ihmis suhde ilman seksiä, ilman kosketusta,ilman loukkauksia.
Harkitsen sanani jotka kohdistan hänelle, ilman sitä rakkautta, arvostusta jota häntä kohtaan tunnen, tälläinen "ystävyys" olisi mahdoton.
En tule koskaan antaamaan sijaa sellaisille tekijöille että tunteeni häntä kohtaan kuolisivat, että lakkaisin ajattelemasta kuin ystävä.
Kaikki se mitä hän voi minulle oman elämänsä puitteissa osoittaa, on minulle kuin "armo". Sitä on "saaminen" myös ystävän rakkaudessa.
Sinä olet
kaunis.
Älä ikinä muutu.