Minusta on tullut..

Tämä on kamalaa.
Ennen en ollut mustasukkainen vaan parisuhteisiin on aina kuulunut tila hengittää, omat kaverit ja omat harrastukset.
Tavattuani nyk. miesystäväni, hän oli alusta lähtien epäileväinen ja mustasukkainen kaikkea/kaikkia kohtaan.
Pikkuhiljaa itsestäni on tullut samanlainen.
Olemme yrittäneet asiasta puhua, mielestäni jos hän on tuollainen niin yleensä ne vasta pettureita onkin. Rakastamme toisiamme kovasti mutta luottamusta järsii ainainen epäily ja kyttäys.
Nytkin töissä ajattelen että onkohan sillä jotain sutinaa muiden kanssa tms. älytöntä.
Itse ajattelee että onkohan mulla sutinaa työkavereiden kanssa tms. Noidankehä.
Mitenköhän tästä pääsee irti?
3646
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Pitää jotenkin paikkansa, että mustasukkainen ihminen on itse vähän heikoilla. Minusta se johtuu siitä, että on huono itsetunto ja jos sitä kohottaa pieni flirtti tai jopa uskottomuus, niin kai siihen sitten sortuu.
Mietihän itseäsi, mikä suhteessanne on sellaista, että et luota, onko miesystäväsi itsetunnoton tai omistamisenhaluinen tai alistaja.

Äänestä
  • ..siis mies on omistushaluinen ja hallitseva.
    Tsekkaa mun puhelut ym. ei saisi olla miespuolisia ystäviä vaikka mulla on esim. mun kummitytön isä ja yksi vanha koulukaveri.
    En nyt niihinkään ole pitänyt yhteyksiä ettei vaan tuu väärinkäsityksiä.Itse en ole ihan noin vainoharhainen mutta jotenkin tullut vaan sellaisia sisäisiä tunteita että jotain säpinää pitää mun tietämättä esim. ex.än kanssa joka takertui siihen kun erosivat tms.
    Tätä suhdetta ennen minulla oli hyvä itsetunto ja kaikki oli ok mutta nyt jotenkin tää on mennyt tällaiseksi. Miehellä ei ole hyvä itsetunto kun pitää koko ajan kytätä.

    Äänestä

  • Mustasukkainen kyylä kirjoitti:

    ..siis mies on omistushaluinen ja hallitseva.
    Tsekkaa mun puhelut ym. ei saisi olla miespuolisia ystäviä vaikka mulla on esim. mun kummitytön isä ja yksi vanha koulukaveri.
    En nyt niihinkään ole pitänyt yhteyksiä ettei vaan tuu väärinkäsityksiä.Itse en ole ihan noin vainoharhainen mutta jotenkin tullut vaan sellaisia sisäisiä tunteita että jotain säpinää pitää mun tietämättä esim. ex.än kanssa joka takertui siihen kun erosivat tms.
    Tätä suhdetta ennen minulla oli hyvä itsetunto ja kaikki oli ok mutta nyt jotenkin tää on mennyt tällaiseksi. Miehellä ei ole hyvä itsetunto kun pitää koko ajan kytätä.

    Pahimmillaan mustasukkaisuudesta tulee rumaa ja raadollista jälkeä. Ja nyt vaikuttaa siltä, että ongelma ei ollut alunperin omasi vaan hänen. Siis ongelman ratkaisukin pitäisi löytyä ensisijaisesti hänen suunnastaan. Eli eipä muuta osaa ehdottaa kuin että miehen pitäisi mennä puhumaan jonkun asiantuntijan, terapeutin tms. kanssa, ja vielä kohtalaisen sukkelaan. Jos hän ei siihen pysty, niin sekin on merkki jostain.

    Mustasukkaisuus rajoittaa elämää. Niinhän se on jo kohdallasi tehnyt, olet joutunut luopumaan yhteydenpidosta miehiin, jotka ovat ystäviäsi. Kannattaa miettiä, mitä on seuraavana vuorossa eli mistä kaikesta olet valmis luopumaan.

    Mustasukkaisuus kaiketi harvoin häviää itsekseen. Päinvastoin sen on tapana ruokkia itseään, ihan riippumatta siitä, saako mustasukkainen henkilö todisteita kyttäämästään käytöksestä. Logiikka, jos sitä sellaiseksi voi kutsua, menee niin, että jos todisteita löytyy, niin "arvasinhan mä". Ja jos todisteita ei löydy, niin "se on vaan niin ovela, mutta kyllä mä sen vielä narautan".

    Suosittelisin, että et anna toisen ihmisen vakavien itsetunto-ongelmien rikkoa omaa elämääsi. Mitä se sitten käytännön toimina tarkoittaa, sinun on löydettävä itsellesi sopivat tavat elää täysipainoista elämää.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mustasukkainen kyylä kirjoitti:

Tämä on kamalaa.
Ennen en ollut mustasukkainen vaan parisuhteisiin on aina kuulunut tila hengittää, omat kaverit ja omat harrastukset.
Tavattuani nyk. miesystäväni, hän oli alusta lähtien epäileväinen ja mustasukkainen kaikkea/kaikkia kohtaan.
Pikkuhiljaa itsestäni on tullut samanlainen.
Olemme yrittäneet asiasta puhua, mielestäni jos hän on tuollainen niin yleensä ne vasta pettureita onkin. Rakastamme toisiamme kovasti mutta luottamusta järsii ainainen epäily ja kyttäys.
Nytkin töissä ajattelen että onkohan sillä jotain sutinaa muiden kanssa tms. älytöntä.
Itse ajattelee että onkohan mulla sutinaa työkavereiden kanssa tms. Noidankehä.
Mitenköhän tästä pääsee irti?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu