Aloittaa uusi suhde, vaikka entinen on vielä käymättä läpi siis henkisellä tasolla?
Ovatko naiset niin tyhmiä vai eivätkö he vaan muuten tajua kyseisen toiminnan tyhmyyttä?
Eikö olisi järkevämpää hoitaa ne ex-suhteet alta pois ja sitten vasta uutta kehiin?
Ovatko naiset niin tyhmiä vai eivätkö he vaan muuten tajua kyseisen toiminnan tyhmyyttä?
Eikö olisi järkevämpää hoitaa ne ex-suhteet alta pois ja sitten vasta uutta kehiin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Monesti saattaa kuitenkin tuntua, että ei malta odottaa tai on niiiiin ihastunut. Tai ei vaan itse huomaa olevansa vielä vaiheessa.
Ei se riitä, että tajuaa jonkin toimintamallin tyhmäksi, jos itse luulee olevansa poikkeus.
"Ovatko naiset niin tyhmiä vai eivätkö he vaan muuten tajua kyseisen toiminnan tyhmyyttä?"
Eipä taida olla yksin naissukupuolen tyhmyyttä tällainen toiminta... Kyllä niitä löytyy molemmilta puolilta ihmisiä, joille on niin vaikeaa olla yksin, että uusi on katsottu valmiiksi jo ennen vanhan suhteen päättymistä.
Mikä järki on tehdä noin karkeita yleistyksiä?
Naisen logiikka siksi kysymys naisille
Pelottaa jäädä ypöx, joten äkkii uutta putkeen.
Eikä tartte funtsaa yhtään mitään tai kattoo peiliinkää ku kietoutuu heti uuden kaulaan.
Nainen etsii parisuhteesta ennen muuta turvaa.
Nuori nainen kaipaa myös kauheesti tukee ja ihailuu, joten kuka nyt yksikseen haluis haavojaan nuolla? Mukavampaahan se on ku on uus olkapää johon nojautua... ; }
Joskus on niin hajalla ja yksin että etsii toisesta turvaa ja lohdutusta, vaikka ei ole valmis uuteen suhteeseen. Ikävää se on ja väärin ja rasittaa kyllä pitemmän päälle itseäkin kun ei pysty panostaan yhtä paljon kuin toinen.
Siis oma pää kuntoon ennen uusiin juttuihin alkamista. Murheitaan voi selvittää tyttöystävien tai vaikka psykologin kanssa.
se järki että kaikista ei pääse koskaan yli. Se, että ei ehkä kannata jäädä vuosikausiksi odottelemaan, pääseekö yli vai ei. Pidän hyvin järkevinä naisia, jotka järkitasolla tajuavat että entiseen ei ole paluuta, vaikka tunteet eivät sitä uskoisikaan. Kun tajuaa joskus jostakin syystä, että vaikka entiseen ei tunnesiteet koskaan kaikilla tasoilla katkea, elämän on silti jatkuttava. Voihan se uusikin suhde olla hyvä. Minäkin haluaisin uuden suhteen. Entisestä en silti ole irti, enkä koskaan pääsekkään.
Niin kuin parikin kirjoittajaa ehti jo edellä vähän viitata, niin jotkut naiset (ei siis kaikki naiset) ovat "varmistelijoita".
Uusi suhde voi olla itsetunnon pönkitystä (kyllä mä vielä kelpaan) ja samalla signaali entiselle kullalle, että "muutkin haluaa mut". Ja ihan fyysisestä iästä riippumatta jotkut tuntuvat kauhistuvan, että löytyykö enää ketään uutta, paras tarttua heti tilaisuuteen. Joku erehtyy käyttämään ensimmäistä vastaantulijaa tyttökaverin tai terapeutin korvikkeena. Sitten kun itkut on olkaa vasten itketty, huomataan, ettei siinä uudessa olekaan enää mitään hohtoa, koska - isoveli olisi ajanut saman asian murheiden kuuntelijana.
Naiset ovat joskus - ja varmaan miehetkin - hyvin itsekkäitä. Tiedetään, että tehdään väärin uutta kumppanikokelasta kohtaan, mutta jatketaan silti. Vaikka, jos tilanne olisi päinvastoin, tuomittaisiin ehkä hyvinkin jyrkästi sellainen käytös miehen puolelta.
Niin moni asia olisi järkevää tehdä toisin, mutta kun ne tunteet jyllää niin se järkevä saa hetkeksi jäädä.
Tuo sinun asiasi koskee myös miehiä. Usein haetaan uusi tilalle ennenkuin edes aiempaa jätetään. Ja niinhän se on että seksiä pitää saada koko ajan ja silloin on "järkevää" hankkia uusi paikkaamaan vanhan tila heti eikä vuoden päästä.
Seurustelin vakavassa suhteessa 4 vuotta. Jossain siinä puolessa välissä tajusin olleeni ihastunut erääseen herraan, joka osoitti myös kiinnostusta minua kohtaan. En sitten tehnyt asialle oikein mitään tuolloin. Nyt tapasin hänet uudelleen ja toiveajattelusta huolimatta tulivat nuo samat tunteet takaisin, vaikka kovasti omaa miestäni rakastan.
Koin sitten (itsekkääksi, kuitenkin piiiiiitkän odottelun jälkeen) aiheelliseksi nostaa kissan pöydälle ja tavata tämä ihminen silmästä silmään. Puolet itseni takia, puolet suhteeni takia. Miesystäväni tiesi kaiken koko ajan ja hänenkin mielestään oli hyvä, että asia saatettaisiin tavalla tai toisella loppuun.
Eli ei se aina tarvitse olla sitä pelaamista/ varalla pitämistä, vaan kyllähän kyse voi olla joskus jopa ihan oikeista tunteistakin, jotka oman mielenrauhan kannalta on hyvä selvittää. Vielä enemmän jos ne haittaavat jo muitakin. Tuskin se tapaamani herra kuitenkaan niin uusavuton olisi ollut, etteikö kieltäytyä olisi voinut asian tiedostaessaan..? Ken leikkiin ryhtyy, sen myös kestäkööt. Itsellä oli siinä ja siinä.