Miten menetellä hankalan siskon kanssa?

No mitäs pahaa siinä on jos hän ei usko avioliittosi kestävän? Sano takaisin että se kestää minkä kestää ja lopuille ei mahda mitään.

Monet sisarukset piikittelevät toisilleen, yleensä kummnkin puoleista. Olet saattanut loukata itsekkin häntä mutta et ole huomannut.

Voisit kiusoitella siskoasi huumorilla samalla mitalla takaisin niin olette tasoissa. Nythän vaan osoitat että hän on osunut oikeaan jos et kestä hänen ero arvostelujakaan.

Kuiteskin yrität olla häneen väleissä vaikka salamaa iskee. Ehkä se siitä helpottuu iän mukana ja jos siskosikin löytää vielä jonkun miehen ketaleen niin hänellä ei ole enään aikaa sinulle pullistella :D

minun siskoni on 7 vuotta vanhempi, ja aika kauan siedin sitä ylimielisyyttä ja halveksuntaa mikä hänestä minua kohtaan paistaa. muutaman kerran annoin jopa anteeksi sen miten hän jatkuvasti "järjesteli" asioitani selkäni takana, valehteli päin naamaa, manipuloi sekä minua että lähipiiriäni ja sen jälkeen levitti yksityisasioitani puolelle suomea, eikä niissäkään edes pysynyt totuudessa vaan vääristeli siihen malliin että minä näyttäisin surkealta rassukalta jota hän hyvää hyvyyttään "auttaa" ja hän näyttäisi pelastavalta enkeliltä. niitä juttuja ei tosiaan ollut kiva kuulla joltain tutun tutulta myöhemmin ihan jossain muussa yhteydessä.
koomisinta jutussa on se, että kuka tahansa tervejärkinen näkee kummalla meistä on asiat paremmin, joten siinä mielessä taitaa siskoni elellä ihan omassa todellisuudessaan, siinä jossa hän on maailman napa jolla on valta kaikkiin alempiin elämänmuotoihin (kuten nuorempaan sisareen)

virallisesti en ole pistänyt välejä poikki, mutta en myöskään vastaa hänen soittoihinsa enkä sähköposteihn. sukujuhlat olen vääntänyt läpi väkisin, hymyillyt hampaat irvessä ja hankkiutunut kotiin mahdollisimman pian.

ystävät saa valita, sukulaisia ei, mutta kenenkään ei ole pakko ihan mitä tahansa sietää.

pakkomiellettä edes kuunnella moista ihmistä, miksiköhän? Oletko kuullut esim. käsitteestä sisarkateus? Onko hän oikeasti..Isompi?

Toihan on ihan normaalia sukulaisten kanssa käytävää kanssa käymistä.

Valitse kaverisi suvun ulkopuolelta, ole vain muodolliset pakolliset heidän kanssaan tekemisissä. Näin minäkin teen. Vittumaisia sukulaisia on ja paljon.

työkokemuksen kautta tullut mielipiteeni asiaan on, että siskollasi taitaa olla todellisuudessa huono itsetunto, jota sitten purkaa sinuun ja pitää sinua huonompana. hän ei käsittääkseni elä parisuhteessa ja sinulla on mies. joten sinä olet "paremmassa asemassa" ainakin siinä suhteessa. ihmiset joilla on huono itsetunto haluavat yleensä korostaa itseään joka asiassa ja näin korostaa itseään parempana ihmisenä esim hyvän ammatin kanssa ja siinä menestymisessä. vai olisiko hänellä kenties ollut epäonnea miesten kanssa jota sitten yrittää teidän (ns. hänen ennustamansa) eron kautta käydä läpi? ehkä tuollainen vuoden puhumattomuus ei ole hyvästä vaan asia kannattaisi selvittää jollain tavalla.. vaikka hankalaahan se saattaa olla. sisko on kuitenkin aina sisko ja varmasti tärkeä kaikkine hankaluuksineen. tsemiä siskosi kanssa=)

myös monella tavalla hankala ihminen. En puhu hänelle henkilökohtaisimpia asioitani enään.En siis anna asetta millä loukata. Muutenkin pyrin olemaan tekemisissä aika vähän.Lastensa takia en halua välejä kokonaan katkaista. Kun taas on jotenkin loukannut,olen pitämättä yhteyttä pidemmän aikaa. Mitään apua en vahingossakaan koskaan pyydä. Onneksi minulla on suuri joukko rakkaita ystäviä joiden kanssa ystävyys toimii molempiin suuntiin pyyteettömästi.

Älä itseäsi turhaan kiusaa. Ota etäisyyttä reilusti.

joo, itelläkin on ollut hankaluuksia siskon kanssa, vaikka kaksonen onkin. kannattais varmaankin joskus sanoa isosiskollesi, että voisiko se lopettaa sinun nälvimisesi, koska ei ole sun vika ellei hänellä ole miestä. vähän ehkä rumemmin vielä olisi sanoa, että ei tuolla käytöksellä miestä saa itselleen. jotain tällaista varmasti ite sanoisin. ja jos siskosi alkaa huutamaan tms. siitä, niin se kertoo kuitenkin siitä että hän jossain kohtaa ajattelee sanomistasi. ja se saattaa poikia fiksumpaa käytöstä. kuitenkaan tuollaista ei tarvi missään tapauksessa kärsiä!
kaikki tuollainen käytös kuitenkin kertoo, että siskosi on sinulle kateellinen.

Minä pimahdin omaan siskooni niin perusteellisesti, että meni 12vuotta niin, että minulla oli salainen puhnumero ja osoite hänen takiaan. Piti kuitenkin hautajaisiin mennä varmistamaan että onhan hän varmasti kuollut.
Jos ihminen on kerta kaikkiaan sellainen, ettei hänen kanssa voi olla väleissä, niin ei niitä tosiaankaan tarvi ylläpitää vain sukulaisuuden vuoksi. Myös sen myytin ihmisen kyvystä muuttua voi heittää hukkaan.

Sain kyllä kuulla monesti sen iänikuisen:"onhan hän sinun siskosi!!!..." Tuohon vastasin vain että "valitettavasti"

Ikävää ei ole tullut enkä päivääkään ole katunut ratkaisuani.

tuttua oli kirjoituksesi!!

minulla on ollut aina siskokriisi-sillä...hän oli äidin kultatyttö ja minä taas välttämätön paha.ja eri kummallisia tekstareita satelee siskoltani.en tosin vastaa niihin.en koe aihetta..

Näitä keskusteluja lukiessa tulee pakostakin mieleen, että näissä tapauksissa isosisko on kaikissa jollakin tavalla kateellinen nuoremmalle siarukselleen. Mutta miksi? Onko asia niin, että esikoisena syntynyt ei koe saavansa tarpeeksi huomiota vai miten?

Itse olen ottanut reilusti etäisyyttä omaan siskooni, koska en enää yksinkertaisesti jaksa sitä piilo-uttuilun määrä, joka hänestä pursuaa. Myös minua suunnasti ärsyttävä piirre hänessä on se, että kun menemme tapaamaan vanhempiamme tai esim. jouluna, kukaan meistä muista sisaruksista ei tahdo saada edes suun vuoroa ja tilaisuutta kertoa omia kuulumisia. Siskoni kuulumiset kun tuntuvat hänen mielestään kiinnostavan kaikkia, jolloin meidän muiden sisarusten kuulumiset jne.. ovat automaattisesti vähäpätöisempiä tai häntä muuten vain ei kiinnosta meidän kuulumiset. Äiti tietenkin meillä on puolueeton ja tahtoo meidän kaikkien olevan sovussa, mutta itse en kertakaikkiaan enää jaksa pitää kynttilää vakan alla. Tekisi mieli sanoa suorat sanat siskolleni, mutta siskoni tuntien hän olisi vihoissa kanssani hautaan saakka, eikä tällöin sukujuhlista jne.. tulisi kerrassaan mitään. Eli täytyykö tässä nyt hampaat irvessä olla ne pakolliset tekemisissä?

Siskosi harrastaa piilo v***uilua. Oletko koskaan miettinyt miksi? Mahdatko itse soittaa poskeasi siihen malliin, että tuo on ainoa vaihtoehto kommunikoida kanssasi?

Itse harrastan piilov***uilua, mutta kyllä siihen on joka kerralla painava syynsä, oli kyseesä sitten sukulainen, kaveri tai naapuri!

Kyllä saa ihmetellä näitä kahta edellistä vastausta taas oikein kunnolla: miten ihmeessä näitä luusereita eksyy joka keskustelupalstalle, joilla ei tunnu olevan muuta tekemistä kuin vittuilla muille? Onko teidän vaikea käydä ns. sivistynyttä keskustelua ja arvatenkin olette käyneet vain sen ompelukoulun tai muun amiksen, kun päässä ei ole kuin tyhjää täynnä!

Hankalista siskoista sen verran että minullakin on sellainen.Välistä en tiiä pitäiskö itkeä vai nauraa hänen jutuilleen?!Olenpa jopa miettinyt miksi välillä ollaan väleissä ja välillä ei.Silloin ollaan väleissä kun jaksan soitella,hän ei kyllä vaivaudu soittelemaan kertaakaan.Ja kun soittelen ja kysyn että miten menee?!Hän vastaakin tylysti mitäs se sua liikuttaa?!Silloin tiedän että nyt hän alkaa suoltaa mun päälleni taas syytöksiä.Että kukas hänestä nyt välittäis ym.Samalla olen huomannut että hän ei pidä ollenkaan mun avomiehestäni jonka kanssa asun.Kyläänkään ei uskalla tosta noin mennä,pitää aina soittaa ja kysyä saako tulla?!Viimeksikin tyttäreni sai vain mennä kylään,minua ei suostunut päästämään sisälle.Tyttäreni on 16v.Saatikka minun miestäni.
Epäilen että kaiken takana on jonkinmoinen kateus.Kun olimme nuoria hänen piti aina kilpailla ns. parenmuudesta äitimme silmissä.Tuntuu että tuo kilpailu ei ole vieläkään ohitse.