Leikittekö te koskaan.
Me leikitään.
Se voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta
se tuntuu hyvältä.
Tietyn poikamaisuuden ja tyttömäisyyden on hyvä säilyä suhteessa. Turhan tärkeily on vain jäykkyyttä ja eristyneisyyttä, epätodellista, muka-aikuista.
Vaikka kävelylenkillä saatamme ottaa toisiemme kädestä kiinni ja ja kyljillämme töniä toista, kumminkaan ei kaadu, koska pitää kädestä kiinni. Se vain naurattaa kahdestaan. Etenkin jos joku sattuu näkemään. Äkkiä olemaan taas normaalisti.
Tai muulloin yhtä-äkkiä tehdä jotakin täysin älytöntä ja olla kuin se olisi järkevää. Toinen kysyy että mitä ihmettä, ja toinen jatkaa vakavalla naamalla. Kohta se vain naurattaa.
Mitä vanhemmaksi suhteessa pääsee, sitä hauskempaa tuo kaikki on. Suhteen alussa tällaista ei välttämättä voi harrastaa, johtuen ihmisten jäykkyydestä. Vasta kun tuntee toisen paremmin. Ja itsensä.
Me leikitään.
Se voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta
se tuntuu hyvältä.
Tietyn poikamaisuuden ja tyttömäisyyden on hyvä säilyä suhteessa. Turhan tärkeily on vain jäykkyyttä ja eristyneisyyttä, epätodellista, muka-aikuista.
Vaikka kävelylenkillä saatamme ottaa toisiemme kädestä kiinni ja ja kyljillämme töniä toista, kumminkaan ei kaadu, koska pitää kädestä kiinni. Se vain naurattaa kahdestaan. Etenkin jos joku sattuu näkemään. Äkkiä olemaan taas normaalisti.
Tai muulloin yhtä-äkkiä tehdä jotakin täysin älytöntä ja olla kuin se olisi järkevää. Toinen kysyy että mitä ihmettä, ja toinen jatkaa vakavalla naamalla. Kohta se vain naurattaa.
Mitä vanhemmaksi suhteessa pääsee, sitä hauskempaa tuo kaikki on. Suhteen alussa tällaista ei välttämättä voi harrastaa, johtuen ihmisten jäykkyydestä. Vasta kun tuntee toisen paremmin. Ja itsensä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä leikimme. Se on kivaa!
Kiva.
ei leikitä. suhde on ihan paska. olen teille kateellinen mutta onnellinen puolestanne.
Ihanaa jatkoa!!
kiitos kiitos
Eikö kaikissa suhteissa sitten leikitä, iästä riippumatta? Olen aina ajatellut, että leikkisyys ja pelleily kuuluu ihmisen olemiseen, mutta ei kait sitten... Itse olen 42 v. ja ihan yhtä pöhkö kuin nuorempana.
Leikkiminen suhteessa on ehkä vaikeaa, jos kovin huonot välit eli kai se kertoo suhteen tilastakin jotain, mutta on ihan olleellinen osa sitä muuten.
Ei kannata tuhlata elämäänsä kadehtimalla sitä, minkä itse voi myös saada. Hyvää jatkoa tietysti sinnekin.
joo, ei kannata kadehtia mitä itse voi saada. Ero on nyt tehty, toivottavasti ruoho on vihreämpää....
Siitä en tiedä.
välillä,vaikka ikää lähemmäs 50.Välillä on totisempaa mutta joskus "revitellään".
Leikitään ja heitetään lapsellisia juttuja. Sanomiset ja tekemiset eivät tarvitse perusteluja.
Jäykkää on sitten vain pedin puolella :)
Leikitään useinkin miesystäväni kanssa: jahdataan toisiamme ympäri kämppää, painitaan, kutitellaan jne. Se kieltämättä piristää kummasti :)
kuullostaa tutulta... leikkimielistä tönimistä, hauskaa jutunheittoa kotona. meillä on esim. sellainen leikkitiikeri "harri" jonka minä sain joskus joksikin lahjaksi ystäviltäni. välillä puhumme siitä kotona kuin se olisi elävä.. joskus mieheni nostelee ja pyörittelee minua pitkin poikin, tällöin "harjoittelemme pariluistelua" ..
aivan ihanaa, aivotonta touhua! ei aina tarvitse jutella niin vakavaa, olla korrektisti jne. ihanaa kun voi toisen kanssa kotona tai muualla kahdestaan ihan miten vain.
alusta asti olen rakastanut miehessäni sitä että hän saa minut nauramaan, tavalla tai toisella.. ja mikäs sen mukavampaa, kuin kahdestaan hihitellä =)
Kyllä leikitään! Mikä muu piristää paremmin päivää ku pikku paini/kutitusmatsi olkkarin lattialla tai vesisota tiskatessa. Lumipesut ja kierinnät nurmikolla, pysyypä mieli virkeänä ja verenkierto liikkeellä :D