Ollaan seurusteltu poikaystäväni kanssa 8 vuotta. Kohta täytän 24. Olemme pitäneet pari kolme kertaa vuosien aikana taukoa ja nyt tuntuu että on tulossa lopullinen tauko.
Pelottaa.
Hän sanoi tänään että haluaisi tuntea sen rakkauden huuman, jota ei meidän suhteessa ole ollutkaan kuin silloin alkuvaiheessa...emme osaa sitä enää takaisinkaan ottaa.
Hän sanoi myös että tuntee pahaa oloa olla yhteisessä kodissamme, että hän haluaisi muuttaa pois.
Tuntuu vaan niin tyhmältä. Itse ajattelen, että jos hän voi huonosti suhteessa, totta kai haluan ettei hän pakosta kanssani ole. Mutta kuitenkin, jossakin sydän huokaa hiljaa ja sanoo ettei tää voi olla totta. Mutta en halua jatkaa jos hän ei minua enää rakasta.
Toivotonta.
En enää tiedä mitä tehdä. Tiedän ettei tämä tullut hetken mielijohteesta, olen huomannut jo jonkin aikaa hänessä piirteitä, joista olen tuntenut syyllisyyttä...tarkoitan läheisyyden puuttumista (en seksuaalista vaan sitä tosi rakkauden läheisyyttä).
ARGH!
Pelottaa.
Hän sanoi tänään että haluaisi tuntea sen rakkauden huuman, jota ei meidän suhteessa ole ollutkaan kuin silloin alkuvaiheessa...emme osaa sitä enää takaisinkaan ottaa.
Hän sanoi myös että tuntee pahaa oloa olla yhteisessä kodissamme, että hän haluaisi muuttaa pois.
Tuntuu vaan niin tyhmältä. Itse ajattelen, että jos hän voi huonosti suhteessa, totta kai haluan ettei hän pakosta kanssani ole. Mutta kuitenkin, jossakin sydän huokaa hiljaa ja sanoo ettei tää voi olla totta. Mutta en halua jatkaa jos hän ei minua enää rakasta.
Toivotonta.
En enää tiedä mitä tehdä. Tiedän ettei tämä tullut hetken mielijohteesta, olen huomannut jo jonkin aikaa hänessä piirteitä, joista olen tuntenut syyllisyyttä...tarkoitan läheisyyden puuttumista (en seksuaalista vaan sitä tosi rakkauden läheisyyttä).
ARGH!
Vastaukset 3
Vanhimmat
kuin poikaystävästäsi, vaikka olemme puolisoni kanssa olleet yhdessä vasta 6 v. meillä on kaksi lasta ja lapset tietysti laittavat vielä yrittämään.
minua ahdistaa olla yhteisessä kodissamme ja meiltäkin on jo pitkään, ainakin yli vuoden puuttunut se kunnon läheisyys (henkinen ja fyysinen). minäkin haluaisin takaisin edes vähän siitä alkuaikojen huuman tunteesta, ei se arki voi olla näin arkista.
Voimia sulle ja kaikkea hyvää. Tiedän tunteen. Mulla todennäköisesti sama tilanne edessä :(
Anna mennä tuollaisen haaveilijan jos hän ei kestä arkea kanssasi ei ole myöskään tulevaisuutta.Löydät kyllä isellesi paremman ja sellaisen joka rakastaa sinua myös sen jälkeen kun huuma haihtuu.Ja se nimittäin on sitä oikeata elämää se arkielämä,ikävä kyllä. Kaikille se on samanlaista välillä parempaa välillä huonompaa.Elämä ei ole mitään kauniita ja rohkeita vaan ihan jotain muuta.Se on todella niitä myötä ja vastamäkiä vaikka rakkauden huumassa ei vastamäkiä luule olevankaan.