Pitäiskö antaa kaverille anteeksi?
Menin kavereiden kanssa viime viikolla baariin. Sitten jostain kumman syystä mun yks kaveri rupes harrastaa jotain pientä tönimistä tai vastaavaa, mut ei sen kummempaa. Illan puolessavälissä olin sitten yhen tytön kans tanssilattialla ja suudeltiin. Tämä mun kaveri sitten lähetti jonku sen tutun naispuolisen mun luo. Tämä sitten tuli ja alko puristeleen ja tanssiman mun takana, jonka takia se tyttö ketä suutelin lähti.
Illan lopussa sanoin vaan mun kaverille, et "pilasit koko illan". Lähin sitte käveleen kämppää kohti ja mun kaveri tuli pyytää anteeksi ja muuta vastaavaa. Sanoin vaan että anna olla teit ehit jo saada tuhoa aikaan ja jatkoin matkaa. Sitten mun kaveri alko huuteleen takaa kaikkea paskaa musta ja kaikea vastaavaa
Kohta se otti mut kiinni ja sano, että pysähy puhutaan ja alko repimäänb takista. No mäkin otin sitä takista kiinni ja sanoin että päästä irti. Se sano saman. Sitten alko lyömään päähän. Mulla alko valumaan verta nenästä ja sanoin, että "
kavereita ei hakata", mut se vaan jatko. Lyötiin muutama isku ja sanoin, että ystävyys on nyt ohi ja tee mitä haluat ja jatkoin kämpille kävelemistä. Se seuras mua jatko ja jatko vaan pään aukomista. Mun kämpän kohalla se yritti pitää ovea auki vaikka yritin sulkea sen. Siinä vaiheessa mulla meni hermot enkä enää välittäny, vaikka se oli mun "kaveri" Hakkasin sen päätä hissin seinää vasten ja löin naamaan. Lopetin kuitenkin, koska en halunnu viedä asiaa pidemmälle.
Seuraavana päivänä se pyyteli tekstarilla anteeksi ja sano, että ei muista illasta paljoa. (Se oli illan aikana juonut 4 kaljaa kämpillä ja 3 baarissa, siitä määrästä ei muistinmenetyksiä tuu)
Joten nyt pitäis päättää että haluanko sen olevan enää mun kaveri vai en? Se on parilla edellisellä baarireissulla tullu tönimään, ym, mutta ei koskaan menny näin pitkälle. Täytyy vielä mainita että se on ollu mun kaveri jo 8 vuotta eli ei oo mikään pelkkä tuttava vaan tosi hyvä kaveri
Nyt en oo varma mitä tekisin tässä tilanteessa. Lopettaisin pitkäaikaisen ystävyyden vai sopisin asiasta.
Menin kavereiden kanssa viime viikolla baariin. Sitten jostain kumman syystä mun yks kaveri rupes harrastaa jotain pientä tönimistä tai vastaavaa, mut ei sen kummempaa. Illan puolessavälissä olin sitten yhen tytön kans tanssilattialla ja suudeltiin. Tämä mun kaveri sitten lähetti jonku sen tutun naispuolisen mun luo. Tämä sitten tuli ja alko puristeleen ja tanssiman mun takana, jonka takia se tyttö ketä suutelin lähti.
Illan lopussa sanoin vaan mun kaverille, et "pilasit koko illan". Lähin sitte käveleen kämppää kohti ja mun kaveri tuli pyytää anteeksi ja muuta vastaavaa. Sanoin vaan että anna olla teit ehit jo saada tuhoa aikaan ja jatkoin matkaa. Sitten mun kaveri alko huuteleen takaa kaikkea paskaa musta ja kaikea vastaavaa
Kohta se otti mut kiinni ja sano, että pysähy puhutaan ja alko repimäänb takista. No mäkin otin sitä takista kiinni ja sanoin että päästä irti. Se sano saman. Sitten alko lyömään päähän. Mulla alko valumaan verta nenästä ja sanoin, että "
kavereita ei hakata", mut se vaan jatko. Lyötiin muutama isku ja sanoin, että ystävyys on nyt ohi ja tee mitä haluat ja jatkoin kämpille kävelemistä. Se seuras mua jatko ja jatko vaan pään aukomista. Mun kämpän kohalla se yritti pitää ovea auki vaikka yritin sulkea sen. Siinä vaiheessa mulla meni hermot enkä enää välittäny, vaikka se oli mun "kaveri" Hakkasin sen päätä hissin seinää vasten ja löin naamaan. Lopetin kuitenkin, koska en halunnu viedä asiaa pidemmälle.
Seuraavana päivänä se pyyteli tekstarilla anteeksi ja sano, että ei muista illasta paljoa. (Se oli illan aikana juonut 4 kaljaa kämpillä ja 3 baarissa, siitä määrästä ei muistinmenetyksiä tuu)
Joten nyt pitäis päättää että haluanko sen olevan enää mun kaveri vai en? Se on parilla edellisellä baarireissulla tullu tönimään, ym, mutta ei koskaan menny näin pitkälle. Täytyy vielä mainita että se on ollu mun kaveri jo 8 vuotta eli ei oo mikään pelkkä tuttava vaan tosi hyvä kaveri
Nyt en oo varma mitä tekisin tässä tilanteessa. Lopettaisin pitkäaikaisen ystävyyden vai sopisin asiasta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
En mä tollasta tyyppiä kelpuuttais kaveriksi. Kaveri tukee ja on luotettava. Kaverin kanssa on vaivatonta ja kivaa. Kaveri EI pilaa sun kuvioita eikä sabotoi ihmissuhteitasi.
Tällä tyypillä on jokin itseinhoinen minäkuva, joka estää sitä elämästä. Niinpä se ei voi antaa muidenkaan elää.
Kiitos hyvästä vastauksesta. Juteltiin muittenki kavereiden kans tosta tilanteesta ja mietittiin et mitä tapahtuis jos joku meistä tekis jotain tollasta toiselle. Lopputuloksena oli se, että aika vaikeaa ellei mahdotonta olla jonku kaveri sen jälkeen.
Tää on oikeasti aika huono tilanne. Se on (oli) mun tosi hyvä kaveri. Ei mikään tuttu jonka kans käydään vaan baareis vaan tosi hyvä ja nyt se on menny tekee jotain tollasta. Ja kaiken lisäksi ilman mitään syytä!!! Uhoaminen kai? Sellaisen kuvan olen saanut sen myöhemmin lähettämistä viesteistä. Niissä näkyy rivien välissä pientä uhoamista ja piilovittuilua, mut muuten katumista tilanteesta. Aika vaikeaa on silti päättää tällästä, ku se on ollu mun hyvä kaveri niin kauan. Ja vaik päätyisinki ratkasuun, että pitäisin sitä kaverina, niin aika vaikeaa ku luottamus menny siihen ja sitä luottamusta on aika vaikeaa saada takasin.
Lisää vastauksia kaivataan
ainakin aluksi katkolle koko ystävyys. katso sitten myöhemmin että jos tekeekin mieli sopia ja jatkaa ystävyyttä, niin sit teet sillä tavalla. mut nyt jos päättäsit jatkaa heti ystävyyttä niin se ois sun puolelta kuitenki väkinäistä ja kun sanoit ettet voi luottakaan. ei se enää mitään hyvää ystävyyttä olisi.
Minä olen myös niin vittumainen tyyppi, ettei monikaan oo jaksanu vuosien varrella lahkeessa roikkua. Vetäkää käteen.
käytä huumeita...? Tunnen nimittäin vastaavan kaveritapauksen, myös tönimistä, paskan puhumista ja kaikkea yllä luettelemaasi mikä pistettiin kusipääluonteen ja kateuden piikkiin. Jälkeen päin selvisi että jätkä käytti huumeita, joiden takia muisti tosiaan pätki ja oli sekaisin.
Hei,
minulla on vähän vastaavanlaista kokemusta, toisin päin. Tanssin ravintolassa kivan miehen kanssa loppuillasta, meillä oli hauskaa. Kaverin kaverit tulivat tönimään ja olivat minusta jokseenkin "juntteja". En tiennyt miten asiaan pitäisi suhtautua ja ajattelin vain poistua paikalta. Hämmentävä tilanne. Mietin mistä moinen voi johtua?
Olivatko tämän kaverin (miehen) kaverit kateellisia tai jotain?
Olen todella pahoillani sinunkin puolesta ja toivottavasti tapaat tytön uudelleen jos hänestä pidit. Ja olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa, että ehkä kannattaisi vähän aikaa pitää taukoa kaveruudessa, hän oli törkeä eikä sitä voi kuitata "muistin menetyksellä", joka on hyvin tyypillinen selitys vrt. ripuli.
Maikkuli
lakata käymästä sen ns. kaverin kanssa missään ja katsoa vähän siis hiuuuukan millaseen porukkaan pistät nenusi. Kännitteletkö vielä vai mikähän vaivaa... Tuommosta meininkiä siitä sitten syntyy...
Huomenna pitäis kertoa sille mun päätös. Tällä hetkellä on kallistumassa siihe, että pistän ystävyyden poikki ainakin toistaiseksi. Jos tulevaiuudessa tulen toisiin aatoksiin ja ollaan taas kavereita, niin ei siltikään voida olla niin hyviä kuin ennen.
Tästä tulee seuraamaan kans kiusallinen tilanne, koska meillä on yhteisiä kavereita, eikä ne ala ottamaan jommankumman "puolta". Eli sovinto olis kaikkien kannalta paras vaihtoehto, mutta sillon mun ystävyys sen kans ois teennäistä, eikä siinä olis mitään järkeä.
Mitä olette mieltä?
Mitä päätit?
sanoin, että en ainakaan nyt pysty olemaan sen ystävä. En oo ollu sen jälkeen missään tekemisissä sen kans
olla hyvä päätös. Sillä sun "kaverillas" taitaa olla jotain aika pahoja ongelmia. Tietty sun kuuluis kaverina auttaa ja tukee sitä sen ongelmissa, mut hei miten voisitkaan, jos se kerran käy sun kimppuun. Tollasista tilanteista saattaa just kehkeytyä kuinka vakavia tahansa. Ei kannata noteerata sitä mitenkään, korkeintaan sanoo suoraa tosi asioita, et tietää mitä mieltä olet. Jos se on tarpeeksi sekasin, se ei välttämättä ymmärrä selvää suomen kieltä ts. mitä tarkotat, koska kieltää tuskan tunteen.. Siksi olisi kuitenkin toisaalta hyvä selvittää sille miksi et halua olla sen kaveri enää, vaikka se näin järjel ajateltuna varmaan monelle on itsestään selvyys. Sitä vois tavallaan verrata lapseen joka koittelee rajojaan; "Kuinka paljon mua rakastetaan?" Nyt ei kuitenkaan enää olla lapsia, joten sen on vaan yksinkertasesti nieltävä, et rajan ylityksen jälkeen voi saada vastaansa kuinka kovan kohtalon tahansa. (Yleensähän vanhemmat ei hylkää, vaikka tekisi väärin, korkeintaan saa jonkun rangaistuksen.) Ja ethän sä sitä varsinaisesti hylkääkään, jos pysyt empaattisena. Empaattisuus tarkoittaa, että osaa asettua toisen asemaan, muttei mene mukaan hänen ongelmiin. Esim. Jos kaveri on tippunu kaivoon. Sympaattinen auttaja hyppää hänen seurakseen sinne. Empaattinen taas hakee köyden uhrille tai huutaa neuvoja. Empaattinen ei hyppää sinne kaivoon, vaikka ei löytäisi sitä köyttä tai neuvoista ei olisi apua. Ps. Mä opiskelen tätä alaa, että siitä johtuu tää perinpohjaisuus :)