epärehellisyys

minunki kulta valehteli ..se käy niiltä ..helposti ovat tottuneet siihen ja uskovat itse niihin ..mutta myös petti ja valehteli ..minä taas kerron kaikki ja oon mielestäni rehellinen ja pidän myös arvossa muita jotka ovat ..aitoja ...siksi sinäkin kärsit ..kumpa sun miäs ymmärtäs ..mutta ..muuten saat kärsiä lopun elämääs

Mikä asia voi olla noin kipeä, että ehdottomasti haluat miehesi noudattavan siinä omaa tahtoasi?
Toistuvuudesta päätellen kyseessä on joko miehelle tärkeä asia, tai jotakin, mihin tämä on juuttunut, ei pääse eroon lupauksista huolimatta.
Et selittänyt miten tämä on sinua loukannut.
Mitä haluat miehessä muuttaa?
Uskotko sen yleensä olevan mahdollista?

Niin no...ethän sinäkään pidä loukkaavaa "lupaustasi"...

Kaikkeen tottuu ja siitä kuulostaa olevan kyse tässä teidänkin touhussanne (jo 13 vuoden ajan jne..). Tottumuksesta, tottavieköön.
Ehkä se "rikos" ei miehen mielestä ole enää niin karmea, joten hän "uskaltautuu" tekemään sen uudelleen ja uudelleen. Ehkä siitä saatu palkinto on vahvempi kuin sinun antamasi kritiikki.
Joka tapauksessa hän TIETÄÄ ettei sitä pahinta mahdollista rangaistustakaan panna toteen, joten sillä uhittelu ei siis pure.

Ehkä sun pitäiskin kiinnostua siellä taustalla piilevistä SYISTÄ, MIKSI se sua rakastava ihminen valitsee tehdä jotakin sellaista jonka tietää jopa loukkaavan suakin. Ehkä sun pitäisi kyseenalaistaa se valinta "loukkaanko vai en" ja ihmetellä miksi "loukkaan" voittaa aina? Juoskoot karkuun, takaisinhan hän aina kuitenkin tulee, mököttäkööt, joskushan sekin on lopetettava, kiukutelkoot, sitäkään ei kestä ikuisesti. Eli pommita kysymyksillä tasan niin kauan, että saat vastauksen. Muutenhan ei mikään muutu. Jonkun on rikottava vanhat kaavat.

Tai mieti miten vakava se nyt sitten todellisuudessa on, se teko, joka sua niin verisesti loukkaa? Onko se ihan tietoista ilkeyttä miehesi suunnalta, tietoisesti sua kohtaan tähdätty, vai koetko SINÄ sen vaan niin?

Mitä jos koko juttu onkin miehen henk.koht. ongelma/riippuvuus tms., joka hänen pitäisi selvittää itse..? Mitä jos hän tarvitsisi puolisonsakin tukea ja ymmärrystä sen ongelmansa käsittelemiseen, mutta saakin vaan huutoja kun "jää kiinni". Mitä jos sinultakin vaaditaan tässä jotakin, mihin sinä itse et usko kykeneväsi....?

Joka tapauksessa sun tapasi antaa palautetta on siis jo aikansa elänyt, joten vaihdapa asennetta tai kritiikinantotapaa. Mitäs jos sen teon tuoma tyydytys yms. väheneekin heti kun sinä suhtaudut siihen yhtäkkiä täysin välinpitämättömästi..? Kokeile kaikkia mahdollisia tekniikoita ja haasta omakin asenteesi muuttumaan.

Sitä saa mitä tilaa. Etteköhän ole jo tarpeeksi monta vuotta asiaa vatvoneet että eikö olisi aika lopettaa??? Asennemuutos kehiin.

Jos kerran homma on jatkunut jo 13 vuotta niin ei se siitä enää muutu miksikään. Miksi miehen kannattaisi edes muuttua, annathan asian joka kertaa anteeksi eikä mitään tapahdu kuitenkaan. Ei miehesi tahdo edes muuttua. Sun pitää se vain hyväksyä ja muuttaa omaa asennettasi asiaan kohtaan. Ei toisia voi muuttaa, mutta itseäsi aina voit. Et kertonut mistä asiasta miehesi valehtelee, mutta tuskin se niin paha on kun kerran pystyt asian hyväksymään joka kerta. Se ettet tee asialle mitään on kuin lupaus miehelle jatkaa samaan malliin.

Sun kannattaa nyt miettiä myös mikä hatuttaa eniten, se että hän valehtelee vai se itse asia josta hän valehtelee. Jos sua risoo nimenomaan se valehtelu, niin kerro tästä myös miehellesi. Ehkä miehesi luulee, ettet hyväksy itse asiaa ja siksi valehtelee. Entäs jos hän reilusti myöntää tapahtuneen. Riittääkö se sinulle? Vaaditko siis rehellisyyttä vai sitä että hän lopettaa tapahtuneen toistumisen? Vai vaaditko molempia?

Jos sua risoo itse asia/tapahtuma josta miehesi vielä päälle valehtelee niin tuskin asialle voi mitään. Ilmeisesti asia on kuitenkin miehellesi tärkeä juttu, eikä hänellä ole aikomustakaan sitä lopettaa. Mutta tietenkin hän valehtelee sinulle kun asiaa tivaat häneltä. Hän tietää että tulet surulliseksi asiasta ja siksi tahtoo kieltää kaiken. Hän myös yrittää olla sinulle rehellinen ja kertoo asiasta myöhemmin (ehkä olet hieman rauhallisemmalla tuulellakin), ja sanoo sinun mieliksi lopettavansa (tulet tästä paremmalle tuulelle ja asian vatvominen loppuu siihen tällä erää). Ja näin se homma jatkuu hautaanne asti.

Ja miksi miehesi pitää ylipäätään kertoa sinulle ko. asiasta? Ei kaikkea todellakaan tarvitse kertoa parisuhteessa vaikka sinä niin tekisitkin. Et voi olettaa toiselta samaa varsinkin kun rehellisyyteen on kuitenkin vastassa sun esittämä kolmannen asteen kuulustelu kera happaman naaman. ? Miksi siis vaadit häntä jatkuvavsti tilille asiasta jota hän ei aio lopettaa? Pitääkö sinun edes avata tästä enää keskustelua hänen kanssaan, kun kerran homma vaan jatkuu ja tiedät vastaukset? Miehelle on ihan sama valehteleeko hän vai ei, kun aina sä kuitenkin suutut asiasta. Mene itseesi ja mieti niitä todellisia syitä tälle toimintamallille ja pyri katkaisemaan kierre toimimalla.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000013826546

Eli sun miehes kattoo pornoa ja sinä et sitä hyväksy, vaan aina kilahdat ja mies häpeilee.

Sama täällä. Tullut tulokseen, ettei voi kuin hyväksyä satunnaisen tirkistelyn ja mahdollisesti liittyä mukaan katsomaan. Toinen vaihtoehto on ero, mutten viitsi lasten kotia hajottaa noin "vähäpätöisen" asian takia.

kysymys ei ole todellakaan alkoholista,huumeista tai pornofilmeistä.ja olen parhaani mukaan tukenut häntä asiassa.mutta se ei tunnu riittävän.en todellakaan käytä energiaani siihen että kyselen joka hetki asiasta..se vain tulee itsestään ilmi jollain lailla.ikäänkuin hän haluaisi jäädä kiinni asiasta.se mikä minua loukkaa on VALEHTELU, ei niinkään itse asia.eli tässä on nyt kyse nuuskasta.en pidä siitä että hän käyttää sitä,koska se on kaikin puolin ällöttävää,puhumattakaan siitä mitä jälkeä se voi suuhun saada.mutta se on sivuseikka.pääasia on se,että jos hän on itse luvannut että lopettaa sen käytön,ei ole todellakaan aikuismaista että sen tilalta jäyhää nikkispurkkaa kuukausikaupalla ja kuitenkin salaa ostaa nuuskaa jota käyttää sitten töissä ja kotona jäyhää purkat.ja kehuu sillä kuinka kohta voi jättää purkatkin pois ja on ihan ilman mitään.joka kerta olen toivonut että jos se nyt onnais.nyt kaikkien mielestä varmaan ihan joutava juttu.MUTTA KUTEN SANOIN SE VALEHTELU ON RIIPASEVAA..EI NIINKÄÄN SE NUUSKA.jos kerran ei ole aikomustakaan lopettaa, miksi ei voi vain sanoa että en aio lopettaa..jos tälläisissä asioissa ei voi luottaa toiseen karvankaan vertaa,kuinka sitten voin luottaa tulevaisuudessa vakavampiin asioihin,kuten uskollisuuteen.ja joku sanoi että miksi en kysele tarpeeksi.olen sellainen ihminen että joka asiaan haluan tietää syyt ja seuraukset.jos toisella ihmisellä ei ole kykyä keskusteluun,on se aika yksipuolista.meillä on 1 lapsi ja en todellakaan halua että hän joutuisi näkemään sellaista että isältä tipahtaisi huulet tai kuolisi syöpään..sillä nuuskahan vaarallisempaa kuin tupakka ja on vielä voimakkaampaa...sisältää rikkiä joka rikkoo limakalvot.jos joku ei ole koskaan nähnyt kuvia millaista jälkeä nuuska saa..ottakaa esite terveyskeskuksista tai ettikää netistä.tuskin kukaan haluaisi sellaista kohtaloa rakkaalleen.muita "ongelmia"meillä ei ole.hän on kyllä muutoin kiltti,ei edes kiroile,joka on mahtava plussa miehessä..mutta se ongelma on se että kuinka saada rehellisyys kunniaan?joten jos vastailette, älkää takertuko siihen nuuskaan vain rehellisyyteen.kiitos kaikille