Olen toivottoman ihastunut/rakastunut varattuun, perheelliseen mieheen.. En tiedä mitä pitäisi tehdä. En halua sotkea asioita, haluaisin unohtaa koko miehen, mutta se on mahdoton tehtävä, näen häntä liian usein. Miten pystyisin elämään tilanteen kanssa? Ajattelen häntä aamulla, heti herättyäni, ennen nukkumaan menoa, yöllä unissani ja päivät pitkät. Toivoisin vain saavani olla hänen kanssaan, mutta ikäeroakin on vähän liikaa.. En vaan voi olla ajattelematta häntä. En voi kertoa tunteistanikaan hänelle, jotta en pilaisi mitään.. Olen kerrassaan toivoton, tämä tilanne kuluttaa voimiani valtavan määrän!
varattu mies?
mitä tehdä
22
3999
Vastaukset
- Mies.
valttikortit kädessä, eli voit kuluttaa voimasi olemalla paikalla ja siinä tilanteessa tai voit kuluttaa voimiasi pääsemällä irtitilanteesta.
En osaa muuta sanoa. - kärsiä?
Maaginen sana tässä viestissäsi on PERHEELLINEN. Eli hommaat itsellesi oman elämän ja unohdat sen miehen.
Ymmärrän että se kuluttaa voimiasi, mutta koitapa asettua niiden lasten asemaan. - Silli-laatikko
Niin se vaan on, että se ihastus kyllä häipyy ajallaan; sitä odotellessa voisit tsekkailla myös muita miehiä, sillä tulee pian tulee aika, jolloin muutkin taas kiinnostavat!
- kohtalotoveri
Hei toivottoman rakastunut!
Minulla on myöskin hieman samankaltainen tilanne, melkein kuin sinun kirjotuksesi. Eli, olen todella rakastunut mieheen johon on ikäeroa reilusti ja joka on myöskin naimisissa ja perhettä on.
En näe häntä kovin usein, mutta silloin kun näen niin sydämessä liikahtaa..
Sanoit kuin minun suustani: ajattelen häntä joka hetki, päivisin, iltaisin, aamulla kun herään ja yöt hänestä uneksin, hyvä kun saan nukuttua!
Olen vasta vähän aikaa tuntenut näin ja tämä on minulle täysin uutta; en ole aikaisemmin ole rakastunut tällaiseen mieheen enkä varsinkaan niin isolla ikäerolla (mies on huomattavasti vanhempi.)
Minäkään en voi kertoa hänelle tunteistani, vaikka niin kovasti sitä haluaisin..Pelkään hänen reaktiotaan. Ja myös tuo mitä sinäkin kirjoitit että pilaisin jotakin..hyvin hankala tilanne.
Mietin joskus että laittaisinko hänelle vaikka sähköpostia ja kirjoittaisin näistä palavista tunteistani, kun sydän itkee ikävää..Minulla on niin ikävä häntä ja en haluaisi mitään muuta kuin tuntea hänen läheisyytensä, hänen tuoksunsa ja ihanan hymynsä. Haluaisin vain hänen syliinsä..että hän pitäisi siinä pitkään ja kauan..
On toisaalta "helpottavaa" kuulla että on joku samassa tilanteessa oleva vaikka eihän tämä meille helppoa ole?
Ajatteletko sinä nytkin häntä?;)- kyllä
Ajattelen todellakin.. En vaan tiedä mitä tehdä, sillä en pysty unohtamaan. Joku tuolla sanoi, että asetu lasten asemaan... Se on just syy miks en oo tehny asialle mitään! En oo kertonu ku yhdelle luotetulle ihmiselle mun tunteista ja tilanteesta. Tiedän, että sanomalla tai tekemällä jotain, voisin pilata kaiken, joten en ole edes aikeissa tehdä sitä. Silti toivon, kaipaan ja ikävöin.
Tätä on jatkunu jo pidempään.. Haluaisin unohtaa, jotta mun mielenrauha helpottuis, mutta en vaan pysty. En pysty käskemään tunteitani olemaan erossa. Kunpa se vaan oliskin niin helppoa. Välillä on ollu helpompaa, mut sit oon taas nähny hänet, jolloin kaikki nousee salamana pintaan.
Jos vaan olis sellanen on-off kytkin tunteille. Mut sellasta ei oo.
Sinä joka todellaki sanoit, että asetu lasten asemaan... Luuletko, että menisin pilaamaan mitään niin kaunista? Mä olen itte kärsiny tässä tilanteessa, ja tulen kärsimäänkin niin kauan, kunnes unohdan kyseisen miehen. Voi olla, etten unohda ikinä.. Oon liian usein tekemisissä hänen kanssaan, tahtomattanikin. Ei oo mun päätettävissä milloin näen hänet..
Mut voimaa tää on kysyny.. Ja tulee kysymään. Kunpa vaan olis helpompaa elää asian kanssa mut joka kerta ku näen miehen, toivon, että saisin olla hänen kanssaan. Jotakin liikahtaa minunkin sydämessäni silloin. - kohtalotoveri
kyllä kirjoitti:
Ajattelen todellakin.. En vaan tiedä mitä tehdä, sillä en pysty unohtamaan. Joku tuolla sanoi, että asetu lasten asemaan... Se on just syy miks en oo tehny asialle mitään! En oo kertonu ku yhdelle luotetulle ihmiselle mun tunteista ja tilanteesta. Tiedän, että sanomalla tai tekemällä jotain, voisin pilata kaiken, joten en ole edes aikeissa tehdä sitä. Silti toivon, kaipaan ja ikävöin.
Tätä on jatkunu jo pidempään.. Haluaisin unohtaa, jotta mun mielenrauha helpottuis, mutta en vaan pysty. En pysty käskemään tunteitani olemaan erossa. Kunpa se vaan oliskin niin helppoa. Välillä on ollu helpompaa, mut sit oon taas nähny hänet, jolloin kaikki nousee salamana pintaan.
Jos vaan olis sellanen on-off kytkin tunteille. Mut sellasta ei oo.
Sinä joka todellaki sanoit, että asetu lasten asemaan... Luuletko, että menisin pilaamaan mitään niin kaunista? Mä olen itte kärsiny tässä tilanteessa, ja tulen kärsimäänkin niin kauan, kunnes unohdan kyseisen miehen. Voi olla, etten unohda ikinä.. Oon liian usein tekemisissä hänen kanssaan, tahtomattanikin. Ei oo mun päätettävissä milloin näen hänet..
Mut voimaa tää on kysyny.. Ja tulee kysymään. Kunpa vaan olis helpompaa elää asian kanssa mut joka kerta ku näen miehen, toivon, että saisin olla hänen kanssaan. Jotakin liikahtaa minunkin sydämessäni silloin.Olet aivan oikeassa. On niin vaikeaa joskus elää näiden raastavien tunteiden kanssa..Vaikea unohtaa.
Minäkin olen ajatellut, että jos vain unohtaisin sen ihanan miehen, mutta en kertakaikkiaan pysty!
En näe häntä usien, jospa se rauhoittaisi tilannetta. Mutta siltikin tunnen jotakin syvää..raastavaa halua päästä hänen lähelleen. Tuntuu kuin eläisin vain tästä tunteesta, tätä varten..
Olen nuori tyttö, mutta nyt tunnen oloni kuin pikkutytöksi pienenä, joka tahtoisi pyöriä tämän miehen ympärillä..
Ehkä haen jotakin uutta ja syvempää elämääni, sillä oma suhteeni (niin, olen parisuhteessa!) on ollut pitkään epätyydyttävä ja ahdistava omaa elämääni ajatellen.
Toi on-off kytkin tosiaan olis hyvä ;)
Näetkö tätä miestä ihan päivittäinkin? Silloin on varmaan vaikeampaa...
Valvottaako sinua öisin kun mietit tätä miestä? Kaipaatko hänen syliään? Minulla on aivan hirveän raastava kaipuu päästä hänen syliinsä..Miten tästä selvitään? Näännyn..pakahdun..
Onko hänessä jotakin ihania piirteitä jotka ovat saaneet sinut rakastumaan niin kovin? Tässä minun ihastuksessani on..lukemattoman paljon!
Olen täydellisen rakastunut - en tiedä - onko se että rakastuu itse "rakastumisen" tunteeseen vai mitä. Tavallaan olen onnellinen, että olen saanut tavata tuon miehen tässä elämässä, tavallaan surullinen koska tiedän, etten tule koskaan saamaan häntä.
Onko sinullakin samoja ajatuksia/tunteita kuin minulla? - olet?
Sinä taidatkin olla se meidän poiskotoa muuttanut naapurinneito, joka vieläkin elättelee haaveita miehestäni?
- joo ainaha voi haikailla
kohtalotoveri kirjoitti:
Olet aivan oikeassa. On niin vaikeaa joskus elää näiden raastavien tunteiden kanssa..Vaikea unohtaa.
Minäkin olen ajatellut, että jos vain unohtaisin sen ihanan miehen, mutta en kertakaikkiaan pysty!
En näe häntä usien, jospa se rauhoittaisi tilannetta. Mutta siltikin tunnen jotakin syvää..raastavaa halua päästä hänen lähelleen. Tuntuu kuin eläisin vain tästä tunteesta, tätä varten..
Olen nuori tyttö, mutta nyt tunnen oloni kuin pikkutytöksi pienenä, joka tahtoisi pyöriä tämän miehen ympärillä..
Ehkä haen jotakin uutta ja syvempää elämääni, sillä oma suhteeni (niin, olen parisuhteessa!) on ollut pitkään epätyydyttävä ja ahdistava omaa elämääni ajatellen.
Toi on-off kytkin tosiaan olis hyvä ;)
Näetkö tätä miestä ihan päivittäinkin? Silloin on varmaan vaikeampaa...
Valvottaako sinua öisin kun mietit tätä miestä? Kaipaatko hänen syliään? Minulla on aivan hirveän raastava kaipuu päästä hänen syliinsä..Miten tästä selvitään? Näännyn..pakahdun..
Onko hänessä jotakin ihania piirteitä jotka ovat saaneet sinut rakastumaan niin kovin? Tässä minun ihastuksessani on..lukemattoman paljon!
Olen täydellisen rakastunut - en tiedä - onko se että rakastuu itse "rakastumisen" tunteeseen vai mitä. Tavallaan olen onnellinen, että olen saanut tavata tuon miehen tässä elämässä, tavallaan surullinen koska tiedän, etten tule koskaan saamaan häntä.
Onko sinullakin samoja ajatuksia/tunteita kuin minulla?mut on paree et menee tansseihin,nii sen miehen unohtaa ees hetkeksi t:timantti
- pitäis..
viedä saunan taakse ja lopettaa.
- naikkonen27
Kuulostaa kovin mustavalkoiselta ajettelulta. Harmi- sinulle. Tajuat sen sitten joskus itse.
Alkuperäiselle: Itse olin toivottoman ihastunut kahden vuoden ajan...aamuin, päivin, illoin hän oli mielessäni. Mutta nyt se on sitten ohi. Hän ei vain enää tullut mieleeni niin usein kummittelemaan. Tunnustin ihastumiseni kerran hänelle. Hän oli myös kiinnostunut, ainakin sanoi näin, mikä ei tehnyt asioita sen paremmiksi minulle. Pakitin, ehkä hieman raukkamaisesti, enkä halunnut olla häneen enää missään yhteydessä. Ei hänen, vaan hänen perheensä vuoksi. - eriasia
Noh noh, eihän sitä tunteilleen mitään voi. Pointti on siinä, pystyykö sitä tunteistaan huolimatta tekemään eettisesti oikeita ratkaisuja. Esimerkiksi ettei riko lapsien elämää vain oman ihastumisensa takia. Sitten jos näin menee tekemään, silloin voi viedä saunan taakse ja sillee.
- leijonat tappaa toisen
eriasia kirjoitti:
Noh noh, eihän sitä tunteilleen mitään voi. Pointti on siinä, pystyykö sitä tunteistaan huolimatta tekemään eettisesti oikeita ratkaisuja. Esimerkiksi ettei riko lapsien elämää vain oman ihastumisensa takia. Sitten jos näin menee tekemään, silloin voi viedä saunan taakse ja sillee.
pennut,nii se on kai ihmiselläki jotai alkukantasta himoa tv:timantti
- Bianca
Sinulla on siinä mielessä helppo (jos niin saan sanoa) tilanne, että et SAA edes kertoa miehelle tunteistasi.
Kerronpas oman tarinani: Oli mies, komea, ihana, VAPAAKIN, vanhempi, urheilullinen, menestyvä ja kaikkea muuta ihanaa... KAIKEN LISÄKSI pohjattomasti rakastunut minuun, muttei vaan uskaltanut alkaa suhteilemaan ikäeron takia.
Mieti sitä miltä tuntuu kun kaksi VAPAATAKAAN ei voi saada toisiaan, se tuntuu vielä pahemmalta. Eikö se niin mene, että helpottaa kun kuulee vielä kamalamman kohtalon!? :)
Neuvoisin sinua tekemään samallalailla kuin minä tein kyseisen miehen suhteen: yritä vain unohtaa ja tutustu uusiin miehiin. Helppoahan se on toki sanoa, mutta sitä pitää vain tarpeeksi pitkään päähänsä takoa, niin kyllä se pikkuhiljaa sinne sisäistyy.
Itse haikailin miehen perään puolisen vuotta sen jälkeen kun hän sanoi, ettei voi luvata minulle yhtään mitään (eli kun suhteemme päättyi). Se oli todella vaikeaa kun tiesi toisen vielä ajattelevan ja kaipaavan minua.
Nyt olen tapaillut muutamia miehiä ihan rennolla asenteella ja usko tai älä niin upeampiakin ilmestyksiä voi tulla suuren ihastumisen/rakastumisen jälkeenkin vastaan.. Niin kävi ainakin minulle ;)- tiedän
mitä sitten niile kusipää miehille tehdään? annetaan anteeksi? tuskin hekään nyt niin viettomia sitten ovat olleet!
- Bianca
tiedän kirjoitti:
mitä sitten niile kusipää miehille tehdään? annetaan anteeksi? tuskin hekään nyt niin viettomia sitten ovat olleet!
Mä ainakin olen sitä mieltä että olipa kyseessä minkä tason kusipää tahansa, niin pitää kertoa mitä on asioista mieltä ja antaa asian ja henkilön yksinkertaisesti olla.
Turha kiukuttelu ja jatkuva vittuilu kyseiselle henkilölle ei auta ketään, vaikka se ajatuksena saattaakin kuulostaa aluksi kiehtovalta.
Mielessäni minäkin kaipasin miestä kuukausikaupalla, sit pikkuhiljaa aloin vihata häntä ja hänen päätöstään - sitten vain aloin unohtaa koko tyypin ja siirryin kalaisimmille vesille.. :)
- *alkuperäinen*
sinä joka kysyit että olenko se joku naapurin likka tai jotain, niin en ole..
ja joku puhui eettisyydestä.. Kuten olen todellakin useampaan otteeseen jo sanonut, niin en aio tehdä asialle mitään, en aio rikkoa perhettä (enkä omaa suhdettanikaan). haluaisin vain tietää miten voin elää asian kanssa.
näen häntä viikottain, en onneksi sen useammin, mutta sekin on jo liikaa.. aina kun näen hänet, sydämessä palaa roihuava tuli.
olen todellakin yrittänyt unohtaa.. yrittänyt todellakin. ei vain ole onnistunut. ehkä joskus, mutta olisi kiva tietää, jos jokin pystyisi helpottamaan oloani. raastavaa kun en voi tehdä mitään, vaikka ehkä haluaisinkin...
haluaisin halata häntä kun seuraavan kerran näen hänet, suudella häntä.. mutta mitään en voi tehdä. tuskallista... joskus se menee ohi.. siihen saakka kärsin...- uskoisin
Sinullapa onkin noidankehä. Rakkaus ruokkii erossaolontuskaa ja se taas ruokkii romanttisen rakkauden kaipuuta entisestään. Et tule ikinä pääsemään tuosta eroon jos et yksinkertaisesti katkaise sitä. Paras keino, on tietysti rakastua johonkin toiseen, mutta sille et nyt taida voida antaa mahdollisuutta.
Eräs kikka, jota itse käytin hieman samanlaisessa tilanteessa, oli että epäromantisoin tietoisesti ihastuksen kohteen. Aloin miettimään vain ja ainoastaan hänen huonoja puoliaan ja pikkuhiljaa se tehosi niin hyvin etten enää voi edes ymmärtää mitä alunperin hänessä näin.
Kikka toimii samalla periaatteella kuin se, että kuvitellaan hankalat ihmiset alastomina ja he muuttuvat vähemmän uhkaaviksi omassa mielessä -älä tosin käytä tätä kikkaa, miehen kuvitteleminen alastomana ei ehkä ole se paras ratkaisu ongelmaasi ;) - "parvelta"
uskoisin kirjoitti:
Sinullapa onkin noidankehä. Rakkaus ruokkii erossaolontuskaa ja se taas ruokkii romanttisen rakkauden kaipuuta entisestään. Et tule ikinä pääsemään tuosta eroon jos et yksinkertaisesti katkaise sitä. Paras keino, on tietysti rakastua johonkin toiseen, mutta sille et nyt taida voida antaa mahdollisuutta.
Eräs kikka, jota itse käytin hieman samanlaisessa tilanteessa, oli että epäromantisoin tietoisesti ihastuksen kohteen. Aloin miettimään vain ja ainoastaan hänen huonoja puoliaan ja pikkuhiljaa se tehosi niin hyvin etten enää voi edes ymmärtää mitä alunperin hänessä näin.
Kikka toimii samalla periaatteella kuin se, että kuvitellaan hankalat ihmiset alastomina ja he muuttuvat vähemmän uhkaaviksi omassa mielessä -älä tosin käytä tätä kikkaa, miehen kuvitteleminen alastomana ei ehkä ole se paras ratkaisu ongelmaasi ;)Nuo kikat mitkä esitit ?
Todentanee sen loputtoman ja muuttumattoman todellisuuden siitä että kun naine joutuu tai täytyy hallita tunteitaan tai kantaa vastuu niistä eli sopeuttaa ne toimimaan eettisesti esimerkikisi toisia ihmisä , naisia, vaimoja, lapsia ym kohtaan. Eli etiikan mukaisesti. Niin arvojen ja ojaaamisen löytämiseksi tarvitaan nuo "keinot" eli mihen vika periaate jotta nainen muka löytäisi itse ratkaiun omaan käyttäymisen.
Siis kysymys: mikisi ei nainen tahdo millään itse löytää itsestään perusteita ja keinoja siihen vastuuseen että hänen tulee tuteensa ja käytöksensä hallita ja perustella ne itselleen ilman että miehestä on löydyttävä se vika ja syy miksi joudun alistumaan omiin valintoihin!!?? - vastauksia
"parvelta" kirjoitti:
Nuo kikat mitkä esitit ?
Todentanee sen loputtoman ja muuttumattoman todellisuuden siitä että kun naine joutuu tai täytyy hallita tunteitaan tai kantaa vastuu niistä eli sopeuttaa ne toimimaan eettisesti esimerkikisi toisia ihmisä , naisia, vaimoja, lapsia ym kohtaan. Eli etiikan mukaisesti. Niin arvojen ja ojaaamisen löytämiseksi tarvitaan nuo "keinot" eli mihen vika periaate jotta nainen muka löytäisi itse ratkaiun omaan käyttäymisen.
Siis kysymys: mikisi ei nainen tahdo millään itse löytää itsestään perusteita ja keinoja siihen vastuuseen että hänen tulee tuteensa ja käytöksensä hallita ja perustella ne itselleen ilman että miehestä on löydyttävä se vika ja syy miksi joudun alistumaan omiin valintoihin!!??Jokainen ihminen käyttää erilaisia keinoja omien valintojensa perustelemiseen tai helpottamiseen. Joskus eivät järkisyyt riitä tunteita muuttamaan, ja on turvauduttava esimerkiksi defensseihin tms. jotta voisi toimia eettisesti oikein.
Ja pointtihan tässä juuri oli se, että nainen hallitsi tunteensa, kantoi vastuunsa eikä tehnyt mitään sellaista joka ei kestä moraalista tarkastelua. Kohteena oleva mies ei koskaan tiennyt miten paljon häneen oli ihastuttu eikä myöskään sitä miten hänen viehätysvoimansa mitätöitiin naisen mielessä. Kukaan ei siis kärsinyt, juuri siitä syystä että nainen kantoi vastuunsa.
Laajemmassa mittakaavassa on kysymys maailmankuvasta, osa ajattelee että tarkoitus pyhittää keinot, eli mitä tahansa saa tehdä kunhan lopputulos on moraalisesti oikein ja osa taas ajattelee että nimenomaan ne keinot ovat tärkeitä, ei niinkään se tulos.
Eli tälaiseen tilanteeseen ei ole oikeaa tai väärää ratkaisua. Täytyy kyllä myöntää, etten ihan saanut selkoa siitä mitä halusit kysyä. - *alkuperäinen*
vastauksia kirjoitti:
Jokainen ihminen käyttää erilaisia keinoja omien valintojensa perustelemiseen tai helpottamiseen. Joskus eivät järkisyyt riitä tunteita muuttamaan, ja on turvauduttava esimerkiksi defensseihin tms. jotta voisi toimia eettisesti oikein.
Ja pointtihan tässä juuri oli se, että nainen hallitsi tunteensa, kantoi vastuunsa eikä tehnyt mitään sellaista joka ei kestä moraalista tarkastelua. Kohteena oleva mies ei koskaan tiennyt miten paljon häneen oli ihastuttu eikä myöskään sitä miten hänen viehätysvoimansa mitätöitiin naisen mielessä. Kukaan ei siis kärsinyt, juuri siitä syystä että nainen kantoi vastuunsa.
Laajemmassa mittakaavassa on kysymys maailmankuvasta, osa ajattelee että tarkoitus pyhittää keinot, eli mitä tahansa saa tehdä kunhan lopputulos on moraalisesti oikein ja osa taas ajattelee että nimenomaan ne keinot ovat tärkeitä, ei niinkään se tulos.
Eli tälaiseen tilanteeseen ei ole oikeaa tai väärää ratkaisua. Täytyy kyllä myöntää, etten ihan saanut selkoa siitä mitä halusit kysyä.Kiitos kun sanoit noin.. Tuntuu, että olet ensimmäinen, joka ymmärtää, etten oo halunnu rikkoa mitään, enkä tuu sitä tekemäänkään. :)
- ymmärsit
*alkuperäinen* kirjoitti:
Kiitos kun sanoit noin.. Tuntuu, että olet ensimmäinen, joka ymmärtää, etten oo halunnu rikkoa mitään, enkä tuu sitä tekemäänkään. :)
Niin, ymmärsin että myös että kirjoittaja alunperin kamppailee tuntemustensa kanssa , ja ei tahdo "rikkoa" mitään. Kuitenkin niinkuin näet itseä se pitää "rikki" jokatapauksessa kun tunteet on ja ei voi mitään?!?.
Kysymysksistä sai vaan sen kuvan että miten voisi "vierittää" vastuuta tukalantuntuisesta tilanteesta johonkin muualle . Jommalle kummalle miehelle esim:
Tunteiden hallinta kai on se joka tulee vastuulleen ottaa itse ja vain luottaa tekevänsä oikein. Ajattelen vain niin että mies kestää oikein hyvin sen jos nainen vaikka perheellinen ja parillinen kertoo ihastuneensa ja osoittaa sekä kertoo sen. Sitä toivon myös naisilta , vaimoilta ja parillisilta että mies voi kertoa ja lähestyä sekä ihastella ja vielä yhdessä kertoa asiasta.
En näe mitään pahaa siinä mutta se olisi täysin uusi alku sille kulttuurikehitykselle joa vahvistaisi suhteita, liittoja, itsetuntoja, vapauttaisi "elämään" ihmiset koska tunteet olisikin luonnollisia ja hyväksyttäviä.
Pelko tunteiden ilmaisemisesta ja niiden esteistä on peräisin siitä moralisoinnista ja metsäläiskansojen perisynnistä mustasukksiuuudesta ja sen traagisista muodoista ja seurauksista kun ei hallita omia eikä muidenkaan tunteita.
- *alkuperäinen*
ei vaan auta.... ikävä ei katoa.. ei niin millään...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi383672Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal283232- 692878
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak912720- 351748
Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no811699- 221518
- 281507
- 281478
Olisitpa se hellä
Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k231474