vatsanahan leikkaus

4159€

onko sulla nyt millainen tukiside tai vastaava ja pitikö se ostaa itse?
onko nostorajoituksia? Mulla on kuopus 1v, joten varmaan pitäis nostellakin.
olis kiva jos vastaisit ja kertoisit muutenkin mitä siellä tapahtui :)

mua kiinnostaa kans :) kirjoitti:

onko sulla nyt millainen tukiside tai vastaava ja pitikö se ostaa itse?
onko nostorajoituksia? Mulla on kuopus 1v, joten varmaan pitäis nostellakin.
olis kiva jos vastaisit ja kertoisit muutenkin mitä siellä tapahtui :)

Mittasin haavan, se on noin 52 senttiä pitkä. Nostelusta en osaa sanoa, tuskin saa nostella vähään aikaan, isekin täytyy kävellä kumarassa monta päivää, kun tuo "uusi" nahka kiristää aika lailla. Vatsalihasten käyttöä täytyy vältellä, itsensä nostamisetkin pitää pääasiassa käsi-ja jalkavoimin hoitaa. Mulla kuopus 6- vuotias niin en tosta nostelusta paljon kysellyt. Pari viikkoa täytyy vältellä vartalon äkillistä suoristamista. Eipä sitä nyt kyllä pystyisi suoristamaankaan..

Menin keskiviikkoaamuna sisään ja siitä puolen tunnin päästä olin jo nukutettu, ei paljon ehtinyt jännittää :) Leikkauspöydällä mietin hetken, että kyllä sitä ihminen kaikkeen ryhtyy..

Heräsin neljän tunnin päästä (leikkaus kesti 3,5 tuntia) ja kipua oli jonkin verran varsinkin ylävatsalla, josta nahkaa oli kiristetty alaspäin. Koko ajan sairaalassa ollessa sain kanyylin kautta kipulääkettä suoraan suoneen, heti kun pyysin. Leikkauspäivän makasin selällään "linkkuveitsenä" jalat ja yläkroppa kohotettuna. Pääasiassa torkuin koko päivän ja seuraavan yön, liikkua ei juuri saanut ja dreenit ja katetri olivat vuorokauden.

Lähtöpäivän aamuna dreenit ja katetri poistettiin, sitten vaan ylös ja suihkuun. Kipuja ei paljon ollut, suoriuduin pesuista hyvin. Tukiliivi laitettiin, sen hankin itse, Lymed oy on täällä Tampereella liike, josta niitä saa. Se on tuollainen 30 senttiä leveä, tarranauhalla kiinnitettävä venyvä vyö, helpottaa liikkumista aika lailla. Pari tuntia makoilin ja sain jo syödäkin, kunnes mut haettiin kotiin.

Itse leikkaushaavassa ei ole kipua ollut juuri ollenkaan, välillä vähän ylös noustessa ja sänkýyn mennessä nipistää. Tuo kireällä oleva nahka aristaa eniten. Mutta nää on ihan yksilöllisiä juttuja, eikä toi kiristys haittaa juurikaan. Tänään oon itse noussut sängystä ja mennyt takaisin varmaan 7 kertaa.. Eilen itse nouseminen ei oikein hyvin onnistunut. Jonkin verran jo vatsaa kutitteleekin, paranemisen ensimerkkejä :) Kyljet on aika hienosti mustina rasvaimusta johtuen, muuten ei mustelmia juurikaan ole.

mua kiinnostaa kans :) kirjoitti:

onko sulla nyt millainen tukiside tai vastaava ja pitikö se ostaa itse?
onko nostorajoituksia? Mulla on kuopus 1v, joten varmaan pitäis nostellakin.
olis kiva jos vastaisit ja kertoisit muutenkin mitä siellä tapahtui :)

Se tukivyö maksoi 28 euroa, ettei ollut mikään suunnaton sijoitus se..

mua kiinnostaa kans :) kirjoitti:

onko sulla nyt millainen tukiside tai vastaava ja pitikö se ostaa itse?
onko nostorajoituksia? Mulla on kuopus 1v, joten varmaan pitäis nostellakin.
olis kiva jos vastaisit ja kertoisit muutenkin mitä siellä tapahtui :)

http://www.plasticsurgery.org/public_education/photo_gallery/Patient-Photo-Gallery.cfm?photoStoryId=6657&procedureId=28

plplplpl kirjoitti:

http://www.plasticsurgery.org/public_education/photo_gallery/Patient-Photo-Gallery.cfm?photoStoryId=6657&procedureId=28

olkoon. Mielummin pitäisin "makkaran" kuin ottaisin tommoisen pitkän arven. Mahtaa olla kipeä pitkän aikaa.

leikatulta kirjoitti:

Mittasin haavan, se on noin 52 senttiä pitkä. Nostelusta en osaa sanoa, tuskin saa nostella vähään aikaan, isekin täytyy kävellä kumarassa monta päivää, kun tuo "uusi" nahka kiristää aika lailla. Vatsalihasten käyttöä täytyy vältellä, itsensä nostamisetkin pitää pääasiassa käsi-ja jalkavoimin hoitaa. Mulla kuopus 6- vuotias niin en tosta nostelusta paljon kysellyt. Pari viikkoa täytyy vältellä vartalon äkillistä suoristamista. Eipä sitä nyt kyllä pystyisi suoristamaankaan..

Menin keskiviikkoaamuna sisään ja siitä puolen tunnin päästä olin jo nukutettu, ei paljon ehtinyt jännittää :) Leikkauspöydällä mietin hetken, että kyllä sitä ihminen kaikkeen ryhtyy..

Heräsin neljän tunnin päästä (leikkaus kesti 3,5 tuntia) ja kipua oli jonkin verran varsinkin ylävatsalla, josta nahkaa oli kiristetty alaspäin. Koko ajan sairaalassa ollessa sain kanyylin kautta kipulääkettä suoraan suoneen, heti kun pyysin. Leikkauspäivän makasin selällään "linkkuveitsenä" jalat ja yläkroppa kohotettuna. Pääasiassa torkuin koko päivän ja seuraavan yön, liikkua ei juuri saanut ja dreenit ja katetri olivat vuorokauden.

Lähtöpäivän aamuna dreenit ja katetri poistettiin, sitten vaan ylös ja suihkuun. Kipuja ei paljon ollut, suoriuduin pesuista hyvin. Tukiliivi laitettiin, sen hankin itse, Lymed oy on täällä Tampereella liike, josta niitä saa. Se on tuollainen 30 senttiä leveä, tarranauhalla kiinnitettävä venyvä vyö, helpottaa liikkumista aika lailla. Pari tuntia makoilin ja sain jo syödäkin, kunnes mut haettiin kotiin.

Itse leikkaushaavassa ei ole kipua ollut juuri ollenkaan, välillä vähän ylös noustessa ja sänkýyn mennessä nipistää. Tuo kireällä oleva nahka aristaa eniten. Mutta nää on ihan yksilöllisiä juttuja, eikä toi kiristys haittaa juurikaan. Tänään oon itse noussut sängystä ja mennyt takaisin varmaan 7 kertaa.. Eilen itse nouseminen ei oikein hyvin onnistunut. Jonkin verran jo vatsaa kutitteleekin, paranemisen ensimerkkejä :) Kyljet on aika hienosti mustina rasvaimusta johtuen, muuten ei mustelmia juurikaan ole.

mutta kiva kuulla täällä joskus todellisia kokemuksia leikkauksista. Tällaisia kertomuksia lisää... ja kaikkea hyvää sulle

leikatulta kirjoitti:

Mittasin haavan, se on noin 52 senttiä pitkä. Nostelusta en osaa sanoa, tuskin saa nostella vähään aikaan, isekin täytyy kävellä kumarassa monta päivää, kun tuo "uusi" nahka kiristää aika lailla. Vatsalihasten käyttöä täytyy vältellä, itsensä nostamisetkin pitää pääasiassa käsi-ja jalkavoimin hoitaa. Mulla kuopus 6- vuotias niin en tosta nostelusta paljon kysellyt. Pari viikkoa täytyy vältellä vartalon äkillistä suoristamista. Eipä sitä nyt kyllä pystyisi suoristamaankaan..

Menin keskiviikkoaamuna sisään ja siitä puolen tunnin päästä olin jo nukutettu, ei paljon ehtinyt jännittää :) Leikkauspöydällä mietin hetken, että kyllä sitä ihminen kaikkeen ryhtyy..

Heräsin neljän tunnin päästä (leikkaus kesti 3,5 tuntia) ja kipua oli jonkin verran varsinkin ylävatsalla, josta nahkaa oli kiristetty alaspäin. Koko ajan sairaalassa ollessa sain kanyylin kautta kipulääkettä suoraan suoneen, heti kun pyysin. Leikkauspäivän makasin selällään "linkkuveitsenä" jalat ja yläkroppa kohotettuna. Pääasiassa torkuin koko päivän ja seuraavan yön, liikkua ei juuri saanut ja dreenit ja katetri olivat vuorokauden.

Lähtöpäivän aamuna dreenit ja katetri poistettiin, sitten vaan ylös ja suihkuun. Kipuja ei paljon ollut, suoriuduin pesuista hyvin. Tukiliivi laitettiin, sen hankin itse, Lymed oy on täällä Tampereella liike, josta niitä saa. Se on tuollainen 30 senttiä leveä, tarranauhalla kiinnitettävä venyvä vyö, helpottaa liikkumista aika lailla. Pari tuntia makoilin ja sain jo syödäkin, kunnes mut haettiin kotiin.

Itse leikkaushaavassa ei ole kipua ollut juuri ollenkaan, välillä vähän ylös noustessa ja sänkýyn mennessä nipistää. Tuo kireällä oleva nahka aristaa eniten. Mutta nää on ihan yksilöllisiä juttuja, eikä toi kiristys haittaa juurikaan. Tänään oon itse noussut sängystä ja mennyt takaisin varmaan 7 kertaa.. Eilen itse nouseminen ei oikein hyvin onnistunut. Jonkin verran jo vatsaa kutitteleekin, paranemisen ensimerkkejä :) Kyljet on aika hienosti mustina rasvaimusta johtuen, muuten ei mustelmia juurikaan ole.

leikatulle kysymys:

kuka sínut leikkasi? minkälainen kuva sairaalasta ja lääkärin ammattitaidosta? jne..

aaa kirjoitti:

olkoon. Mielummin pitäisin "makkaran" kuin ottaisin tommoisen pitkän arven. Mahtaa olla kipeä pitkän aikaa.

ei sellaista "makkaraa" ole, jota mulla oli 2 kiloa niin olet aika huono kommentoimaan tähän yhtään mitään..

kyselen vain kirjoitti:

leikatulle kysymys:

kuka sínut leikkasi? minkälainen kuva sairaalasta ja lääkärin ammattitaidosta? jne..

Jukka Kostiainen Tampereen Mehiläisestä. Ekalla tapaamisella sain jo tosi hyvän kuvan ammattitaidosta, kertoi heti mut hetken nähtyään, mitä tekisi ja kannattaisi tehdä ja miten ja hän selitti asiat hyvin.

Hoitohenkilökunta oli tosi upeaa ja huumorintajuista. Ei ole mitään negatiivista sanottavaa Mehilaisestä.

sulla kirjoitti:

ei sellaista "makkaraa" ole, jota mulla oli 2 kiloa niin olet aika huono kommentoimaan tähän yhtään mitään..

ja pyysinkin anteeksi tuolla ylempänä. Kyseinen kuva teki vain pahaa. Itseäni vaivaa vain toi läskin puuttuminen tisseistä. Hyvää viikonloppua

leikatulta kirjoitti:

Mittasin haavan, se on noin 52 senttiä pitkä. Nostelusta en osaa sanoa, tuskin saa nostella vähään aikaan, isekin täytyy kävellä kumarassa monta päivää, kun tuo "uusi" nahka kiristää aika lailla. Vatsalihasten käyttöä täytyy vältellä, itsensä nostamisetkin pitää pääasiassa käsi-ja jalkavoimin hoitaa. Mulla kuopus 6- vuotias niin en tosta nostelusta paljon kysellyt. Pari viikkoa täytyy vältellä vartalon äkillistä suoristamista. Eipä sitä nyt kyllä pystyisi suoristamaankaan..

Menin keskiviikkoaamuna sisään ja siitä puolen tunnin päästä olin jo nukutettu, ei paljon ehtinyt jännittää :) Leikkauspöydällä mietin hetken, että kyllä sitä ihminen kaikkeen ryhtyy..

Heräsin neljän tunnin päästä (leikkaus kesti 3,5 tuntia) ja kipua oli jonkin verran varsinkin ylävatsalla, josta nahkaa oli kiristetty alaspäin. Koko ajan sairaalassa ollessa sain kanyylin kautta kipulääkettä suoraan suoneen, heti kun pyysin. Leikkauspäivän makasin selällään "linkkuveitsenä" jalat ja yläkroppa kohotettuna. Pääasiassa torkuin koko päivän ja seuraavan yön, liikkua ei juuri saanut ja dreenit ja katetri olivat vuorokauden.

Lähtöpäivän aamuna dreenit ja katetri poistettiin, sitten vaan ylös ja suihkuun. Kipuja ei paljon ollut, suoriuduin pesuista hyvin. Tukiliivi laitettiin, sen hankin itse, Lymed oy on täällä Tampereella liike, josta niitä saa. Se on tuollainen 30 senttiä leveä, tarranauhalla kiinnitettävä venyvä vyö, helpottaa liikkumista aika lailla. Pari tuntia makoilin ja sain jo syödäkin, kunnes mut haettiin kotiin.

Itse leikkaushaavassa ei ole kipua ollut juuri ollenkaan, välillä vähän ylös noustessa ja sänkýyn mennessä nipistää. Tuo kireällä oleva nahka aristaa eniten. Mutta nää on ihan yksilöllisiä juttuja, eikä toi kiristys haittaa juurikaan. Tänään oon itse noussut sängystä ja mennyt takaisin varmaan 7 kertaa.. Eilen itse nouseminen ei oikein hyvin onnistunut. Jonkin verran jo vatsaa kutitteleekin, paranemisen ensimerkkejä :) Kyljet on aika hienosti mustina rasvaimusta johtuen, muuten ei mustelmia juurikaan ole.

oletko kotiintultua ollut lähinnä vuodelevossa ja pärjäsitkö heti ilman apua kotona vessassakäynnit ym

kysymyksiä kirjoitti:

oletko kotiintultua ollut lähinnä vuodelevossa ja pärjäsitkö heti ilman apua kotona vessassakäynnit ym

Olen maannut, mitään ongelmia ei ole ollut, kunhan pääsee itse sängystä ylös. Muuten pärjää itse vessassa ja suihkussa ym. Sängystä nouseminen oli pari päivää tuskaista, kun ei ollut laitoja tms. millä vetää itsensä istumaan. Jossakin suositeltiin, että olisi apua kotona ainakin sen kotiintulopäivän ja kyllä se silloin olikin tarpeen. Torstaina tulin kotiin ja perjantain olin jo aamusta kuuteen asti illalla yksin ja pärjäsin ihan hyvin.

Nyt en enää apua tarvitse missään, paitsi jos jotain tippuu lattialle, niin sinne jää :)Vähän vielä liikun kumarassa ja siinä selkä väsyy sen verran, etten kauaa jaksa seistä. Sen takia suihkussakin istun vielä.

mua kiinnostaa kans :) kirjoitti:

onko sulla nyt millainen tukiside tai vastaava ja pitikö se ostaa itse?
onko nostorajoituksia? Mulla on kuopus 1v, joten varmaan pitäis nostellakin.
olis kiva jos vastaisit ja kertoisit muutenkin mitä siellä tapahtui :)

Kaksi vuotta takana kun kävin läpi suuren vatsankorjausleikkauksen, samalla rintojen pienennys- ja kohotusleikkauksen. Leikkaukseni tehtiin Brasiliassa, asun siellä paljon aikaa vuodesta.
Olen erittäin tyytyväinen tulokseen, arpi on noin 40 cm pitkä, bikinirajan alle jäävä, rinnat ovat erittäin onnistuneet. Ei se koskaan häviä, mutta aika hyvin se koko ajan muuttuu huomaamattomammaksi. Tärkeintä ennen tähän menemistä, on tietää mitä on tekemässä ja luottaa lääkäriin. Operaatio ei minulla sattunut oikeastaan yhtään.
Olen jälkikäteen käynyt vyötärön rasvaimussa ja viimme joulukuussa alaselänrasvaimussa. Mustelmia oli vähän aikaa ja liivit vain muutamaksi kuukaudeksi päälle. Ei sattunut mitään.
Hinnat yhteensä kaikkiaan näille kaikille operaatioille euroissa varmaankin noin 7000 eur, sisältäen kaiken, yksityisen sairaalan, lääkärin, labrakokeet, yms. (kaikki ilman kuittia!)
Kannattaa mennä kun on liikaa läskiä joka ei muuten lähde pois - jos vain on mahdollisuutta! Ja kyllä se arpi on monta kertaa parempi kuin ne 3 kg läskiä mahassa. Ikää itsellä 45 v ja neljä lasta takana, joista 2 kpl keisarinleikkauksia. Nekin arvet lähtivät, joten arpia oli ennestäänkin.
Vaatteet istuvat nyt kauniisti kun vartalo on tasapainoinen. Bikinit kesällä ovat tosi hieno kokemus! Kukaan ei huomaa että olen operaation tehnyt, tutut ovat kehuneet onnistuneeksi jutuksi!
Rintojen suhteen - en varsinaisesti pienentänyt niitä, mutta muokkaamalla saatiin noin 500 g/rinta pois. Edelleen kuppikoko D, mutta olen itse melkein 180 cm pitkä ja isoluinen, lääkäri katsoi että pienentäminen ei olisi sopinut kokonaisuuteen - ja oli oikeassa.
Minulta on pois nyt noin 4,5 kg läskiä, ja se varmasti on ollut hyvä valinta!

terv. tiina

leikatulta kirjoitti:

Mittasin haavan, se on noin 52 senttiä pitkä. Nostelusta en osaa sanoa, tuskin saa nostella vähään aikaan, isekin täytyy kävellä kumarassa monta päivää, kun tuo "uusi" nahka kiristää aika lailla. Vatsalihasten käyttöä täytyy vältellä, itsensä nostamisetkin pitää pääasiassa käsi-ja jalkavoimin hoitaa. Mulla kuopus 6- vuotias niin en tosta nostelusta paljon kysellyt. Pari viikkoa täytyy vältellä vartalon äkillistä suoristamista. Eipä sitä nyt kyllä pystyisi suoristamaankaan..

Menin keskiviikkoaamuna sisään ja siitä puolen tunnin päästä olin jo nukutettu, ei paljon ehtinyt jännittää :) Leikkauspöydällä mietin hetken, että kyllä sitä ihminen kaikkeen ryhtyy..

Heräsin neljän tunnin päästä (leikkaus kesti 3,5 tuntia) ja kipua oli jonkin verran varsinkin ylävatsalla, josta nahkaa oli kiristetty alaspäin. Koko ajan sairaalassa ollessa sain kanyylin kautta kipulääkettä suoraan suoneen, heti kun pyysin. Leikkauspäivän makasin selällään "linkkuveitsenä" jalat ja yläkroppa kohotettuna. Pääasiassa torkuin koko päivän ja seuraavan yön, liikkua ei juuri saanut ja dreenit ja katetri olivat vuorokauden.

Lähtöpäivän aamuna dreenit ja katetri poistettiin, sitten vaan ylös ja suihkuun. Kipuja ei paljon ollut, suoriuduin pesuista hyvin. Tukiliivi laitettiin, sen hankin itse, Lymed oy on täällä Tampereella liike, josta niitä saa. Se on tuollainen 30 senttiä leveä, tarranauhalla kiinnitettävä venyvä vyö, helpottaa liikkumista aika lailla. Pari tuntia makoilin ja sain jo syödäkin, kunnes mut haettiin kotiin.

Itse leikkaushaavassa ei ole kipua ollut juuri ollenkaan, välillä vähän ylös noustessa ja sänkýyn mennessä nipistää. Tuo kireällä oleva nahka aristaa eniten. Mutta nää on ihan yksilöllisiä juttuja, eikä toi kiristys haittaa juurikaan. Tänään oon itse noussut sängystä ja mennyt takaisin varmaan 7 kertaa.. Eilen itse nouseminen ei oikein hyvin onnistunut. Jonkin verran jo vatsaa kutitteleekin, paranemisen ensimerkkejä :) Kyljet on aika hienosti mustina rasvaimusta johtuen, muuten ei mustelmia juurikaan ole.

Minkä hintainen oli se hankkimasi tukiliivi?
Hajonta tuotteiden hinnoissa tuntuu olevan melkoinen...